Juhana Lähdesmäen blogi

Tuulivoimaloiden purkukustannukset

Torstai 9.7.2020 - Juhana Lähdesmäki

Teksti on osittain kopioitua ja osittain omaani. Julkaistu myös Facebook-sivullani.
Monet perustelevat tuulivoimaloiden järkevyyttä kunnalle kiinteistöverotuotoilla.
Riski siitä, että purkukustannukset jäävät aikanaan kunnan maksettavaksi on kuitenkin merkittävä.
Alimpana olevassa linkissä yksi referenssi purkukuluista (500.000 €/voimala)
Vertailun vuoksi, kunnan kiinteistöverot ovat 225.000 €/voimala 15 vuoden ajalta (oletus 15.000 €/vuosi keskiarvona).
Santavuoren 17 voimalan on kerrottu uutena tuottavan kiinteistöveroa Ilmajoen kunnalle 300.000 €/vuosi, eli noin 17.650 €/voimala, mutta on otettava huomioon kiinteistöveron laskevan vuosittain voimalan käyttöiän lyhentyessä.
Eli jos kunta joutuu maksamaan purukulut niin tappiota tulee 275.000 € per mylly.
Hyvin realistinen skenaario on seuraava:
1. Bulvaani hankkii luvat
2. Luvitettu projekti myydään ulkomaille (Saksaan).
3. Uusi omistaja rakennuttaa voimalaitosalueen ja pyörittää toimintaa (esim. 12 vuotta). Uusi omistaja on oikeutettu syöttötariffitukeen koko toiminnan ajan.
4. Voimalaloiden käyttöikä tulee täyteen. Omistaja pesee kätensä ja myy voimalat eteenpäin, tätä varten perustetulle "romutusyhtiölle".
5. Romutusyhtiö menee konkurssiin. Vastuu voimaloiden purkamisesta siirtyy maanomistajalle.
6. Maanomistaja on varaton. Vastuu voimaloiden purkamisesta siirtyy kunnalle.
Opetus: äänestäjien ja kuntapäättäjien tulee olla valppaana ettei edellä kuvattu skenaario toteudu !
Lukuisia tuulivoima-alueita on jo suomessakin myyty ulkomaisille, kasvottomille sijoittajille. Ilmajoen Oksivuorelle voimala-aluetta suunnitteleva WPD-Finland Oy, täysin ulkomaisessa omistuksessa oleva yhtiö, on yleisötilaisuuksissa toimitusjohtajansa suulla kertonut, että yhtiö on hankekehittäjä, jonka ei ole tarkoituskaan jatkossa omistaa suunniteltua tuulivoima-teollisuusaluetta, vaan myydä se eteenpäin toiminnanharjoittajalle. Maanvuokrasopimukset mahdollistavat vuokrasopimusten siirron uusille toiminnanharjoittajille täysin rajoituksetta maanomistajaa kuulematta. Maanomistajalla ei sopimusten mukaan ole minkäänlaista oikeutta rajoittaa sopimusten siirtoa tai myöskään mahdollisuutta irtisanoa sopimusta. Tämä mahdollistaa edellä kuvatun toimintamallin, jossa purkukustannusten maksajaksi lopuksi jää maanomistaja tai kunta.
Myös suomalainen energiayhtiö St1 on ilmoittanut myyvänsä tuulivoima-toimintansa, joskin tässä tapauksessa ostajana on tiettävästi suomalaisten eläkeyhtiöiden perustama uusi yhtiö. Eläkeyhtiöt kuitenkin toimivat sijoittajina, joten niille merkitsee vain sijoituksen tuotto ja siksi ne saattavat myydä sijoituksensa hyvän tarjouksen saatuaan, joten ostajan suomalaisuus ei tässäkään tapauksessa takaa, että voimaloiden purku aikanaan hoidettaisiin vastuullisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #tuulivoima, #tuulivoimala, #purku, #purkukustannukset, #tuulivoimalanpurkukustannukset, #ilmajoki, #santavuori, #oksivuori, #tuulivoimaalueidenosayleiskaava, #tuulivoimakaava, #kaavoitus, #kaavamerkintä, #ilmajoenkunta, #kiinteistövero, #verotulot

Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustossa 22.6.2020

Tiistai 23.6.2020 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoella tuotiin viikko sitten maanantaina yllättäen kunnanhallitukselle päätettäväksi uuden noin 200 oppilaan koulun rakentaminen Koskenkorvalle. Esittelytekstissä uuden koulun kaavailtiin korvaavan Koskenkorvan, Västilän, Ilomäen ja Nopankylän koulut. Tämä esitys oli viimeisenä, yhdentenätoista kohtana pykälää, jossa päätettiin laajemminkin koulu- ja päiväkotiverkon toimenpiteistä.

Ilmajoen kunnanvaltuusto on vuonna 2005 tehnyt linjauksen, että kyläkoulut saavat jatkaa toimintaansa niin pitkään, kuin oppilas määrä ei kahtena peräkkäisenä vuotena alita 23 oppilaan rajaa.

Nyt koulujen yhdistäminen ei kuitenkaan johtuisi tuon määritellyn rajan alittamisesta, vaan syynä on kouluihin tehdyt kuntokartoitukset. Kartoituksia on tehty kaikkiin niihin koulu- ja päiväkotikiinteistöihin, joista on tullut valituksia sisäilman laadusta. Västilän koulussa tilanne vaikuttaa olevan kaikkein pahin ja sen korvaajaksi uutta koulua varmasti tarvitaankin. Koskenkorvan koulu sitävastoin on täysin käyttökelpoinen, eikä sieltä ole näitä valituksia tullut. Nopankylän koulu on noin sadan vuoden ikäinen hirsirakennus, jossa toki on vaurioita, mutta siellä ei ainoakaan oppilas tai opettaja ole oireillut millään tavalla. Ilomäen koulu on 70 vuotias tiilirakenteinen koulu, jossa toki jo rakennusvuotensa rakennustavan vuoksi on omia ongelmiaan, mutta sielläkään ei ainoankaan oppilaan ole raportoitu oirehtineen. Ympäristöterveydenhuollon mukaan kaikkia näitä kouluja voidaan käyttää opetuskäytössä vähäisten korjausten ja ilmanvaihdon painesuhteiden säätöjen jälkeen.

Kunnanhallituksessa kävimme pitkät keskustelut aiheesta ja koska yksimielisyyttä ei löytynyt, esitti Reetta Kananoja (kesk.) muutosta päätösesitykseen. Esityksessä jätettiin pois maininta kouluista, jotka uusi koulu korvaisi. Harri Koskela (PS) esitti täydennystä Kananojan esitykseen. Itse kannatin tätä täydennettyä esitystä, samoin kuin Reetta Kananoja ja Pauliina Hautamäki (Kok.). Esitys voitti äänestyksen äänin 6 - 5 , joten se oli kunnanhallituksen pohjaesitys valtuustolle.

Koska oli odotettavissa, että kunnanvaltuustossa tuotaisiin muutos esitys, valmistelin itse puolustuspuheen kyläkoulujen säilyttämiseksi. Tässä puheeni raakaversiona, joka toki hiukan muuttui esittäessäni sen kunnanvaltuustossa 23.6.2020

PUHEENI KUNNANVALTUUSTOLLE

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut:

Pykälän 29 kohdat 1-10 ovat mielestäni hyväksyttäviä sellaisenaan, mutta kohtaan 11 olen koonnut perusteluita, miksi kunnanhallituksessa äänestystuloksen perusteella hyväksytty päätösesitys on parempi kuin kunnanjohtajan alkuperäinen tai muutettu päätösesitys.

-        Koska kuntalaiset ovat perustellusti luottaneet vuonna 2005 tehtyyn valtuuston päätökseen 23 oppilaan rajasta, tuon rajan rikkominen vaatii laajaa ja pitkäkestoista kuntalaiskeskustelua. Mielestäni missään tapauksessa emme tässä kokouksessa voi tehdä päätöstä Ilomäen ja Nopankylän koulujen sulkemisesta vuonna 2024 tämän käsittelyssämme olevan uuden Koskenkorvan suurkouluhankkeen perusteella.

-        Vanha sanonta on, että koulu on kylän sydän. Tämä sanonta pitää todellakin paikkansa, sillä kyläkoulut ovat ainoita palveluita, joita näillä kylillä enää on jäljellä, kun kaupat, postit ja pankit on jo vuosia sitten lakkautettu. Koulu on ainoa jäljellä oleva kyläläisiä yhdistävä tekijä ja jos se otetaan kylältä pois, se on omiaan näivettämään kyliä entisestään.

-        Olemme vastuussa niille nuorille perheille, jotka ovat perustaneet kotinsa näihin kyliin valtuuston sitoutumiseen 23 oppilaan rajaan perustuen.

-        Niin pienillä kuin suurilla kouluilla on luonnollisesti omat etunsa, sitä ei käy kiistäminen. Kyläkoulun puolesta täytyy todeta merkittävästi pienemmät koulukuljetuskustannukset, lasten hyötyliikunta koulumatkoilla ja sen aikaansaama terveysnäkökulma, oppilaat oppivat paremmin kanssakäymistä eri ikäryhmien kesken ja samalla vastuunkantoa nuoremmista kavereista. Kiusaamiseen puuttuminen on pienissä ryhmissä nopeampaa.

-        Viittaan myös kuntastrategiaamme, jossa Vahvuuksiksi mainitsemme:

  • Toimiva palveurakenne ja laaja kouluverkko, elivoimaiset ja aktiiviset kylät, kyläseurat ja kyläkoulut.
  • Lapsiystävällinen kunta, hyvät lapsiperheiden palvelut, sekä monipuoliset harrastus- ja urheilumahdollisuudet, mahdollisuus pysyä jatkossakin perheystävällisenä kuntana.

-        Pyydän valtuutettuja tämän pykälän käsittelyssä ottamaan huomioon, että Ilomäen ja Nopankylän koulujen oppilaista ainoankaan vanhemmat eivät ole kertoneet lapsilla esiintyneen minkäänlaisia sisäilmasta johtuvia oireita. Lisäksi poikkeuksetta kaikki vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja kyläseurat kannattavat opetuksen jatkamista kyseisissä kouluissa.

-        Kuntokartoitusraporteista, AVI:n lausunnoista tai JIK ympäristöterveydenhuollon raporteista ei käy ilmi mitään sellaista, että koulut täytyisi kiireesti sulkea. Hyvin vähäisin toimenpitein voidaan varmistaa että mitään oireita ei jatkossakaan oppilaille tule. Tärkeintä tässä vaiheessa on tehdä tarvittavat tiivistykset ylä- ja alapohjan läpivienteihin, korjata vesikatteiden vuodot ja tiivistää hormien läpiviennit lisävaurioiden estämiseksi ja säätää ilmanvaihto siten, että opetustilojen ilmanvaihto ei ole liian alipaineinen niin että se imisi ilmaa rakenteista tai rakenteiden läpi vaurioituneista tiloista tai rakenteista.

-        Ilomäen ja Nopankylän koulujen osalta ympäristöterveydenhuolto ei ole esittänyt minkäänlaisia vaatimuksia tilojen sulkemisesta tai edes osittaisesta käytön rajoittamisesta. Muistutan valtuutettuja ympäristöterveydenhuollon päällikön, Virpi Ala-Riskun, valtuustolle toukokuussa pitämästä esittelystä, jossa hän totesi terveellisyysnäkökulman olevan eri asia kuin rakennustekniset ongelmat. Ympäristöterveydenhuollon raporteissakin kehotetaan esimerkiksi Ilomäen koulun osalta vain ryhtymään toimenpiteisiin ilmanvaihdon painesuhteiden säätämiseksi. Näin ollen ei ole mitään syytä, miksi opetusta näissä kouluissa ei voitaisi jatkaa pienten korjausten jälkeen.

-        Kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan myös säästösyillä, mutta tulee muistaa, että ne kulut näistä kiinteistöistä eivät katoa minnekään vaikka toiminta loppuisi. Myös purkamisista tulisi satojen tuhansien kulut. Jos rakennetaan uusi suurkoulu neljän vanhan tilalle, maksamme luonnollisesti sen rakentamiskulut ja vuosittaiset käyttökulut, mutta myös lisäksi neljän lakkautettavan koulun vuosittaiset käyttökulut vielä vuosia uuden koulun valmistumisen jälkeen, sillä kunnallinen päätöksentekoprosessi on joka tapauksessa niin hidas, että toimenpiteisiin lakkautettujen koulujen suhteen ei kuitenkaan ryhdyttäisi vielä useisiin vuosiin, olipa kyseessä sitten myynti tai purkaminen. Puhutaan todella merkittävistä summista.

-        Esimerkiksi Ilomäen koulussa kohdennettu kustannus oppilasta kohti on noin 400 € vuodessa Ilmajoen keskiarvoa suurempi, joka tarkoittaa 24 oppilaalta yhteensä 9600 €. Ilomäessä kuljetuskustannus koulukuljetusten piirissä olevaa oppilasta kohti on 500 € vuodessa. Jos kaikki nämä 24 oppilasta kuljetettaisiin Koskenkorvalle, kuljetuskustannus olisi karkeasti vähintään 12000 € vuodessa, joten tästä voidaan päätellä, että ainakaan säästöjä ei juurikaan syntyisi.

-        Nyt ollaan perustelemassa kahden kyläkoulun sulkemista sillä, että uuden suurkoulun suunnittelua ei voitaisi aloittaa, ellei pohjalla olisi päätöstä mitkä koulut se korvaisi. Tämä perustelu ei ole kestävä, sillä suunnittelua voidaan varsin hyvin tehdä Västilän ja Koskenkorvan koulujen yhteenlasketun oppilasmäärän perusteella, joka ennusteen mukaan ensi syksynä on 146 oppilasta. Joka tapauksessa suunnittelua tehtäneen hieman suuremmalle oppilasmäärälle, arvioni mukaan noin 160 oppilaalle. Lisäksi on mielestäni huomioitava, että ennuste näyttäisi oppilasmäärän näissä kouluissa olevan laskeva, ollen vuonna 2025 yhteensä 120 oppilasta. Tällöin vuoden 2025 mukaiset Ilomäen ja Nopankylän koulujen oppilaat, yhteensä 44 oppilasta, mahtuisivat hyvin siirtymään uuteen Koskenkorvan kouluun, mikäli nuo kyläkoulut jostain syystä jouduttaisiin silloin sulkemaan, esimerkiksi oppilasmäärän alittaessa 23 oppilasta.

-        Olen itse osallistunut uuden Tuomikylä-Ahonkylä koulun suunnittelun työryhmään. Kyseisen koulun suunnittelun lähtökohtana on pidetty modulirakenteisuutta siten, että koulu rakennetaan pysyvän rakennuksen ehdot täyttäväksi mutta kuitenkin siirrettäväksi soveltuvana. Eli koulu suunnitellaan siten, että sen kapasiteetti suunnitellaan valmistumisvaiheessa olevan riittävä oppilasennusteen mukaisesti tiettyyn vuosilukuun saakka. Mikäli oppilasmäärä alueella jatkaa kasvua, modulirakenteiseen kouluun voidaan esimerkiksi vuoden toimitusajalla tilata vaikkapa kahden luokkatilan verran lisää tilaa, kunhan asemapiirroksen suunnittelussa on huomioitu laajennusvara. Sama toimii myös toisinpäin, eli oppilasmäärän vähentyessä voidaan tarvittaessa viedä pois yksi moduli. Tätä samaa suunnittelutapaa käytettäessä uusi Koskenkorvan koulu voidaan hyvin suunnitella ilman kyläkoulujen lakkauttamiseen sitovaa päätöstä.

-        Yksi itseäni vaivaava seikka tässä uuden suurkoulun suunnittelun aloittamisessa on Koskenkorvan koulun kohtalo, sillä kuntokartoituksien mukaan ei ole mitään perusteltua syytä poistaa käyttökelpoinen Koskenkorvan koulu käytöstä sillä perusteella, että Västilän koulussa on rakenteellisia ja sisäilmaongelmia. Kun kaikki hyvin tietävät Ilmajoen kunnan taloudellisen tilanteen, että kaikki investoinnit joudutaan tekemään velkarahalla ja tänäkin vuonna kunnan ennakoidaan tekevän ainakin 1,3 miljoonaa euroa alijäämää ja kun siihen lasketaan vielä lisäksi JIK:in Ilmajoen katettavaksi kuuluva 1 miljoonan alijäämä, ja lisää on tiettävästi tulossa tältä vuodelta, on vähintäänkin kyseenalaista sitoutua valtavan kalliiseen 200 oppilaan koulun suurhankkeeseen.

-        Näin ollen herääkin kysymys, voitaisiinko Västilän oppilaat saada mahtumaan Koskenkorvan koulun tiloihin jonkinlaisin erikoisjärjestelyin muutamaksi vuodeksi, niin että suurkoulun rakentamista voitaisiin siirtää myöhempään ajankohtaan tai voidaanko opetusta Västilässä jatkaa erikoisjärjestelyin pidempään kuin esitettyyn vuoden 2024 syksyyn saakka ?

-        Joka tapauksessa Ilmajoen kunnan taloutta on saatava tasapainotettua merkittävästi, ennen kuin esitetyn kaltaiseen, arviolta 8-12 miljoonan euron suurkouluhankkeeseen voidaan ryhtyä.

Mielestäni kunnanvaltuuston on perusteltua hyväksyä kohta 11 kunnanhallituksen päätöksen mukaisena.

Kiitos

Pykälän kohdalla käytettiin monia voimakkaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan ja käytiin laajaa keskustelua arviolta kahden tunnin ajan, ja viidestä eri esityksestä äänestettiin. Äänestysten jälkeen kunnanhallituksen pohjaesitys jäi voittaneeksi esitykseksi, joten kyläkoulut saavat 26 (35) valtuutetun enemmistön äänin jatkaa toimintaansa pienten välttämättömien korjausten jälkeen toistaiseksi.

Pykälässä päätettiin myös aloittaa uuden koulun suunnittelu Koskenkorvan alueelle siten, että suunnittelumääräraha varataan vuoden 2021 budjettiin. Koulun rakentamispäätös tuodaan valtuustolle päätettäväksi myöhemmin.-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kyläkoulu, #kyläkoulut, #ilomäki, #Ilomäenkoulu, #nopankylä, #nopankylänkoulu, #västilä, #västilänkoulu, #koskenkorva, #koskenkorvankoulu, #ilmajoki, #ilmajoenkunta, #ilmajoenkunnanvaltuusto, #kunnanvaltuusto, #valtuusto, #kunnanhallitus,

Puhe Ilmajoen Kunnanvaltuustolle 20.12.2019

Perjantai 20.12.2019 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoen Kunta, Kunnanvaltuusto 20.12.2019

Puheenvuoro pykälään KV54 §

 https://youtu.be/EHny0e7oUck

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.

 

Haluan käyttää tämän lyhyen puheenvuoron koskien vuoden 2020 talousarviota, sekä taloussuunnitelmaa tuleville vuosille.

Viranhaltijat ovat työstäneet budjettia alkusyksystä alkaen ja ensimmäisiä lukuja meille valtuutetuille esiteltiin budjettiseminaarissa Kivitipussa Lokakuun 11. päivänä. Sen jälkeen viranhaltijat vielä olivat ansiokkaasti etsineet käyttötalouteen säästökohteita, ennen kuin me kunnanhallituksessa pääsimme käsittelemään talousarviota vain vähän ennen edellistä valtuuston kokousta, jossa äänestyksen jälkeen päätettiin nostaa kunnallisveroprosentti 21%:iin. Kerroin jo tuolloin mielipiteenäni, että kunnanhallituksella oli aivan liian lyhyt aika käsitellä taloudelliselta näkökulmalta katsottuna suurinta tehtäväänsä, talousarvion valmistelua valtuuston päätettäväksi.

Nyt meillä on edessämme budjettikirja ja päätettävänä niin käyttötalousbudjetti kuin investointibudjettikin. Valitettavasti kävi niin, että kunnanhallitus sai investointibudjetin käsiteltäväkseen reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin oli jo niin kiire, että käsittely oli tehtävä yhdessä kokouksessa, ettei budjettikirjan painaminen viivästy. Ainakin itse olisin halunnut että investointi osaa olisi ehditty käsitellä useammassa kokouksessa. Kyseisessä kokouksessa ei ollut lainkaan käytettävissä  esimerkiksi Herralan koulun uudisosan irtaimistoluetteloa, loppusummaltaan reilut 163000 €, joka minulla nyt on tässä kädessäni. Olisin toki kaivannut tarkempaa taustatietoa myös monista muista investointiosan kohteista.

Miksi näihin haluan kiinnittää huomiota on se, että mielestäni korvausrakentamiskohteissa täytyy aina tarkkaan selvittää, mitä aikaisemmissa tiloissa käytössä ollutta irtaimistoa, koneita ja laitteita voidaan edelleen hyödyntää uusissa tiloissa ja hankkia vain välttämättömät hankinnat uusina. Näkemykseni on, että korvaushankintoja joka tapauksessa tehdään kunnassa vuosittain, joten ei ole mahdollista että aivan kaikki irtaimisto olisi käyttökelvotonta uusiin tiloihin muutettaessa.

Esimerkkinä kerron, että pari vuotta sitten Tammikuhnalan päiväkodin irtaimistoon oli alkuperäisessä budjettiesityksessä varattu 270000 €, mutta keskusteltuamme asiasta kunnanhallituksessa, päädyimme siihen että lopetettavista päiväkodeista ja ryhmiksistä voidaan hyödyntää runsaasti käyttökelpoista irtaimistoa. Lopullisessa talousarviossa Tammikuhnalan irtaimistoon osoitettiin  70000 € määräraha ja siitä huolimatta siellä ei juurikaan aikaisemmin käytössä ollutta irtaimistoa näy.

Olen kunnanhallituksessa esittänyt, että tulevina vuosina budjettivalmistelu tulee aloittaa viimeistään välittömästi kesälomien jälkeen, ellei jo aikaisemminkin. Tämä on välttämätöntä siitä syystä, että asiat varmasti ehditään myös luottamuselimissä käsitellä riittävällä tarkkuudella.

Nämä tulevat vuodet tulevat olemaan taloudellisesti erittäin raskaita, sillä pakollisia investointeja kunnalla näyttää olevan tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna kunta tulee investoimaan lähes 10,4 miljoonalla, joka tarkoittaa käsittääkseni lainakannan kasvua noin 6 miljoonalla. Eikä velkaantuminen pysähdy vielä ensi vuonnakaan, vaikka se ei aivan yhtä pahalta tässä vaiheessa näytäkään. Yllätyksiin on kuitenkin syytä varautua, niitähän meille on viime vuosina tullut vähintäänkin riittävästi, joten niistä toivottavasti otamme myös opiksemme.

Varmasti kaikki tiedämme sen kunnissa vuosikymmeniä käytössä olleen tavan, että kun budjetissa on tietty määrä rahaa hallintokunnalle varattu, niin se aivan varmasti pyritään vuoden aikana käyttämään. Enkä kiellä, etteikö aivan asiallisia käyttökohteita varmasti löydykin. Koska kuitenkin Ilmajoen kunnan, niin kuin lähes kaikkien muidenkin kuntien, talous on ensi vuonna ja tulevinakin vuosina erittäin kireä, vetoan nyt kaikkiin kunnan työntekijöihin ja viranhaltijoihin, että budjetoiduista varoista huolimatta jokainen pyrkisi omalla paikallaan myös kesken budjettikauden etsimään niitä tehostus ja säästökohteita, miettimään tarkkaan onko joku korvausinvestointi tehtävä juuri nyt, vai voisiko sitä lykätä parilla vuodella. Jokainen työntekijä on asiantuntija juuri omassa työssään, joten sieltä suorittavasta portaasta uskon löytyvän ne parhaat tehostamis ideat. Kun kunnan käyttötalousmenot ovat noin 80 miljoonaa ja henkilöstöäkin noin 700, niin hyvinkin merkittäviä kokonaissäästöjä on mahdollista löytää hyvin pienilläkin kehittämistoimenpiteillä jos kaikki saadaan sitoutettua tähän ajatukseen.

Jokaisen on tärkeää osallistua säästötalkoisiin niin, että tämä yhteinen kuntamme voisi edelleenkin säilyttää taloudellisen elinvoimansa, eikä mihinkään äärimmäisiin leikkauksiin tarvitsisi ryhtyä.

Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #budjetti , #talousarvio , #budjettikokous , #2020 , #leikkaukset , #säästöt , #velkaantuminen , #investoinnit , #ilmajoki , #kunnanvaltuusto , #valtuusto , #kunnanhallitus ,

Puhe Ilmajoen Kunnanvaltuustolle

Maanantai 11.11.2019 - Juhana Lähdesmäki

Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustolle kunnan vuoden 2020 veroprosenttia päätettäessä. Esitykseni (ja kunnanhallituksen esitys) hävisi äänin 17 - 18, joten veroprosentti nostettiin 21%:iin vuodelle 2020.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja yleisö siellä salin takaosassa.

Esitin kunnanhallituksessa, että veroprosenttia ei Ilmajoella nostettaisi vuodelle 2020 ja ilahduttavasti ehdotukseni saikin kannatusta kaikista puolueista.

Kuten esityslistasta olette lukeneet, 0,25 % korotus veroprosenttiin tuottaisi noin 420 000 Euron verokertymän. Kiistämättä jokainen euro olisi tervetullut lisä tiukkaan kuntatalouteen, mutta tuo summa ei valitettavasti kunnan lähes 80 000 000 euron käyttötaloudessa lämmitä pidempään kuin pakkasella housuihin pissiminen.

Perusteeni, miksi veroprosenttia ei nyt tule nostaa, on se, että käyttötalousmenojen jyrkkä kasvu on viimeistään nyt saatava katkaistua. Viimeinen vahvistettu, vuoden 2018 tilinpäätös kertoo meille toimintakulujen olleen vajaat 75,8 miljoonaa. Siinäkin oli ylitystä talousarvioon nähden yli 1,6 miljoonaa, eli 2,2 % .Tämän vuoden talousarviossa toimintakuluiksi oli budjetoitu vajaat 76,3 miljoonaa, eli kasvua edelliseen budjettiin noin 2,2 miljoonaa, eli 3 %. Vuoden 2018 toteumaan kasvua tälle vuodelle oli budjetoitu noin 0,5 miljoonaa, joka tarkoittaisi vajaan 0,7 % kulujen kasvua. Nyt kuitenkin ennuste näyttää täydellistä katastrofia, kun toimintakulut näyttäisivät nousevan noin 79,3 miljoonaan euroon, eli budjetti ylittyisi tältä osin kolmella miljoonalla. Siis toimintakulut ovat kasvaneet vajaassa kahdessa vuodessa lähes 5,2 miljoonaa euroa, eli yli 6,5 % ja vain 12 kuukaudessa 3,5 miljoonaa. Tämä tarkoittaa lähes 5 % huimaa kasvua vuodessa, josta Hallintojohtajan mukaan noin 1 miljoona, eli  1,3 % selittyy palkankorotuksilla. Myöskään hyödykkeiden hintojen nousu ei selitä kulujen näin suurta kasvua. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kasvu on ollut huomattavasti hillitympää. Tästä syystä nyt on kaikki toimintakulut käytävä läpi tiukalla kammalla ja löydettävä syyt kulujen kasvulle, yhtäkään kiveä ei saa jättää kääntämättä.

Alustava talousarvio vuodelle 2020, jota valtuutetuille esiteltiin Kivitipussa, näytti toimintakuluihin vielä tuntuvaa kasvua tämän vuoden ennustetun luvun päälle, mutta tietojeni mukaan seminaarin jälkeen viranhaltijat ovat kunnanjohtajan ja hallintojohtajan johdolla mukavasti säästöjä onnistuneet löytämään.

 

 

 

 

Hallintojohtajan kunnanhallitukselle esittelemän keskeneräisen käyttötalouden talousarvioesityksen mukaan 2020 oltaisiin tekemässä noin 800 000 euron, eli äsken kuulemamme selvityksen mukaan noin 1 miljoonan euron positiivinen tulos ilman veronkorotusta. Mutta koska esimerkiksi niin JIKin kuin sairaanhoitopiirinkin toimintaan budjetoidut varat eivät viime vuosina ole riittäneet, vaan sieltä on yllätyksiä tullut, on talousarviota rakennettava vähintään 1,5 – 2 miljoonan positiivista tulosta tavoitellen. Silloin meillä on puskuria mahdollisia ja jopa todennäköisiä yllätyksiä varten.

Varmasti kaikki tiedämme, että niin valtion kuin kuntienkin taloudessa on tunnettu tosiasia, että jos budjetissa osoitetaan varoja jollekin hallintokunnalle, ne varat kyllä tulevat käytettyä, eivätkä monesti edes riitäkään. Tällä lauseellani en missään tapauksessa halua syyllistää viranhaltijoita, vaan tämän totean enemmänkin siksi, että kaikille rahoille kyllä aina löytyy järkevää käyttöä, mutta kysymys kuuluukin, mikä on se minimi rahamäärä jolla voidaan tulla toimeen ja tehtävät saadaan hoidettua.

Kun käyttötalouden toimintakulut lähentelevät 80 miljoonaa euroa, voidaan todeta, että jo 1 % tehokkuuden parantaminen saa aikaan 800 000 euron säästöt. Jos tämä lasketaan työaikana, se tarkoittaa 5 minuutin työajan tehostamista päivittäin, se ei todellakaan ole paljon. Tällä tarkoitan, että haastan kaikkia kunnan työntekijöitä katsomaan omia työtehtäviään niin ajankäytön kuin materiaalien ja tarvikkeidenkin käytön suhteen uusista näkökulmista ja miettimään miten omalla työpanoksellaan voisi löytää lisää tehokkuutta kunnan toimintaan. Uskon vakaasti, että motivoitunut  henkilöstömme ja ammattitaitoiset viranhaltijamme kykenevät toimintoja tehostamalla löytämään tarvittavat säästöt, jolloin veronkorotusta ei vuodelle 2020 tarvitse tehdä.

Lisäksi on huomattava, että mikäli valtuusto päätyisi 0,25 % veronkorotukseen, se tarkoittaisi sitä, että menettäisimme kilpailuedun jonka maakunnan alhaisin veroprosentti meille antaa ja olisimme silloin samalla viivalla Seinäjoen, Kurikan ja Kuortaneen kanssa.

Edellä mainituin perustein toivon, että valtuusto päättää hyväksyä kunnanhallituksen esityksen pitää tuloveroprosentti 20,75 % tasolla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanvaltuusto, #veroäyri, #veronkorotus, #käyttötalous, #budjetti, #leikkaukset, #alijäämä, #ilmajoki,

Sanan- ja uskonnonvapauden tila on huolestuttava

Perjantai 8.11.2019 - Juhana Lähdesmäki

Laatimani julkilausuma, jonka Kd:n Ilmajoen paikallisosaston syyskokous hyväksyi.

Suomen Kristillisdemokraatit Ilmajoen Paikallisosasto

Syyskokouksen julkilausuma 8.11.2019

 

Sanan- ja uskonnonvapauden tila on huolestuttava

 

Sanan- ja uskonnonvapaus ovat niin tärkeitä länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita, että ne on kirjattu Suomen perustuslakiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut sananvapauden ulottuvan myös arvosteleviin kannanottoihin ja jopa loukkaaviin mielipiteisiin.

Rikoslaki kuitenkin rajoittaa sananvapautta jonkin verran, sillä laissa on määritelty rangaistavaksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kyseinen pykälä onkin viime aikoihin saakka toiminut kuten kuuluukin, mutta esitämme huolemme siitä, että tätä pykälää on selvästi alettu käyttää väärin, sillä tiettyjen tahojen pyrkimyksenä näyttää olevan vaientaa yhteiskunnallista keskustelua ideologisista syistä. Nämä tahot tehtailevat esitutkintapyyntöjä poliisille mitä ihmeellisimmillä perusteluilla, esimerkkinä esitutkintapyyntö puolueemme kansanedustaja Päivi Räsäsen twitter julkaisusta, jossa hän lainasi Raamatun jaetta ja osoitti yksityishenkilönä ja kirkon luottamushenkilönä moitteensa kirkon johdolle sen päätöksestä sukupuolivähemmistöjen Pride-marssiin osallistumisesta. Samoin Räsäsen vuonna 2004 Luther-säätiölle kirjoittamasta pamfletista ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” oli vastikään tehty tutkintapyyntö, josta poliisi on tehnyt päätöksen tutkinnan lopettamisesta, koska ei ole syytä epäillä rikosta tapahtuneen, mutta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt tutkinnan uudelleen aloitettavaksi. Onpa samaan pyöritykseen joutunut myös ilmajokelainen kansanedustaja Juha Mäenpää eduskunnan istunnossa lausumastaan sarkastisesta lauseesta. Tällaiset tutkintapyynnöt kuormittavat tarpeettomasti jo entisestään ylikuormitettuja poliisivoimiamme.

Antti Rinteen hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa pyrkimyksekseen laatia Vihapuhe-laki, jolla määriteltäisiin rangaistavaksi teoksi Vihapuhe. On kuitenkin erittäin huolestuttavaa, jos kansalaisten sanan-, uskon- ja mielipiteen vapautta alettaisiin rajoittamaan vielä nykyistäkin lakia tiukemmin. Herää kysymyksiä, kuka määrittelee mikä on vihapuhetta? Kuka valvoo vihapuhetta? Kansalaisen pitäisi tietää selvästi, mikä on laillista ja mikä on laitonta. On suuri riski, että vihapuhelailla kavennetaan sananvapautta. Jo nyt monet perinteisten arvojen kannattajat vaikenevat eivätkä uskalla julkisesti kertoa mielipidettään, peläten julkisia maalitus-kampanjoita itseään kohtaan.

Perustuslakimme takaamaa sanan- ja uskonnonvapautta ei voi kaventaa perustuslakia muuttamatta, joten näihin kajoavaa Vihapuhelakia ei voi säätää yhden istuvan eduskunnan päätöksellä. Perustuslain muuttaminen vaatii muutoksen hyväksymisen jättämistä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalin jälkeisiin valtiopäiviin.  5/6 enemmistöllä perustuslakia voi tosin muuttaa kiireellisesti. 

Vaarana on, että Vihapuhelain säätäminen johtaisi tielle kohti totalitarismia, diktatuuria – sellaisen perusedellytyksiä nimenomaan ovat juuri sananvapauden rajaaminen ja mielipideilmaisujen valvonta, mikä onnistuu nykytekniikalla yhä helpommin ja täydellisemmin.

Kannanottonamme ilmoitamme, että mielestämme Vihapuhe-lakia ei tule missään tapauksessa hyväksyä, sillä nykyinen lain kirjaus kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on jo sinällään täysin riittävä. Kyllä meidän täytyy kestää sellaista puhetta, jonka joku kokee loukkaavan omia mielipiteitään.

Suomen Kristillisdemokraatit Ilmajoen Paikallisosasto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #sananvapaus, #uskonnonvapaus, #kd, #kristillisdemokraatit, #ilmajoki, #julkilausuma