Juhana Lähdesmäen blogi

Puhe Ilmajoen Kunnanvaltuustolle 20.12.2019

Perjantai 20.12.2019 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoen Kunta, Kunnanvaltuusto 20.12.2019

Puheenvuoro pykälään KV54 §

 https://youtu.be/EHny0e7oUck

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.

 

Haluan käyttää tämän lyhyen puheenvuoron koskien vuoden 2020 talousarviota, sekä taloussuunnitelmaa tuleville vuosille.

Viranhaltijat ovat työstäneet budjettia alkusyksystä alkaen ja ensimmäisiä lukuja meille valtuutetuille esiteltiin budjettiseminaarissa Kivitipussa Lokakuun 11. päivänä. Sen jälkeen viranhaltijat vielä olivat ansiokkaasti etsineet käyttötalouteen säästökohteita, ennen kuin me kunnanhallituksessa pääsimme käsittelemään talousarviota vain vähän ennen edellistä valtuuston kokousta, jossa äänestyksen jälkeen päätettiin nostaa kunnallisveroprosentti 21%:iin. Kerroin jo tuolloin mielipiteenäni, että kunnanhallituksella oli aivan liian lyhyt aika käsitellä taloudelliselta näkökulmalta katsottuna suurinta tehtäväänsä, talousarvion valmistelua valtuuston päätettäväksi.

Nyt meillä on edessämme budjettikirja ja päätettävänä niin käyttötalousbudjetti kuin investointibudjettikin. Valitettavasti kävi niin, että kunnanhallitus sai investointibudjetin käsiteltäväkseen reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin oli jo niin kiire, että käsittely oli tehtävä yhdessä kokouksessa, ettei budjettikirjan painaminen viivästy. Ainakin itse olisin halunnut että investointi osaa olisi ehditty käsitellä useammassa kokouksessa. Kyseisessä kokouksessa ei ollut lainkaan käytettävissä  esimerkiksi Herralan koulun uudisosan irtaimistoluetteloa, loppusummaltaan reilut 163000 €, joka minulla nyt on tässä kädessäni. Olisin toki kaivannut tarkempaa taustatietoa myös monista muista investointiosan kohteista.

Miksi näihin haluan kiinnittää huomiota on se, että mielestäni korvausrakentamiskohteissa täytyy aina tarkkaan selvittää, mitä aikaisemmissa tiloissa käytössä ollutta irtaimistoa, koneita ja laitteita voidaan edelleen hyödyntää uusissa tiloissa ja hankkia vain välttämättömät hankinnat uusina. Näkemykseni on, että korvaushankintoja joka tapauksessa tehdään kunnassa vuosittain, joten ei ole mahdollista että aivan kaikki irtaimisto olisi käyttökelvotonta uusiin tiloihin muutettaessa.

Esimerkkinä kerron, että pari vuotta sitten Tammikuhnalan päiväkodin irtaimistoon oli alkuperäisessä budjettiesityksessä varattu 270000 €, mutta keskusteltuamme asiasta kunnanhallituksessa, päädyimme siihen että lopetettavista päiväkodeista ja ryhmiksistä voidaan hyödyntää runsaasti käyttökelpoista irtaimistoa. Lopullisessa talousarviossa Tammikuhnalan irtaimistoon osoitettiin  70000 € määräraha ja siitä huolimatta siellä ei juurikaan aikaisemmin käytössä ollutta irtaimistoa näy.

Olen kunnanhallituksessa esittänyt, että tulevina vuosina budjettivalmistelu tulee aloittaa viimeistään välittömästi kesälomien jälkeen, ellei jo aikaisemminkin. Tämä on välttämätöntä siitä syystä, että asiat varmasti ehditään myös luottamuselimissä käsitellä riittävällä tarkkuudella.

Nämä tulevat vuodet tulevat olemaan taloudellisesti erittäin raskaita, sillä pakollisia investointeja kunnalla näyttää olevan tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna kunta tulee investoimaan lähes 10,4 miljoonalla, joka tarkoittaa käsittääkseni lainakannan kasvua noin 6 miljoonalla. Eikä velkaantuminen pysähdy vielä ensi vuonnakaan, vaikka se ei aivan yhtä pahalta tässä vaiheessa näytäkään. Yllätyksiin on kuitenkin syytä varautua, niitähän meille on viime vuosina tullut vähintäänkin riittävästi, joten niistä toivottavasti otamme myös opiksemme.

Varmasti kaikki tiedämme sen kunnissa vuosikymmeniä käytössä olleen tavan, että kun budjetissa on tietty määrä rahaa hallintokunnalle varattu, niin se aivan varmasti pyritään vuoden aikana käyttämään. Enkä kiellä, etteikö aivan asiallisia käyttökohteita varmasti löydykin. Koska kuitenkin Ilmajoen kunnan, niin kuin lähes kaikkien muidenkin kuntien, talous on ensi vuonna ja tulevinakin vuosina erittäin kireä, vetoan nyt kaikkiin kunnan työntekijöihin ja viranhaltijoihin, että budjetoiduista varoista huolimatta jokainen pyrkisi omalla paikallaan myös kesken budjettikauden etsimään niitä tehostus ja säästökohteita, miettimään tarkkaan onko joku korvausinvestointi tehtävä juuri nyt, vai voisiko sitä lykätä parilla vuodella. Jokainen työntekijä on asiantuntija juuri omassa työssään, joten sieltä suorittavasta portaasta uskon löytyvän ne parhaat tehostamis ideat. Kun kunnan käyttötalousmenot ovat noin 80 miljoonaa ja henkilöstöäkin noin 700, niin hyvinkin merkittäviä kokonaissäästöjä on mahdollista löytää hyvin pienilläkin kehittämistoimenpiteillä jos kaikki saadaan sitoutettua tähän ajatukseen.

Jokaisen on tärkeää osallistua säästötalkoisiin niin, että tämä yhteinen kuntamme voisi edelleenkin säilyttää taloudellisen elinvoimansa, eikä mihinkään äärimmäisiin leikkauksiin tarvitsisi ryhtyä.

Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #budjetti , #talousarvio , #budjettikokous , #2020 , #leikkaukset , #säästöt , #velkaantuminen , #investoinnit , #ilmajoki , #kunnanvaltuusto , #valtuusto , #kunnanhallitus ,

Puhe Ilmajoen Kunnanvaltuustolle

Maanantai 11.11.2019 - Juhana Lähdesmäki

Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustolle kunnan vuoden 2020 veroprosenttia päätettäessä. Esitykseni (ja kunnanhallituksen esitys) hävisi äänin 17 - 18, joten veroprosentti nostettiin 21%:iin vuodelle 2020.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja yleisö siellä salin takaosassa.

Esitin kunnanhallituksessa, että veroprosenttia ei Ilmajoella nostettaisi vuodelle 2020 ja ilahduttavasti ehdotukseni saikin kannatusta kaikista puolueista.

Kuten esityslistasta olette lukeneet, 0,25 % korotus veroprosenttiin tuottaisi noin 420 000 Euron verokertymän. Kiistämättä jokainen euro olisi tervetullut lisä tiukkaan kuntatalouteen, mutta tuo summa ei valitettavasti kunnan lähes 80 000 000 euron käyttötaloudessa lämmitä pidempään kuin pakkasella housuihin pissiminen.

Perusteeni, miksi veroprosenttia ei nyt tule nostaa, on se, että käyttötalousmenojen jyrkkä kasvu on viimeistään nyt saatava katkaistua. Viimeinen vahvistettu, vuoden 2018 tilinpäätös kertoo meille toimintakulujen olleen vajaat 75,8 miljoonaa. Siinäkin oli ylitystä talousarvioon nähden yli 1,6 miljoonaa, eli 2,2 % .Tämän vuoden talousarviossa toimintakuluiksi oli budjetoitu vajaat 76,3 miljoonaa, eli kasvua edelliseen budjettiin noin 2,2 miljoonaa, eli 3 %. Vuoden 2018 toteumaan kasvua tälle vuodelle oli budjetoitu noin 0,5 miljoonaa, joka tarkoittaisi vajaan 0,7 % kulujen kasvua. Nyt kuitenkin ennuste näyttää täydellistä katastrofia, kun toimintakulut näyttäisivät nousevan noin 79,3 miljoonaan euroon, eli budjetti ylittyisi tältä osin kolmella miljoonalla. Siis toimintakulut ovat kasvaneet vajaassa kahdessa vuodessa lähes 5,2 miljoonaa euroa, eli yli 6,5 % ja vain 12 kuukaudessa 3,5 miljoonaa. Tämä tarkoittaa lähes 5 % huimaa kasvua vuodessa, josta Hallintojohtajan mukaan noin 1 miljoona, eli  1,3 % selittyy palkankorotuksilla. Myöskään hyödykkeiden hintojen nousu ei selitä kulujen näin suurta kasvua. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kasvu on ollut huomattavasti hillitympää. Tästä syystä nyt on kaikki toimintakulut käytävä läpi tiukalla kammalla ja löydettävä syyt kulujen kasvulle, yhtäkään kiveä ei saa jättää kääntämättä.

Alustava talousarvio vuodelle 2020, jota valtuutetuille esiteltiin Kivitipussa, näytti toimintakuluihin vielä tuntuvaa kasvua tämän vuoden ennustetun luvun päälle, mutta tietojeni mukaan seminaarin jälkeen viranhaltijat ovat kunnanjohtajan ja hallintojohtajan johdolla mukavasti säästöjä onnistuneet löytämään.

 

 

 

 

Hallintojohtajan kunnanhallitukselle esittelemän keskeneräisen käyttötalouden talousarvioesityksen mukaan 2020 oltaisiin tekemässä noin 800 000 euron, eli äsken kuulemamme selvityksen mukaan noin 1 miljoonan euron positiivinen tulos ilman veronkorotusta. Mutta koska esimerkiksi niin JIKin kuin sairaanhoitopiirinkin toimintaan budjetoidut varat eivät viime vuosina ole riittäneet, vaan sieltä on yllätyksiä tullut, on talousarviota rakennettava vähintään 1,5 – 2 miljoonan positiivista tulosta tavoitellen. Silloin meillä on puskuria mahdollisia ja jopa todennäköisiä yllätyksiä varten.

Varmasti kaikki tiedämme, että niin valtion kuin kuntienkin taloudessa on tunnettu tosiasia, että jos budjetissa osoitetaan varoja jollekin hallintokunnalle, ne varat kyllä tulevat käytettyä, eivätkä monesti edes riitäkään. Tällä lauseellani en missään tapauksessa halua syyllistää viranhaltijoita, vaan tämän totean enemmänkin siksi, että kaikille rahoille kyllä aina löytyy järkevää käyttöä, mutta kysymys kuuluukin, mikä on se minimi rahamäärä jolla voidaan tulla toimeen ja tehtävät saadaan hoidettua.

Kun käyttötalouden toimintakulut lähentelevät 80 miljoonaa euroa, voidaan todeta, että jo 1 % tehokkuuden parantaminen saa aikaan 800 000 euron säästöt. Jos tämä lasketaan työaikana, se tarkoittaa 5 minuutin työajan tehostamista päivittäin, se ei todellakaan ole paljon. Tällä tarkoitan, että haastan kaikkia kunnan työntekijöitä katsomaan omia työtehtäviään niin ajankäytön kuin materiaalien ja tarvikkeidenkin käytön suhteen uusista näkökulmista ja miettimään miten omalla työpanoksellaan voisi löytää lisää tehokkuutta kunnan toimintaan. Uskon vakaasti, että motivoitunut  henkilöstömme ja ammattitaitoiset viranhaltijamme kykenevät toimintoja tehostamalla löytämään tarvittavat säästöt, jolloin veronkorotusta ei vuodelle 2020 tarvitse tehdä.

Lisäksi on huomattava, että mikäli valtuusto päätyisi 0,25 % veronkorotukseen, se tarkoittaisi sitä, että menettäisimme kilpailuedun jonka maakunnan alhaisin veroprosentti meille antaa ja olisimme silloin samalla viivalla Seinäjoen, Kurikan ja Kuortaneen kanssa.

Edellä mainituin perustein toivon, että valtuusto päättää hyväksyä kunnanhallituksen esityksen pitää tuloveroprosentti 20,75 % tasolla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanvaltuusto, #veroäyri, #veronkorotus, #käyttötalous, #budjetti, #leikkaukset, #alijäämä, #ilmajoki,

Sanan- ja uskonnonvapauden tila on huolestuttava

Perjantai 8.11.2019 - Juhana Lähdesmäki

Laatimani julkilausuma, jonka Kd:n Ilmajoen paikallisosaston syyskokous hyväksyi.

Suomen Kristillisdemokraatit Ilmajoen Paikallisosasto

Syyskokouksen julkilausuma 8.11.2019

 

Sanan- ja uskonnonvapauden tila on huolestuttava

 

Sanan- ja uskonnonvapaus ovat niin tärkeitä länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita, että ne on kirjattu Suomen perustuslakiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut sananvapauden ulottuvan myös arvosteleviin kannanottoihin ja jopa loukkaaviin mielipiteisiin.

Rikoslaki kuitenkin rajoittaa sananvapautta jonkin verran, sillä laissa on määritelty rangaistavaksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kyseinen pykälä onkin viime aikoihin saakka toiminut kuten kuuluukin, mutta esitämme huolemme siitä, että tätä pykälää on selvästi alettu käyttää väärin, sillä tiettyjen tahojen pyrkimyksenä näyttää olevan vaientaa yhteiskunnallista keskustelua ideologisista syistä. Nämä tahot tehtailevat esitutkintapyyntöjä poliisille mitä ihmeellisimmillä perusteluilla, esimerkkinä esitutkintapyyntö puolueemme kansanedustaja Päivi Räsäsen twitter julkaisusta, jossa hän lainasi Raamatun jaetta ja osoitti yksityishenkilönä ja kirkon luottamushenkilönä moitteensa kirkon johdolle sen päätöksestä sukupuolivähemmistöjen Pride-marssiin osallistumisesta. Samoin Räsäsen vuonna 2004 Luther-säätiölle kirjoittamasta pamfletista ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” oli vastikään tehty tutkintapyyntö, josta poliisi on tehnyt päätöksen tutkinnan lopettamisesta, koska ei ole syytä epäillä rikosta tapahtuneen, mutta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt tutkinnan uudelleen aloitettavaksi. Onpa samaan pyöritykseen joutunut myös ilmajokelainen kansanedustaja Juha Mäenpää eduskunnan istunnossa lausumastaan sarkastisesta lauseesta. Tällaiset tutkintapyynnöt kuormittavat tarpeettomasti jo entisestään ylikuormitettuja poliisivoimiamme.

Antti Rinteen hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa pyrkimyksekseen laatia Vihapuhe-laki, jolla määriteltäisiin rangaistavaksi teoksi Vihapuhe. On kuitenkin erittäin huolestuttavaa, jos kansalaisten sanan-, uskon- ja mielipiteen vapautta alettaisiin rajoittamaan vielä nykyistäkin lakia tiukemmin. Herää kysymyksiä, kuka määrittelee mikä on vihapuhetta? Kuka valvoo vihapuhetta? Kansalaisen pitäisi tietää selvästi, mikä on laillista ja mikä on laitonta. On suuri riski, että vihapuhelailla kavennetaan sananvapautta. Jo nyt monet perinteisten arvojen kannattajat vaikenevat eivätkä uskalla julkisesti kertoa mielipidettään, peläten julkisia maalitus-kampanjoita itseään kohtaan.

Perustuslakimme takaamaa sanan- ja uskonnonvapautta ei voi kaventaa perustuslakia muuttamatta, joten näihin kajoavaa Vihapuhelakia ei voi säätää yhden istuvan eduskunnan päätöksellä. Perustuslain muuttaminen vaatii muutoksen hyväksymisen jättämistä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalin jälkeisiin valtiopäiviin.  5/6 enemmistöllä perustuslakia voi tosin muuttaa kiireellisesti. 

Vaarana on, että Vihapuhelain säätäminen johtaisi tielle kohti totalitarismia, diktatuuria – sellaisen perusedellytyksiä nimenomaan ovat juuri sananvapauden rajaaminen ja mielipideilmaisujen valvonta, mikä onnistuu nykytekniikalla yhä helpommin ja täydellisemmin.

Kannanottonamme ilmoitamme, että mielestämme Vihapuhe-lakia ei tule missään tapauksessa hyväksyä, sillä nykyinen lain kirjaus kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on jo sinällään täysin riittävä. Kyllä meidän täytyy kestää sellaista puhetta, jonka joku kokee loukkaavan omia mielipiteitään.

Suomen Kristillisdemokraatit Ilmajoen Paikallisosasto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #sananvapaus, #uskonnonvapaus, #kd, #kristillisdemokraatit, #ilmajoki, #julkilausuma