Blogi
TalouskuriaLauantai 22.5.2021 - Juhana Lähdesmäki Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Ilmajoki-lehdessä Torstaina 20.5.2021 Talouskuria Minulla on ollut mahdollisuus olla Ilmajoen Kunnanhallituksen jäsenenä varsin poikkeukselliseen aikaan, kun maailmanlaajuinen Korona-Pandemia sekoitti laajasti kaikkea ennalta suunniteltua toimintaa lähes koko viime vuoden ajan ja vaikutuksia on riittänyt vielä tällekin vuodelle. Keskityn tässä kirjoituksessani nyt vain taloudellisiin näkökulmiin, ettei teksti venyisi aivan mahdottoman pitkäksi. Kun kunnan budjettia vuodelle 2020 laadittiin syksyllä -19 , ei pandemiasta ollut vielä mitään aavistustakaan ja budjettia laadittiin tavanomaiseen tapaan ja sen suunniteltiin olevan 1,6 miljonaa ylijäämäinen. Lisäksi rakentamisen investointi-ohjelma oli ennen näkemättömän laaja, lähes 11 miljoonaa. Kun sitten elettiin Maaliskuuta, nähtiin jo, että vuodesta tulee hyvin poikkeuksellinen. Kun valtioneuvosto määräsi koululaiset ja opiskelijat etäopetukseen ja ravintolat suljettavaksi, oltiin täysin uuden tilanteen edessä. Kaikille opetushenkilöstölle ei riittäisi työtä ja heti alkuun oli selvää, että verotuloennusteet tulisivat pettämään pahanpäiväisesti. Kunnanhallitus määräsi yhteistoimintaneuvottelut sivistysosaston henkilöstölle ja lomautuksista jo päätettiinkin, mutta koska neuvottelut venyivät niin pitkään, lomautukset peruttiin kun toukokuussa koululaiset saivat palata lähiopetukseen. Viime vuosina niin JIK-kuntayhtymä kuin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirikin ovat vuosittain ylittäneet määritellyn kuluraamin reilusti ja tiedostimme että sama tulisi toistumaan myös vuonna 2020 . Kun lisäksi jouduttiin kattamaan myös JIK;in vanhaa alijäämään 1,5 miljoonan edestä, syksyllä näytti pahasti siltä, että vuoden tilinpäätös tulisi olemaan jopa 3 miljoonaa alijäämäinen. Tilanteen pelastukseksi tuli yllättäen valtioneuvoston avokätiset korona-korvaukset kunnille, sillä valtionosuuksia saatiin lopuksi reilusti budjetoitua enemmän, vaikka terveydenhuollon kustannukset eivät kohonneetkaan ennakoidusti. Tämä johtunee siitä, että paljon leikkauksia ja muita hoitoja on Koronan vuoksi siirretty tulevaisuuteen. Mutta mielestäni on tärkeää muistaa, että nämä patoutuneet terveydenhuoltokustannukset kyllä vielä lankeavat maksettavaksi kunhan pandemia hellittää otteensa yhteiskunnasta. Lisäksi helpotukseksemme verotulototeuma oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, vaikka osa tuloista siirtyikin vuodelle -21. Loppujen lopuksi vuoden 2020 tilinpäätös muodostui 2,3 miljoonaa ylijäämäiseksi, joka oli todella iloinen yllätys näinä aikoina, kun ennustettavuus on käynyt melko tavalla mahdottomaksi. On kuitenkin muistettava edellä mainitsemani patoutuneet terveyspalvelumenot, jotka saattavat tuoda ikävän yllätyksen syksyllä 2021. Budjettia vuodelle 2021 laadittiin sitten täysin erilaisista lähtökohdista. Rakennus investoinnit jatkaisivat lähes samalla tasolla, koska projektit on saatettava loppuun ja uusia välttämättömiä investointeja on aloitettava. Kunnanhallitus nimesi johtoryhmän muodostamaan talouden tervehdyttämistyöryhmän tarkoituksena etsiä säästöjä käyttötalousmenoista rakenteita uudistamalla. Työryhmä löysikin lähes 400000 € säästöt ja kovan puristuksen jälkeen budjetti saatiin hierottua 800000 € ylijäämäiseksi. Työryhmän työ piti jatkua Maaliskuun -21 loppuun saakka. Kuitenkin nuo työryhmän löytämät säästöt on jo valtuuston hyväksyminä lisämääräraha-esityksinä vuoden -21 puolella käytetty, joten särkymävaraa ei budjetissa enää ole. Tästä johtuen tein Kunnanvaltuuston kokouksessa 3.5.2021 Ponsiesityksen, että Johtorymästä muodostetaan uudelleen talouden tervehdyttämis-työryhmä, joka etsii uusia rakenteellisista uudistuksista saatavia säästöjä käyttötalousmenoihin. Valtuusto hyväksyi Ponsi-esitykseni yksimielisesti. Kaikkea kunnan toimintaa on tarkasteltava kriittisesti, niin että voidaan löytää tehostamistoimia eri toiminnoista ja kehittää uusia tapoja järjestää palvelut kustannustehokkaasti. Koska henkilöstömenot ovat heti Sote-menojen jälkeen suurin kunnan menoerä, lähes 29 miljoonaa, on selvää että sieltä suurimmat säästöt on löydettävissä. Koska lähivuosina tulee eläköityminen olemaan niin Ilmajoella kuin muissakin kunnissa suurempaa kuin koskaan, ei mielestäni ole tarpeen lähteä kunnan henkilöstöä irtisanomaan, vaan koko henkilöstöä tulee tarkastella siitä näkökulmasta, miten voitaisiin työn uudelleen järjestelyllä hoitaa kaikki tehtävät niin, että mahdollisimman pieni osa eläköityviltä henkilöiltä vapautuvia tehtäviä täytetään uusilla rekrytoitavilla työntekijöillä. Jos Sote-uudistus toteutuu, kunnan suurimmaksi henkilöstöryhmäksi jää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö. Näiden ryhmien henkilömitoitus perustuu suurelta osin lakiin, joten sieltä ei merkittäviä säästöjä ole löydettävissä. Alle 3 vuotiaiden lasten kotihoidontuen kuntalisä, josta olen tehnyt valtuustoaloitteen, on yksi erittäin käyttökelpoinen keino säästää varhaiskasvatuksen kustannuksissa, sillä juuri tuon ikäluokan hoitajamitoitus on suurempi kuin isompien lasten päivähoitoryhmissä. Kasvukuntana Ilmajoen lapsilukumäärä myös kasvaa koko ajan, joten mikäli kotihoidontuen kuntalisää ei oteta käyttöön, meillä on hyvin nopealla aikataululla tarve rakentaa lisää päiväkoteja. Tätä investointitarvetta voidaan siirtää eteenpäin kotihoidontuen kuntalisällä ja rekrytoimalla lisää perhepäivähoitajia, joiden palkkaukseen olen esittänyt uusien kannusteiden käyttöönottoa. Olen korostanut myös sitä, että kunnalle tarpeettomaksi käyneet kiinteistöt on pyrittävä kiireesti myymään, sillä tyhjillään olevia kiinteistöjä täytyy kuitenkin lämmittää, niistä pyörivät vakuutusmaksut ja sähkölaskut, joten säästösyistä on perusteltua hankkiutua eroon sellaisista kiinteistöistä, joille kunnalla ei ole käyttöä. Kunnanhallitus onkin nyt esittämässä valtuustolle myyntilupaa useille kiinteistöille. Säästöjä etsittäessä on jokainen kivi käännettävä, työtä on vielä jäljellä paljon. Juhana Lähdesmäki Ehdokas nro 43 Kristillisdemokraatit |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #talous, #budjetti, #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus |
Valtuustoaloitteeni Kotihoidontuen kuntalisästä 18.12.2020Perjantai 18.12.2020 - Juhana Lähdesmäki Luovutin tänään Perjantaina 18.12.2020 tämän valtuustoaloitteen Ilmajoen Kunnanvaltuustolle. Itseni lisäksi aloitteen allekirjoitti 15 valtuutettua. Ilmajoen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteet on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä. Valtuustoaloite: VALTUUSTOALOITE KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI ILMAJOELLA 18.12.2020 Ilmajoen päivähoito koetaan laadukkaaksi, mutta koska Ilmajoki on kasvukunta, kasvaa myös päivähoitopaikkojen tarve asukasluvun mukana. Erityisesti tulevina vuosina, kun kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi laajojen pakollisten investointitarpeiden vuoksi, tulee välttämättä löytää keinoja helpottaa varhaiskasvatuksen tilantarpeiden ja henkilöstöresurssien kasvupaineita. Lisäksi ainakin Jaakonkujan päiväkoti on nykyisellään toiminut väliaikaisen rakennusluvan turvin, joten sen suhteen on myös tehtävä ratkaisuja ja esimerkiksi Vanamon päiväkodille on tarve tehdä merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Ilmajoella on myös paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja lainsäätäjän määräämät henkilöstömitoitukset. Uusi henkilöstömitoitus vaatii alle kolmevuotiaiden ryhmässä yhden kasvattajan / 4 lasta, kun yli kolmevuotiaiden ryhmässä mitoitus on 1 kasvattaja / 7 lasta. Näin ollen alle kolmevuotiaiden päivähoito tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi. Päivähoidon kysyntää voitaisiin hillitä lasten kotihoitoon kannustavalla kuntalisällä, ns. Ilmajoki-lisällä. Kuntalisän maksaminen on perusteltua myös erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Ilmajoki-lisällä voisimme kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään. Vertailtaessa eri kuntien maksamia kuntalisiä on havaittu toimivaksi malliksi kuntalisän rajaamisen siten, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös kuntaa. Rajauksilla voidaan vaikuttaa paitsi siihen, minkä ikäisiä lapsia kannustetaan hoitamaan kotona, myös siihen, että kuntalisä toisi todellisen vaihtoehdon päivähoidolle. Lisä voidaan kohdistaa niille perheille, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttäisivät kunnallisia päivähoitopalveluita. Keskusteluissa kuntalisästä ovat jotkut esittäneet huolensa siitä, että kotihoidossa olevien joukosta erityistä tukea tarvitsevia ei huomata tarpeeksi ajoissa. Siksi ehdotetaan kuntalisän maksamista 3-vuotiaaksi saakka. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että alle 3-vuotiaiden hoidon järjestäminen kunnallisessa hoitopaikassa tuo kunnalle suurimmat kustannukset. Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Jos kunta tarjoaisi vaihtoehtona kunnalliselle päivähoitopaikalle 150 - 250 euron suuruista Ilmajoki-lisää, saisi kunta merkittävät säästöt jokaista kotihoitoon jäävää lasta kohden kuukaudessa. Vanhemmille 150 – 250 euron Ilmajoki-lisä toisi todellisen taloudellisen vaihtoehdon. Säästömahdollisuuksien lisäksi kuntalisä vahvistaisi Ilmajoen kunnan lapsiperheystävällistä imagoa entisestään vahvemmaksi. ME ALLEKIRJOITTANEET ILMAJOEN KUNNANVALTUUTETUT ESITÄMME ETTÄ: Ilmajoella aloitetaan valmistelut kotihoidontuen kuntalisän, Ilmajoki-lisän, käyttöönotosta lakisääteisen kotihoidontuen lisäksi, siten että lisää aloitetaan maksamaan 1.8.2021 alkaen 150 - 250 €/kk suuruista kotihoidontuen kuntalisää kohdennettuna lasta kotona hoitavalle vanhemmalle seuraavin rajauksin: - Maksetaan perheen nuorimmasta lapsesta Kelan kotihoidontukeen oikeutetulle vanhemmalle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta itse kotona. - Maksetaan vähintään kahden täyden kalenterikuukauden jaksolta, ja sen maksaminen päättyy viimeistään syntymäpäivää edeltävän kuukauden lopussa lapsen täyttäessä 3 vuotta. - Lasta hoitava äiti tai isä on hoitovapaalla työstään tai keskeyttänyt opintonsa lasta hoitaakseen tai hän on yrittäjä, joka jää kotiin hoitamaan lastaan. Jos äidin tai isän työsuhde on ollut määräaikainen, hänen on kuntalisää saadakseen pitänyt olla työssä vähintään neljä kuukautta äitiyslomalle tai hoitovapaalle jäämistä edeltävien kuuden kuukauden aikana. - Mikäli perheeseen syntyy uusi lapsi myönnetyn kuntalisän aikana, on perheellä oikeus äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen siirtyä takaisin kuntalisän piiriin. - Perheen toisen aikuisen (vanhempi tai avopuoliso) tulee olla työssä tai opiskelijana koko kuntalisän maksuajan. - Kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn kuin lapsen hoidon vuoksi (esim. työttömänä saaden työttömyyskorvausta, kotona yksityisyrittäjänä, äitiys- tai vanhempainrahalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai vuosilomalla). Ilmajoella 18.12.2020 __________________________________ Juhana Lähdesmäki |
1 kommentti . Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus , #lapsi , #lapset , #vanhempi , #vanhemmat , |