Blogi

Koskenkorvan uuden koulun paikka ja mitoitus.

Keskiviikko 12.4.2023 - Juhana Lähdesmäki

Kunnanhallituksen 6,5 tuntia kestäneen kokouksen lopussa käsiteltiin Koskenkorvan uuden koulun sijoituspaikkaa sekä mitoitusta. Omasta mielestäni näin tärkeä asia olisi ansainnut oman kokouksensa.
Hallituksen esitykset valtuustolle aiheuttavat toteutuessaan vähintään 15.000.000 euron lisävelan kunnalle, nostaen kokonaisvelan noin 6500 euroon per asukas. Tällä Ilmajoki pääsee kyseenalaiselle kaikkein velkaantuneimpien kuntien listalle.
Tein sijoituspaikasta poikkeavan esityksen, jossa uusi koulu olisi sijoitettu kairausnäytteiden perusteella perustamisolosuhteiden suhteen parhaalle paikalle nykyisen Västilän koulun tontille. Linnuntietä etäisyys nyt valitusta paikasta on vain n. 600 metriä. Nyt valittu paikka on perustamisolosuhteiltaan kaikkein huonoin esitetyistä vaihtoehdoista ja aiheuttaa kerrosluvusta riippuen noin 170.000 - 280.000 € suuremmat paalutuskustannukset kuin Västilään rakentaminen. Lisäksi vesien hallinta on haastavaa, koska pohjatutkimus paljasti pohjaveden nousevan paikoitellen noin 1,5 metrin syvyyteen maanpinnasta. Kairausnäytteiden mukaan Västilän tontin pohja on tukevaa ja hyvin vettä läpäisevää moreenimaata.
Myös turvallisesta reitistä Koskenkorvan urheilutalolle ja -kentälle olen eri mieltä, sillä itse Honkalanmäessä pitkään asuneena pidän Päivätien alikulkua vaarallisena pienille koululaisille, kun kapeassa alikulussa kulkevat sitten autot ja kevyt liikenne sekaisin. Västilän tontilta kevyt liikenne kulkisi oman kevyenliikenteen alikulkunsa kautta turvallisesti.
Myös koulun mitoituksesta esitin kahta erilaista vaihtoehtoa, joita Kunnanhallitus ei kannattanut. Itse en halua kumota koulun säilymisen turvaavaa 23 oppilaan rajaa, joka antaisi Luoman ja Nopankylän koulujen jatkaa toimintaansa niin pitkään kun oppilaita riittää. Ilomäen, Luoman ja Nopankylän oppilasennusteet ovat sitkeästi pysytelleet rajan yläpuolella. Koskenkorvan ja Västilän oppilasmäärät ovat ennusteiden mukaan laskusuhdanteessa.
Mielestäni tässä taloudellisessa tilanteessa kunnalla ei ole yksinkertaisesti varaa näin mittavaan investointiin, vaan toteutusta tulee supistaa huomattavasti. Hieman pienemmällä mitoituksella kunta säästäisi investointikustannuksissa ja koska oppilasmäärä joka tapauksessa vähitellen laskee, mahtuisivat Nopankylän ja Luoman oppilaat myöhemmin uuteen kouluun, jos niiden oppilasmäärä painuu lopettamisrajan alle.
Itse kyseenalaistan myös toimintakuntoisen Koskenkorvan koulun jättämisen tyhjilleen liikuntahalleineen. Kunnalla ei mielestäni ole varaa tyhjiin kiinteistöihin.
Kunnanvaltuusto käsittelee näitä asioita valtuustoseminaarissa ja kokouksessaan ensi maanantaina. Valtuuston kokous on avoin kaikille ja se myös striimataan kunnan YouTube -kanavalle.
Kuntalaisten kannattaa nyt olla yhteydessä valtuutettuihin ja kertoa mielipiteensä asiasta.
Tässä vielä linkki Ilmajoen kunnan tiedotteeseen:
https://ilmajoki.fi/ajankohtaista/kunnanhallituksen-kokoustiedote-11-4-2023/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanhallitus , #kunnanvaltuusto , #koulu , #koskenkorvankoulu , #västilä , #västilänkoulu , #huissi , #ilomäki , #ilomäenkoulu , #nopankylä , #noppa , #nopankylänkoulu , #s-market ,

Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustossa 22.6.2020

Tiistai 23.6.2020 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoella tuotiin viikko sitten maanantaina yllättäen kunnanhallitukselle päätettäväksi uuden noin 200 oppilaan koulun rakentaminen Koskenkorvalle. Esittelytekstissä uuden koulun kaavailtiin korvaavan Koskenkorvan, Västilän, Ilomäen ja Nopankylän koulut. Tämä esitys oli viimeisenä, yhdentenätoista kohtana pykälää, jossa päätettiin laajemminkin koulu- ja päiväkotiverkon toimenpiteistä.

Ilmajoen kunnanvaltuusto on vuonna 2005 tehnyt linjauksen, että kyläkoulut saavat jatkaa toimintaansa niin pitkään, kuin oppilas määrä ei kahtena peräkkäisenä vuotena alita 23 oppilaan rajaa.

Nyt koulujen yhdistäminen ei kuitenkaan johtuisi tuon määritellyn rajan alittamisesta, vaan syynä on kouluihin tehdyt kuntokartoitukset. Kartoituksia on tehty kaikkiin niihin koulu- ja päiväkotikiinteistöihin, joista on tullut valituksia sisäilman laadusta. Västilän koulussa tilanne vaikuttaa olevan kaikkein pahin ja sen korvaajaksi uutta koulua varmasti tarvitaankin. Koskenkorvan koulu sitävastoin on täysin käyttökelpoinen, eikä sieltä ole näitä valituksia tullut. Nopankylän koulu on noin sadan vuoden ikäinen hirsirakennus, jossa toki on vaurioita, mutta siellä ei ainoakaan oppilas tai opettaja ole oireillut millään tavalla. Ilomäen koulu on 70 vuotias tiilirakenteinen koulu, jossa toki jo rakennusvuotensa rakennustavan vuoksi on omia ongelmiaan, mutta sielläkään ei ainoankaan oppilaan ole raportoitu oirehtineen. Ympäristöterveydenhuollon mukaan kaikkia näitä kouluja voidaan käyttää opetuskäytössä vähäisten korjausten ja ilmanvaihdon painesuhteiden säätöjen jälkeen.

Kunnanhallituksessa kävimme pitkät keskustelut aiheesta ja koska yksimielisyyttä ei löytynyt, esitti Reetta Kananoja (kesk.) muutosta päätösesitykseen. Esityksessä jätettiin pois maininta kouluista, jotka uusi koulu korvaisi. Harri Koskela (PS) esitti täydennystä Kananojan esitykseen. Itse kannatin tätä täydennettyä esitystä, samoin kuin Reetta Kananoja ja Pauliina Hautamäki (Kok.). Esitys voitti äänestyksen äänin 6 - 5 , joten se oli kunnanhallituksen pohjaesitys valtuustolle.

Koska oli odotettavissa, että kunnanvaltuustossa tuotaisiin muutos esitys, valmistelin itse puolustuspuheen kyläkoulujen säilyttämiseksi. Tässä puheeni raakaversiona, joka toki hiukan muuttui esittäessäni sen kunnanvaltuustossa 23.6.2020

PUHEENI KUNNANVALTUUSTOLLE

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut:

Pykälän 29 kohdat 1-10 ovat mielestäni hyväksyttäviä sellaisenaan, mutta kohtaan 11 olen koonnut perusteluita, miksi kunnanhallituksessa äänestystuloksen perusteella hyväksytty päätösesitys on parempi kuin kunnanjohtajan alkuperäinen tai muutettu päätösesitys.

-        Koska kuntalaiset ovat perustellusti luottaneet vuonna 2005 tehtyyn valtuuston päätökseen 23 oppilaan rajasta, tuon rajan rikkominen vaatii laajaa ja pitkäkestoista kuntalaiskeskustelua. Mielestäni missään tapauksessa emme tässä kokouksessa voi tehdä päätöstä Ilomäen ja Nopankylän koulujen sulkemisesta vuonna 2024 tämän käsittelyssämme olevan uuden Koskenkorvan suurkouluhankkeen perusteella.

-        Vanha sanonta on, että koulu on kylän sydän. Tämä sanonta pitää todellakin paikkansa, sillä kyläkoulut ovat ainoita palveluita, joita näillä kylillä enää on jäljellä, kun kaupat, postit ja pankit on jo vuosia sitten lakkautettu. Koulu on ainoa jäljellä oleva kyläläisiä yhdistävä tekijä ja jos se otetaan kylältä pois, se on omiaan näivettämään kyliä entisestään.

-        Olemme vastuussa niille nuorille perheille, jotka ovat perustaneet kotinsa näihin kyliin valtuuston sitoutumiseen 23 oppilaan rajaan perustuen.

-        Niin pienillä kuin suurilla kouluilla on luonnollisesti omat etunsa, sitä ei käy kiistäminen. Kyläkoulun puolesta täytyy todeta merkittävästi pienemmät koulukuljetuskustannukset, lasten hyötyliikunta koulumatkoilla ja sen aikaansaama terveysnäkökulma, oppilaat oppivat paremmin kanssakäymistä eri ikäryhmien kesken ja samalla vastuunkantoa nuoremmista kavereista. Kiusaamiseen puuttuminen on pienissä ryhmissä nopeampaa.

-        Viittaan myös kuntastrategiaamme, jossa Vahvuuksiksi mainitsemme:

  • Toimiva palveurakenne ja laaja kouluverkko, elivoimaiset ja aktiiviset kylät, kyläseurat ja kyläkoulut.
  • Lapsiystävällinen kunta, hyvät lapsiperheiden palvelut, sekä monipuoliset harrastus- ja urheilumahdollisuudet, mahdollisuus pysyä jatkossakin perheystävällisenä kuntana.

-        Pyydän valtuutettuja tämän pykälän käsittelyssä ottamaan huomioon, että Ilomäen ja Nopankylän koulujen oppilaista ainoankaan vanhemmat eivät ole kertoneet lapsilla esiintyneen minkäänlaisia sisäilmasta johtuvia oireita. Lisäksi poikkeuksetta kaikki vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja kyläseurat kannattavat opetuksen jatkamista kyseisissä kouluissa.

-        Kuntokartoitusraporteista, AVI:n lausunnoista tai JIK ympäristöterveydenhuollon raporteista ei käy ilmi mitään sellaista, että koulut täytyisi kiireesti sulkea. Hyvin vähäisin toimenpitein voidaan varmistaa että mitään oireita ei jatkossakaan oppilaille tule. Tärkeintä tässä vaiheessa on tehdä tarvittavat tiivistykset ylä- ja alapohjan läpivienteihin, korjata vesikatteiden vuodot ja tiivistää hormien läpiviennit lisävaurioiden estämiseksi ja säätää ilmanvaihto siten, että opetustilojen ilmanvaihto ei ole liian alipaineinen niin että se imisi ilmaa rakenteista tai rakenteiden läpi vaurioituneista tiloista tai rakenteista.

-        Ilomäen ja Nopankylän koulujen osalta ympäristöterveydenhuolto ei ole esittänyt minkäänlaisia vaatimuksia tilojen sulkemisesta tai edes osittaisesta käytön rajoittamisesta. Muistutan valtuutettuja ympäristöterveydenhuollon päällikön, Virpi Ala-Riskun, valtuustolle toukokuussa pitämästä esittelystä, jossa hän totesi terveellisyysnäkökulman olevan eri asia kuin rakennustekniset ongelmat. Ympäristöterveydenhuollon raporteissakin kehotetaan esimerkiksi Ilomäen koulun osalta vain ryhtymään toimenpiteisiin ilmanvaihdon painesuhteiden säätämiseksi. Näin ollen ei ole mitään syytä, miksi opetusta näissä kouluissa ei voitaisi jatkaa pienten korjausten jälkeen.

-        Kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan myös säästösyillä, mutta tulee muistaa, että ne kulut näistä kiinteistöistä eivät katoa minnekään vaikka toiminta loppuisi. Myös purkamisista tulisi satojen tuhansien kulut. Jos rakennetaan uusi suurkoulu neljän vanhan tilalle, maksamme luonnollisesti sen rakentamiskulut ja vuosittaiset käyttökulut, mutta myös lisäksi neljän lakkautettavan koulun vuosittaiset käyttökulut vielä vuosia uuden koulun valmistumisen jälkeen, sillä kunnallinen päätöksentekoprosessi on joka tapauksessa niin hidas, että toimenpiteisiin lakkautettujen koulujen suhteen ei kuitenkaan ryhdyttäisi vielä useisiin vuosiin, olipa kyseessä sitten myynti tai purkaminen. Puhutaan todella merkittävistä summista.

-        Esimerkiksi Ilomäen koulussa kohdennettu kustannus oppilasta kohti on noin 400 € vuodessa Ilmajoen keskiarvoa suurempi, joka tarkoittaa 24 oppilaalta yhteensä 9600 €. Ilomäessä kuljetuskustannus koulukuljetusten piirissä olevaa oppilasta kohti on 500 € vuodessa. Jos kaikki nämä 24 oppilasta kuljetettaisiin Koskenkorvalle, kuljetuskustannus olisi karkeasti vähintään 12000 € vuodessa, joten tästä voidaan päätellä, että ainakaan säästöjä ei juurikaan syntyisi.

-        Nyt ollaan perustelemassa kahden kyläkoulun sulkemista sillä, että uuden suurkoulun suunnittelua ei voitaisi aloittaa, ellei pohjalla olisi päätöstä mitkä koulut se korvaisi. Tämä perustelu ei ole kestävä, sillä suunnittelua voidaan varsin hyvin tehdä Västilän ja Koskenkorvan koulujen yhteenlasketun oppilasmäärän perusteella, joka ennusteen mukaan ensi syksynä on 146 oppilasta. Joka tapauksessa suunnittelua tehtäneen hieman suuremmalle oppilasmäärälle, arvioni mukaan noin 160 oppilaalle. Lisäksi on mielestäni huomioitava, että ennuste näyttäisi oppilasmäärän näissä kouluissa olevan laskeva, ollen vuonna 2025 yhteensä 120 oppilasta. Tällöin vuoden 2025 mukaiset Ilomäen ja Nopankylän koulujen oppilaat, yhteensä 44 oppilasta, mahtuisivat hyvin siirtymään uuteen Koskenkorvan kouluun, mikäli nuo kyläkoulut jostain syystä jouduttaisiin silloin sulkemaan, esimerkiksi oppilasmäärän alittaessa 23 oppilasta.

-        Olen itse osallistunut uuden Tuomikylä-Ahonkylä koulun suunnittelun työryhmään. Kyseisen koulun suunnittelun lähtökohtana on pidetty modulirakenteisuutta siten, että koulu rakennetaan pysyvän rakennuksen ehdot täyttäväksi mutta kuitenkin siirrettäväksi soveltuvana. Eli koulu suunnitellaan siten, että sen kapasiteetti suunnitellaan valmistumisvaiheessa olevan riittävä oppilasennusteen mukaisesti tiettyyn vuosilukuun saakka. Mikäli oppilasmäärä alueella jatkaa kasvua, modulirakenteiseen kouluun voidaan esimerkiksi vuoden toimitusajalla tilata vaikkapa kahden luokkatilan verran lisää tilaa, kunhan asemapiirroksen suunnittelussa on huomioitu laajennusvara. Sama toimii myös toisinpäin, eli oppilasmäärän vähentyessä voidaan tarvittaessa viedä pois yksi moduli. Tätä samaa suunnittelutapaa käytettäessä uusi Koskenkorvan koulu voidaan hyvin suunnitella ilman kyläkoulujen lakkauttamiseen sitovaa päätöstä.

-        Yksi itseäni vaivaava seikka tässä uuden suurkoulun suunnittelun aloittamisessa on Koskenkorvan koulun kohtalo, sillä kuntokartoituksien mukaan ei ole mitään perusteltua syytä poistaa käyttökelpoinen Koskenkorvan koulu käytöstä sillä perusteella, että Västilän koulussa on rakenteellisia ja sisäilmaongelmia. Kun kaikki hyvin tietävät Ilmajoen kunnan taloudellisen tilanteen, että kaikki investoinnit joudutaan tekemään velkarahalla ja tänäkin vuonna kunnan ennakoidaan tekevän ainakin 1,3 miljoonaa euroa alijäämää ja kun siihen lasketaan vielä lisäksi JIK:in Ilmajoen katettavaksi kuuluva 1 miljoonan alijäämä, ja lisää on tiettävästi tulossa tältä vuodelta, on vähintäänkin kyseenalaista sitoutua valtavan kalliiseen 200 oppilaan koulun suurhankkeeseen.

-        Näin ollen herääkin kysymys, voitaisiinko Västilän oppilaat saada mahtumaan Koskenkorvan koulun tiloihin jonkinlaisin erikoisjärjestelyin muutamaksi vuodeksi, niin että suurkoulun rakentamista voitaisiin siirtää myöhempään ajankohtaan tai voidaanko opetusta Västilässä jatkaa erikoisjärjestelyin pidempään kuin esitettyyn vuoden 2024 syksyyn saakka ?

-        Joka tapauksessa Ilmajoen kunnan taloutta on saatava tasapainotettua merkittävästi, ennen kuin esitetyn kaltaiseen, arviolta 8-12 miljoonan euron suurkouluhankkeeseen voidaan ryhtyä.

Mielestäni kunnanvaltuuston on perusteltua hyväksyä kohta 11 kunnanhallituksen päätöksen mukaisena.

Kiitos

Pykälän kohdalla käytettiin monia voimakkaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan ja käytiin laajaa keskustelua arviolta kahden tunnin ajan, ja viidestä eri esityksestä äänestettiin. Äänestysten jälkeen kunnanhallituksen pohjaesitys jäi voittaneeksi esitykseksi, joten kyläkoulut saavat 26 (35) valtuutetun enemmistön äänin jatkaa toimintaansa pienten välttämättömien korjausten jälkeen toistaiseksi.

Pykälässä päätettiin myös aloittaa uuden koulun suunnittelu Koskenkorvan alueelle siten, että suunnittelumääräraha varataan vuoden 2021 budjettiin. Koulun rakentamispäätös tuodaan valtuustolle päätettäväksi myöhemmin.-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kyläkoulu, #kyläkoulut, #ilomäki, #Ilomäenkoulu, #nopankylä, #nopankylänkoulu, #västilä, #västilänkoulu, #koskenkorva, #koskenkorvankoulu, #ilmajoki, #ilmajoenkunta, #ilmajoenkunnanvaltuusto, #kunnanvaltuusto, #valtuusto, #kunnanhallitus,