Blogi
TalouskuriaLauantai 22.5.2021 - Juhana Lähdesmäki Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Ilmajoki-lehdessä Torstaina 20.5.2021 Talouskuria Minulla on ollut mahdollisuus olla Ilmajoen Kunnanhallituksen jäsenenä varsin poikkeukselliseen aikaan, kun maailmanlaajuinen Korona-Pandemia sekoitti laajasti kaikkea ennalta suunniteltua toimintaa lähes koko viime vuoden ajan ja vaikutuksia on riittänyt vielä tällekin vuodelle. Keskityn tässä kirjoituksessani nyt vain taloudellisiin näkökulmiin, ettei teksti venyisi aivan mahdottoman pitkäksi. Kun kunnan budjettia vuodelle 2020 laadittiin syksyllä -19 , ei pandemiasta ollut vielä mitään aavistustakaan ja budjettia laadittiin tavanomaiseen tapaan ja sen suunniteltiin olevan 1,6 miljonaa ylijäämäinen. Lisäksi rakentamisen investointi-ohjelma oli ennen näkemättömän laaja, lähes 11 miljoonaa. Kun sitten elettiin Maaliskuuta, nähtiin jo, että vuodesta tulee hyvin poikkeuksellinen. Kun valtioneuvosto määräsi koululaiset ja opiskelijat etäopetukseen ja ravintolat suljettavaksi, oltiin täysin uuden tilanteen edessä. Kaikille opetushenkilöstölle ei riittäisi työtä ja heti alkuun oli selvää, että verotuloennusteet tulisivat pettämään pahanpäiväisesti. Kunnanhallitus määräsi yhteistoimintaneuvottelut sivistysosaston henkilöstölle ja lomautuksista jo päätettiinkin, mutta koska neuvottelut venyivät niin pitkään, lomautukset peruttiin kun toukokuussa koululaiset saivat palata lähiopetukseen. Viime vuosina niin JIK-kuntayhtymä kuin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirikin ovat vuosittain ylittäneet määritellyn kuluraamin reilusti ja tiedostimme että sama tulisi toistumaan myös vuonna 2020 . Kun lisäksi jouduttiin kattamaan myös JIK;in vanhaa alijäämään 1,5 miljoonan edestä, syksyllä näytti pahasti siltä, että vuoden tilinpäätös tulisi olemaan jopa 3 miljoonaa alijäämäinen. Tilanteen pelastukseksi tuli yllättäen valtioneuvoston avokätiset korona-korvaukset kunnille, sillä valtionosuuksia saatiin lopuksi reilusti budjetoitua enemmän, vaikka terveydenhuollon kustannukset eivät kohonneetkaan ennakoidusti. Tämä johtunee siitä, että paljon leikkauksia ja muita hoitoja on Koronan vuoksi siirretty tulevaisuuteen. Mutta mielestäni on tärkeää muistaa, että nämä patoutuneet terveydenhuoltokustannukset kyllä vielä lankeavat maksettavaksi kunhan pandemia hellittää otteensa yhteiskunnasta. Lisäksi helpotukseksemme verotulototeuma oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, vaikka osa tuloista siirtyikin vuodelle -21. Loppujen lopuksi vuoden 2020 tilinpäätös muodostui 2,3 miljoonaa ylijäämäiseksi, joka oli todella iloinen yllätys näinä aikoina, kun ennustettavuus on käynyt melko tavalla mahdottomaksi. On kuitenkin muistettava edellä mainitsemani patoutuneet terveyspalvelumenot, jotka saattavat tuoda ikävän yllätyksen syksyllä 2021. Budjettia vuodelle 2021 laadittiin sitten täysin erilaisista lähtökohdista. Rakennus investoinnit jatkaisivat lähes samalla tasolla, koska projektit on saatettava loppuun ja uusia välttämättömiä investointeja on aloitettava. Kunnanhallitus nimesi johtoryhmän muodostamaan talouden tervehdyttämistyöryhmän tarkoituksena etsiä säästöjä käyttötalousmenoista rakenteita uudistamalla. Työryhmä löysikin lähes 400000 € säästöt ja kovan puristuksen jälkeen budjetti saatiin hierottua 800000 € ylijäämäiseksi. Työryhmän työ piti jatkua Maaliskuun -21 loppuun saakka. Kuitenkin nuo työryhmän löytämät säästöt on jo valtuuston hyväksyminä lisämääräraha-esityksinä vuoden -21 puolella käytetty, joten särkymävaraa ei budjetissa enää ole. Tästä johtuen tein Kunnanvaltuuston kokouksessa 3.5.2021 Ponsiesityksen, että Johtorymästä muodostetaan uudelleen talouden tervehdyttämis-työryhmä, joka etsii uusia rakenteellisista uudistuksista saatavia säästöjä käyttötalousmenoihin. Valtuusto hyväksyi Ponsi-esitykseni yksimielisesti. Kaikkea kunnan toimintaa on tarkasteltava kriittisesti, niin että voidaan löytää tehostamistoimia eri toiminnoista ja kehittää uusia tapoja järjestää palvelut kustannustehokkaasti. Koska henkilöstömenot ovat heti Sote-menojen jälkeen suurin kunnan menoerä, lähes 29 miljoonaa, on selvää että sieltä suurimmat säästöt on löydettävissä. Koska lähivuosina tulee eläköityminen olemaan niin Ilmajoella kuin muissakin kunnissa suurempaa kuin koskaan, ei mielestäni ole tarpeen lähteä kunnan henkilöstöä irtisanomaan, vaan koko henkilöstöä tulee tarkastella siitä näkökulmasta, miten voitaisiin työn uudelleen järjestelyllä hoitaa kaikki tehtävät niin, että mahdollisimman pieni osa eläköityviltä henkilöiltä vapautuvia tehtäviä täytetään uusilla rekrytoitavilla työntekijöillä. Jos Sote-uudistus toteutuu, kunnan suurimmaksi henkilöstöryhmäksi jää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö. Näiden ryhmien henkilömitoitus perustuu suurelta osin lakiin, joten sieltä ei merkittäviä säästöjä ole löydettävissä. Alle 3 vuotiaiden lasten kotihoidontuen kuntalisä, josta olen tehnyt valtuustoaloitteen, on yksi erittäin käyttökelpoinen keino säästää varhaiskasvatuksen kustannuksissa, sillä juuri tuon ikäluokan hoitajamitoitus on suurempi kuin isompien lasten päivähoitoryhmissä. Kasvukuntana Ilmajoen lapsilukumäärä myös kasvaa koko ajan, joten mikäli kotihoidontuen kuntalisää ei oteta käyttöön, meillä on hyvin nopealla aikataululla tarve rakentaa lisää päiväkoteja. Tätä investointitarvetta voidaan siirtää eteenpäin kotihoidontuen kuntalisällä ja rekrytoimalla lisää perhepäivähoitajia, joiden palkkaukseen olen esittänyt uusien kannusteiden käyttöönottoa. Olen korostanut myös sitä, että kunnalle tarpeettomaksi käyneet kiinteistöt on pyrittävä kiireesti myymään, sillä tyhjillään olevia kiinteistöjä täytyy kuitenkin lämmittää, niistä pyörivät vakuutusmaksut ja sähkölaskut, joten säästösyistä on perusteltua hankkiutua eroon sellaisista kiinteistöistä, joille kunnalla ei ole käyttöä. Kunnanhallitus onkin nyt esittämässä valtuustolle myyntilupaa useille kiinteistöille. Säästöjä etsittäessä on jokainen kivi käännettävä, työtä on vielä jäljellä paljon. Juhana Lähdesmäki Ehdokas nro 43 Kristillisdemokraatit |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #talous, #budjetti, #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus |
Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustolle 18.12.2020Perjantai 18.12.2020 - Juhana Lähdesmäki Ilmajoen Kunnanvaltuusto kokoontui tänään Perjantaina 18.12.2020 vuoden viimeiseen kokoukseensa, jossa suurimpina asioina olivat esityslistalla lisämäärärahat vuodelle 2020, vuoden 2021 talousarvio ja suunnitelmaosa vuosille 2022 ja 2023. Lisämäärärahojen osalta positiivista oli kuitenkin se, että asia tuotiin valtuuston päätettäväksi saman talousarviovuoden aikana, kuten kuntalaki edellyttääkin. Aikaisempina vuosina asiaa on käsitelty vasta seuraavan vuoden Maaliskuussa. Kuulimme myös Hallinto- ja Talousjohtajan analyysiä kuluvan vuoden taloustilanteen kehittymisestä. Vaikka vielä alkusyksystä näytti siltä, että kunnan tulos painuisi pahasti alijäämäiseksi, näyttää tilanne nyt paljon positiivisemmalta ja verotulototeumasta riippuen saatetaan päästä jopa 1,5 miljoonan ylijäämäiseen tulokseen. Viranhaltijoiden ja Kunnanhallituksen yhdessä syksyn mittaan työstämä talousarvio vuodelle 2021 oli kokouksen pääaihe. Kunnanhallituksen hyväksyessä budjetin, se näytti noin 0,8 miljoonaa ylijäämää, mutta jälkeenpäin jouduttiin lisäämään 250 000 euron määräraha Terveyskeskuksen vanhan vuodeosaston purkamiseen ja Herralan koulun käytössä olleen rivitalon purkamiseen. Näin ollen talousarvio hyväksyttiin valtuustossa noin 550 000 euroa ylijäämäisenä. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen sain oman puheenvuoroni ensimmäisenä, koska olin sen taas ennakolta kirjallisesti pyytänyt. Tässä puheeni valtuustolle: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, yleisö ja lehdistö Olen jo useampana vuonna pitänyt puheen tässä samassa pykälässä ja peräänkuuluttanut käyttötalousmenojen kasvun pysäyttämistä ja yhden prosentin säästökuuria, joka tarkoittaisi noin 800 000 euron parannusta suoraan tulokseen. Tänä syksynä tähän toiveeseeni on vastattu, kun Kunnanhallitus nimesi johtoryhmän selvitystyöryhmäksi selvittämään lyhyen ja pitkän aikavälin säästökohteita. Hyvin nopealla aikataululla työryhmä löysikin muistaakseni noin 350 000 euron säästöt vuoden 2021 käyttötalousmenoihin. En tietenkään väitä, että nuo säästöt olisi löydetty helposti. Nämä säästöt kuitenkin löydettiin niin, että henkilöstöä ei tarvinnut irtisanoa eikä lomauttaa. Työryhmän työ jatkuu alkuperäisen toimeksiannon mukaan ensi maaliskuun loppuun saakka ja toivoakseni pitkän aikajänteen säästöjä pyritään löytämään lisää. Kulunut Korona-vuosi on ollut monin tavoin vähintäänkin yllätyksellinen, niin myös kunnan talouden kannalta, sillä vielä alkusyksystä vaikutti että tulos painuu pahasti alijäämäiseksi, mutta loppuvuodesta valtionosuuksiin tehtyjen lisäysten ja loppuvuodesta jonkin verran korjaantuneen verotulokertymän johdosta näyttääkin, että päädymme positiiviseen tulokseen. Tyytyväisyyteen ja paikalleen jäämiseen ei kuitenkaan ole varaa, vaan nyt on jatkettava määrätietoista työtä kulurakenteen keventämiseksi ja kaikkien mahdollisten säästökohteiden selvittämiseksi. Hallituksen päätöksenteko muun muassa valtionosuuksien suhteen on mielestäni osoittautunut niin ennalta arvaamattomaksi ja poukkoilevaksi, että emme voi tuudittautua sen varaan, että valtio jatkossakin avokätisesti tulisi avuksi kuntien talousahdinkoon, vaan saamme pelätä myös mahdollista valtionosuuksien takaisinperintää. Koska nämä pari kolme seuraavaa vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että meillä vielä on itsenäinen Ilmajoen kunta, jonka luottamushenkilöt päättävät miten palvelut Ilmajoella järjestetään, on nyt vapaaehtoisesti etsittävä kaikki mahdolliset toiminnan tehostamiskeinot ja tarvittaessa varauduttava kipeidenkin leikkausten tekemiseen. Kaikki me varmasti tiedostamme, että kaikki kulut, erityisesti henkilöstökulut nousevat vähintään 1-2 prosentia vuodessa, vaikka henkilöstön määrä pysyisi ennallaan. Nyt onkin tärkeää toimintojen tehostamisen kautta löytää säästökohteita niin, että käyttötalousmenoja saadaan pienennettyä vähintään kustannusten nousun verran, mutta mieluummin 4-5 prosenttia. Missään tapauksessa emme voi jäädä odottamaan että tulopuoli jotenkin automaattisesti tai edes suurten ponnistelujen kautta merkittävästi kasvaisi, joten kustannussäästöt ovat ainoa keino pitää kuntatalous tasapainossa. Jätän tänään valtuustolle valtuustoaloitteen, joka toteutuessaan osaltaan tuo merkittäviä kustannussäästöjä kunnan käyttötalouteen ja vähintäänkin siirtää investointitarpeita joillain vuosilla eteenpäin. Kiitos. Budjettikäsittelyn yhteydessä Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki ponsiesityksen, että Korona-pandemian vuoksi peruuntuneesta valtuuston jouluruokailusta säästyneet varat lahjoitettaisiin Ilmajoen Helluntaiseurakunnan ruoka-apu työn hyväksi. Näin valtuusto myös yksimielisesti päätti tehdä. Arvostan paljon tätä hienoa ehdotusta ja päätöstä ! Varsin erikoinen tapaus oli käsittelyssä viimeisenä asiapykälänä. Kuntalaisaloitteella vaadittiin Kunnanhallituksen jäseniltä ja asian käsittelyyn osallistuneilta viranhaltijoilta perittäväksi lainvastaisen päätöksen aiheuttamia kuluja. Kunnanhallitus päätti noin 2,5 vuotta sitten merkitä Altia Oyj:n osakkeita yhtiön listautuessa pörssiin ja myydä Viria:n osakkeita vastaavalla summalla. Ilmajoen kunnan hallintosääntö kuitenkin antaa Kunnanhallitukselle oikeuden myydä osakkeita, mutta ei ostaa niitä. Asiaa tulkittiin silloin toisin ja sittemmin Hallinto-oikeus totesi menettelyn lainvastaiseksi. Viikko sitten Kunnanhallituksen käsitellessä asiaa, kaikki me päätöstä tekemässä olleet jääväsimme itsemme ja varajäsenet tulivat kokoukseen tuon pykälän ajaksi. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle että vahingonkorvauksia ei peritä. Sama toistui tänään valtuustossa. Kunnahallituksen jäsenet jääväsivät itsensä kyseisen pykälän käsittelystä ja poistuivat salista varajäsenten tullessa sijaistamaan heitä. Asian käsittelyssä oli käyty värikästä keskustelua, mutta lopputuloksena valtuusto päätti, että kuntalaisaloite ei aiheuta toimenpiteitä eikä vahingonkorvauksia peritä. Jätin tänään myös valtuustoaloitteen kotihoidontuen kuntalisän käyttöönottamisesta Ilmajoella, jonka itseni lisäksi 15 valtuutettua allekirjoitti. Teen toisen bloggauksen, jossa aloiteteksti on luettavissa. Poliittinen toiminta osaltani jää nyt joulu-tauolle, arkityöt kylläkin jatkuvat vielä aatonattoon saakka. Haluan toivottaa juuri sinulle oikein rauhallista joulua ja Jumalan siunausta tulevalle vuodelle ! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanvaltuusto , #talousarvio , #investoinnit , #käyttötalous , #henkilöstö , #lomautus , #säästöt , #budjetti , #leikkaukset , #rakenteellisetuudistukset , |
Puhe Ilmajoen Kunnanvaltuustolle 20.12.2019Perjantai 20.12.2019 - Juhana Lähdesmäki Ilmajoen Kunta, Kunnanvaltuusto 20.12.2019 Puheenvuoro pykälään KV54 § Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.
Haluan käyttää tämän lyhyen puheenvuoron koskien vuoden 2020 talousarviota, sekä taloussuunnitelmaa tuleville vuosille. Viranhaltijat ovat työstäneet budjettia alkusyksystä alkaen ja ensimmäisiä lukuja meille valtuutetuille esiteltiin budjettiseminaarissa Kivitipussa Lokakuun 11. päivänä. Sen jälkeen viranhaltijat vielä olivat ansiokkaasti etsineet käyttötalouteen säästökohteita, ennen kuin me kunnanhallituksessa pääsimme käsittelemään talousarviota vain vähän ennen edellistä valtuuston kokousta, jossa äänestyksen jälkeen päätettiin nostaa kunnallisveroprosentti 21%:iin. Kerroin jo tuolloin mielipiteenäni, että kunnanhallituksella oli aivan liian lyhyt aika käsitellä taloudelliselta näkökulmalta katsottuna suurinta tehtäväänsä, talousarvion valmistelua valtuuston päätettäväksi. Nyt meillä on edessämme budjettikirja ja päätettävänä niin käyttötalousbudjetti kuin investointibudjettikin. Valitettavasti kävi niin, että kunnanhallitus sai investointibudjetin käsiteltäväkseen reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin oli jo niin kiire, että käsittely oli tehtävä yhdessä kokouksessa, ettei budjettikirjan painaminen viivästy. Ainakin itse olisin halunnut että investointi osaa olisi ehditty käsitellä useammassa kokouksessa. Kyseisessä kokouksessa ei ollut lainkaan käytettävissä esimerkiksi Herralan koulun uudisosan irtaimistoluetteloa, loppusummaltaan reilut 163000 €, joka minulla nyt on tässä kädessäni. Olisin toki kaivannut tarkempaa taustatietoa myös monista muista investointiosan kohteista. Miksi näihin haluan kiinnittää huomiota on se, että mielestäni korvausrakentamiskohteissa täytyy aina tarkkaan selvittää, mitä aikaisemmissa tiloissa käytössä ollutta irtaimistoa, koneita ja laitteita voidaan edelleen hyödyntää uusissa tiloissa ja hankkia vain välttämättömät hankinnat uusina. Näkemykseni on, että korvaushankintoja joka tapauksessa tehdään kunnassa vuosittain, joten ei ole mahdollista että aivan kaikki irtaimisto olisi käyttökelvotonta uusiin tiloihin muutettaessa. Esimerkkinä kerron, että pari vuotta sitten Tammikuhnalan päiväkodin irtaimistoon oli alkuperäisessä budjettiesityksessä varattu 270000 €, mutta keskusteltuamme asiasta kunnanhallituksessa, päädyimme siihen että lopetettavista päiväkodeista ja ryhmiksistä voidaan hyödyntää runsaasti käyttökelpoista irtaimistoa. Lopullisessa talousarviossa Tammikuhnalan irtaimistoon osoitettiin 70000 € määräraha ja siitä huolimatta siellä ei juurikaan aikaisemmin käytössä ollutta irtaimistoa näy. Olen kunnanhallituksessa esittänyt, että tulevina vuosina budjettivalmistelu tulee aloittaa viimeistään välittömästi kesälomien jälkeen, ellei jo aikaisemminkin. Tämä on välttämätöntä siitä syystä, että asiat varmasti ehditään myös luottamuselimissä käsitellä riittävällä tarkkuudella. Nämä tulevat vuodet tulevat olemaan taloudellisesti erittäin raskaita, sillä pakollisia investointeja kunnalla näyttää olevan tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna kunta tulee investoimaan lähes 10,4 miljoonalla, joka tarkoittaa käsittääkseni lainakannan kasvua noin 6 miljoonalla. Eikä velkaantuminen pysähdy vielä ensi vuonnakaan, vaikka se ei aivan yhtä pahalta tässä vaiheessa näytäkään. Yllätyksiin on kuitenkin syytä varautua, niitähän meille on viime vuosina tullut vähintäänkin riittävästi, joten niistä toivottavasti otamme myös opiksemme. Varmasti kaikki tiedämme sen kunnissa vuosikymmeniä käytössä olleen tavan, että kun budjetissa on tietty määrä rahaa hallintokunnalle varattu, niin se aivan varmasti pyritään vuoden aikana käyttämään. Enkä kiellä, etteikö aivan asiallisia käyttökohteita varmasti löydykin. Koska kuitenkin Ilmajoen kunnan, niin kuin lähes kaikkien muidenkin kuntien, talous on ensi vuonna ja tulevinakin vuosina erittäin kireä, vetoan nyt kaikkiin kunnan työntekijöihin ja viranhaltijoihin, että budjetoiduista varoista huolimatta jokainen pyrkisi omalla paikallaan myös kesken budjettikauden etsimään niitä tehostus ja säästökohteita, miettimään tarkkaan onko joku korvausinvestointi tehtävä juuri nyt, vai voisiko sitä lykätä parilla vuodella. Jokainen työntekijä on asiantuntija juuri omassa työssään, joten sieltä suorittavasta portaasta uskon löytyvän ne parhaat tehostamis ideat. Kun kunnan käyttötalousmenot ovat noin 80 miljoonaa ja henkilöstöäkin noin 700, niin hyvinkin merkittäviä kokonaissäästöjä on mahdollista löytää hyvin pienilläkin kehittämistoimenpiteillä jos kaikki saadaan sitoutettua tähän ajatukseen. Jokaisen on tärkeää osallistua säästötalkoisiin niin, että tämä yhteinen kuntamme voisi edelleenkin säilyttää taloudellisen elinvoimansa, eikä mihinkään äärimmäisiin leikkauksiin tarvitsisi ryhtyä. Kiitos. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #budjetti , #talousarvio , #budjettikokous , #2020 , #leikkaukset , #säästöt , #velkaantuminen , #investoinnit , #ilmajoki , #kunnanvaltuusto , #valtuusto , #kunnanhallitus , |
Puhe Ilmajoen KunnanvaltuustolleMaanantai 11.11.2019 - Juhana Lähdesmäki Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustolle kunnan vuoden 2020 veroprosenttia päätettäessä. Esitykseni (ja kunnanhallituksen esitys) hävisi äänin 17 - 18, joten veroprosentti nostettiin 21%:iin vuodelle 2020. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja yleisö siellä salin takaosassa. Esitin kunnanhallituksessa, että veroprosenttia ei Ilmajoella nostettaisi vuodelle 2020 ja ilahduttavasti ehdotukseni saikin kannatusta kaikista puolueista. Kuten esityslistasta olette lukeneet, 0,25 % korotus veroprosenttiin tuottaisi noin 420 000 Euron verokertymän. Kiistämättä jokainen euro olisi tervetullut lisä tiukkaan kuntatalouteen, mutta tuo summa ei valitettavasti kunnan lähes 80 000 000 euron käyttötaloudessa lämmitä pidempään kuin pakkasella housuihin pissiminen. Perusteeni, miksi veroprosenttia ei nyt tule nostaa, on se, että käyttötalousmenojen jyrkkä kasvu on viimeistään nyt saatava katkaistua. Viimeinen vahvistettu, vuoden 2018 tilinpäätös kertoo meille toimintakulujen olleen vajaat 75,8 miljoonaa. Siinäkin oli ylitystä talousarvioon nähden yli 1,6 miljoonaa, eli 2,2 % .Tämän vuoden talousarviossa toimintakuluiksi oli budjetoitu vajaat 76,3 miljoonaa, eli kasvua edelliseen budjettiin noin 2,2 miljoonaa, eli 3 %. Vuoden 2018 toteumaan kasvua tälle vuodelle oli budjetoitu noin 0,5 miljoonaa, joka tarkoittaisi vajaan 0,7 % kulujen kasvua. Nyt kuitenkin ennuste näyttää täydellistä katastrofia, kun toimintakulut näyttäisivät nousevan noin 79,3 miljoonaan euroon, eli budjetti ylittyisi tältä osin kolmella miljoonalla. Siis toimintakulut ovat kasvaneet vajaassa kahdessa vuodessa lähes 5,2 miljoonaa euroa, eli yli 6,5 % ja vain 12 kuukaudessa 3,5 miljoonaa. Tämä tarkoittaa lähes 5 % huimaa kasvua vuodessa, josta Hallintojohtajan mukaan noin 1 miljoona, eli 1,3 % selittyy palkankorotuksilla. Myöskään hyödykkeiden hintojen nousu ei selitä kulujen näin suurta kasvua. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kasvu on ollut huomattavasti hillitympää. Tästä syystä nyt on kaikki toimintakulut käytävä läpi tiukalla kammalla ja löydettävä syyt kulujen kasvulle, yhtäkään kiveä ei saa jättää kääntämättä. Alustava talousarvio vuodelle 2020, jota valtuutetuille esiteltiin Kivitipussa, näytti toimintakuluihin vielä tuntuvaa kasvua tämän vuoden ennustetun luvun päälle, mutta tietojeni mukaan seminaarin jälkeen viranhaltijat ovat kunnanjohtajan ja hallintojohtajan johdolla mukavasti säästöjä onnistuneet löytämään.
Hallintojohtajan kunnanhallitukselle esittelemän keskeneräisen käyttötalouden talousarvioesityksen mukaan 2020 oltaisiin tekemässä noin 800 000 euron, eli äsken kuulemamme selvityksen mukaan noin 1 miljoonan euron positiivinen tulos ilman veronkorotusta. Mutta koska esimerkiksi niin JIKin kuin sairaanhoitopiirinkin toimintaan budjetoidut varat eivät viime vuosina ole riittäneet, vaan sieltä on yllätyksiä tullut, on talousarviota rakennettava vähintään 1,5 – 2 miljoonan positiivista tulosta tavoitellen. Silloin meillä on puskuria mahdollisia ja jopa todennäköisiä yllätyksiä varten. Varmasti kaikki tiedämme, että niin valtion kuin kuntienkin taloudessa on tunnettu tosiasia, että jos budjetissa osoitetaan varoja jollekin hallintokunnalle, ne varat kyllä tulevat käytettyä, eivätkä monesti edes riitäkään. Tällä lauseellani en missään tapauksessa halua syyllistää viranhaltijoita, vaan tämän totean enemmänkin siksi, että kaikille rahoille kyllä aina löytyy järkevää käyttöä, mutta kysymys kuuluukin, mikä on se minimi rahamäärä jolla voidaan tulla toimeen ja tehtävät saadaan hoidettua. Kun käyttötalouden toimintakulut lähentelevät 80 miljoonaa euroa, voidaan todeta, että jo 1 % tehokkuuden parantaminen saa aikaan 800 000 euron säästöt. Jos tämä lasketaan työaikana, se tarkoittaa 5 minuutin työajan tehostamista päivittäin, se ei todellakaan ole paljon. Tällä tarkoitan, että haastan kaikkia kunnan työntekijöitä katsomaan omia työtehtäviään niin ajankäytön kuin materiaalien ja tarvikkeidenkin käytön suhteen uusista näkökulmista ja miettimään miten omalla työpanoksellaan voisi löytää lisää tehokkuutta kunnan toimintaan. Uskon vakaasti, että motivoitunut henkilöstömme ja ammattitaitoiset viranhaltijamme kykenevät toimintoja tehostamalla löytämään tarvittavat säästöt, jolloin veronkorotusta ei vuodelle 2020 tarvitse tehdä. Lisäksi on huomattava, että mikäli valtuusto päätyisi 0,25 % veronkorotukseen, se tarkoittaisi sitä, että menettäisimme kilpailuedun jonka maakunnan alhaisin veroprosentti meille antaa ja olisimme silloin samalla viivalla Seinäjoen, Kurikan ja Kuortaneen kanssa. Edellä mainituin perustein toivon, että valtuusto päättää hyväksyä kunnanhallituksen esityksen pitää tuloveroprosentti 20,75 % tasolla. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanvaltuusto, #veroäyri, #veronkorotus, #käyttötalous, #budjetti, #leikkaukset, #alijäämä, #ilmajoki, |