Blogi
Kuntalaisten kyselytunnit käyttöön IlmajoellaTiistai 24.1.2023 - Juhana Lähdesmäki Kristillisdemokraattien valtuustoryhmänä jätimme 14.11.2022 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen "Kuntalainen kysyy"-kyselytunnin järjestämisestä valtuuston kokousten yhteydessä. Aloitteen allekirjoitti kaikkiaan 16 valtuutettua. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 7.12.2022 yksimielisesti esittää että valtuusto hyväksyisi aloitteen sellaisenaan. Kokouksessaan 16.12.2022 Kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi aloitteen. Ilmajoen kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetään kuntalaisten kyselytunti 2 kertaa vuodessa. Vapaamuotoinen kyselytunti pidetään kunnanvaltuuston kokouksen yhteydäess valtuustosalissa. Kuntalaisilla on mahdollisuus kysyä kunnanjohtajalta, viranhaltijoilta ja kunnanhallitukselta kysymyksiä kunnan toiminnasta, budjetista ja muista kuntaan liittyvistä asioista. Se vahvistaa osaltaan kuntalaisten tiedonsaantia ja parantaa demokratiaa. Valtuustoaloitteessa esitimme vielä, että kyselytunnilla olisi mahdollista pyytää valtuustoryhmiä äänestämään leikkimielisesti kuntalaisten esittämästä asiasta punaisella (ei) tai vihreällä (kyllä) - lapulla. Nuorisovaltuuston edustajia voisi pyytää mukaan kyselytunnin järjestelyihin. Kuntalaisten kyselytunnilla tuodaan lisää avoimuutta kunnan toimintaan. Yksi kyselytunti järjestetään kevään aikana ja toinen esimerkiksi syksyn ensimmäisen valtuustokokouksen yhteydessä. Yhden tunnin mittainen kyselytunti pidetään ennen valtuuston kokousta ja on julkinen. Valtuutettujen lisäksi paikalla on kunnan johtoryhmän jäsenet. Valtuuston puheenjohtaja toimii kyselytunnilla puheenjohtajana. Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä, ellei puheenjohtaja toisin päätä. Vastauksen saatuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä enintään kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisä kysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Kyselytuntien aiheita ei ole rajattu, joten kyselytunti on tilaisuus, jossa Olemme hyvin tyytyväisiä, ensinnäkin valtuustoaloitteen poikkeuksellisen nopeaan käsittelyyn virkakoneistossa ja luottamuselimissä, mutta erityisesti siihen, että kuntalaisia voidaan näin entistä paremmin osallistaa kunnan luottamuselinten toimintaan. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #kristillisdemokraatit , #demokratia , #kyselytunti , #kuntalaiset , #valtuusto , #kunnanvaltuutettu , #kunnanvaltuutetut , #valtuutettu , #valtuutetut , |
Ilmajoen kunnalle hankintastrategiaMaanantai 31.5.2021 - Juhana Lähdesmäki Tässä mielipidekirjoitukseni Ilmajoki-lehteen, jonka olen lähettänyt 31.5.2021 , mutta jota ei valitettavasti ainakaan vielä 9.6.2021 mennessä ole lehdessä julkaistu. Ilmajoen Kunnan hankintastrategian luominen Julkiset hankinnat ovat kunnille tärkeä strateginen työkalu, jolla ne vaikuttavat alueensa palveluihin, kunnan elinvoimaan, työllisyyteen, alueen yritysten menestymiseen ja innovaatioihin. Julkiset hankinnat tarjoavat kunnalle merkittäviä mahdollisuuksia edistää kustannustehokasta talouspolitiikkaa sekä muita erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Silti hankintoja tehdään usein kunnissa ilman, että niiden taustalla on erityisiä strategisia tavoitteita tai yhteisesti asetettuja linjauksia. Esimerkiksi paikallisten yrittäjien osallistumismahdollisuuksien turvaaminen kilpailutuksien sisällöstä päätettäessä tuo positiivisia vaikutuksia, jotka kertautuvat myös verotuloina takaisin kunnalle. Kunnassa on linjattava julkisiin hankintoihin selkeät periaatteet ja kriteerit. Hankinnoissa on otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit ja elinkaarikustannukset. Hankintastrategia kattaisi niin lähiruuan käytön osana julkista ruokapalvelua kuin samat koulukirjat läpi koko kunnan, sähkön hankinnan, rakennuspalvelujen ja niiden tuottajien, tarvikehankinnat, yms. suorahankinnat ja kilpailutukset. Julkisia hankintoja ja kilpailutuksia ohjaa hankintalaki, mutta sitä tarkemmin tutkittaessa laista löytyy paljon mahdollisuuksia, miten hankintoja voidaan ohjata järkevästi. Hankintalaki esimerkiksi edellyttää, että hankinnat jaetaan osiin, niin että myös Pk-yrityksillä on realistiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuhin. Mikäli hankintaa ei jaeta, sille täytyy olla erityiset perustelut. Kunta, joka tahtoo edistää alueen elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti. Kunnanvaltuuston tulee laatia hankintapoliittinen linjapaperi, jossa sovitaan yhdessä niistä periaatteista ja linjauksista, joilla kunnan hankintoja tehdään. Kyseinen linjapaperi on tärkeä kytkeä osaksi kunnan laajempaa strategiaa. Näin luodaan poliittisille päättäjille ja hallinnossa hankintoja toteuttaville viranhaltijoille yhteisen tahtotilan, resurssit ja käytännön pelisäännöt sille, miten kunnan ja sen konserniyhtiöiden kilpailutukset toteutetaan ja mitä niiden kautta halutaan saavuttaa. Olen tehnyt hankintastrategian luomisesta valtuustoaloitteen Maaliskuussa 2021. Juhana Lähdesmäki Kunnanvaltuutettu, Kunnanhallituksen jäsen Kuntavaaliehdokas, KD |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #hankinnat , #hankintastrategia , #strategia , #yritys , #yritykset , #hankinnat , #julkisethankinnat , #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , # #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , |
Ilmajoki-lisäTorstai 27.5.2021 - Juhana Lähdesmäki Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Ilmajoki-lehdessä Keskiviikkona 26.6.2021 Ilmajoki-lisä Ilmajoen päivähoito koetaan laadukkaaksi, mutta koska Ilmajoki on kasvukunta, kasvaa myös päivähoitopaikkojen tarve asukasluvun mukana. Erityisesti tulevina vuosina, kun kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi laajojen pakollisten investointitarpeiden vuoksi, tulee välttämättä löytää keinoja helpottaa varhaiskasvatuksen tilantarpeiden ja henkilöstöresurssien kasvupaineita. Lisäksi Jaakonkujan päiväkoti joka oli toiminut väliaikaisen rakennusluvan turvin, jouduttiin sulkemaan ja esimerkiksi Vanamon päiväkodille on pidemmällä aikavälillä tarve tehdä merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Ilmajoella on myös paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja lainsäätäjän määräämät henkilöstömitoitukset. Uusi henkilöstömitoitus vaatii alle kolmevuotiaiden ryhmässä yhden kasvattajan / 4 lasta, kun yli kolmevuotiaiden ryhmässä mitoitus on 1 kasvattaja / 7 lasta. Näin ollen alle kolmevuotiaiden päivähoito tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi. Päivähoidon kysyntää voitaisiin hillitä lasten kotihoitoon kannustavalla kuntalisällä, ns. Ilmajoki-lisällä. Kuntalisän maksaminen on perusteltua myös erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Ilmajoki-lisällä voisimme kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään. Vertailtaessa eri kuntien maksamia kuntalisiä on havaittu toimivaksi malliksi kuntalisän rajaamisen siten, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös kuntaa. Rajauksilla voidaan vaikuttaa paitsi siihen, minkä ikäisiä lapsia kannustetaan hoitamaan kotona, myös siihen, että kuntalisä toisi todellisen vaihtoehdon päivähoidolle. Lisä voidaan kohdistaa niille perheille, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttäisivät kunnallisia päivähoitopalveluita. Keskusteluissa kuntalisästä ovat jotkut esittäneet huolensa siitä, että kotihoidossa olevien joukosta erityistä tukea tarvitsevia ei huomata tarpeeksi ajoissa. Siksi olen esittänyt kuntalisän maksamista 3-vuotiaaksi saakka. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että alle 3-vuotiaiden hoidon järjestäminen kunnallisessa hoitopaikassa tuo kunnalle suurimmat kustannukset. Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Jos kunta tarjoaisi vaihtoehtona kunnalliselle päivähoitopaikalle 150 - 250 euron suuruista Ilmajoki-lisää, saisi kunta merkittävät säästöt jokaista kotihoitoon jäävää lasta kohden kuukaudessa. Vanhemmille 150 – 250 euron Ilmajoki-lisä toisi todellisen taloudellisen vaihtoehdon. Säästömahdollisuuksien lisäksi kuntalisä vahvistaisi Ilmajoen kunnan lapsiperheystävällistä imagoa entisestään vahvemmaksi. Olen tehnyt joulukuussa 2020 valtuustoaloitteen Ilmajoki-lisän käyttöönotosta ja kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 24.5.2021. Juhana Lähdesmäki Kuntavaaliehdokas, KD |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kotihoidontuki , #kotihoidontuenkuntalisä , #kuntalisä , #ilmajoki , #ilmajoki-lisä , #valtuustoaloite , #perhe , #lapsi , #perheidenparhaaksi , #varhaiskasvatus , #päiväkoti , #päivähoito , #perhepäivähoito , |
TalouskuriaLauantai 22.5.2021 - Juhana Lähdesmäki Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Ilmajoki-lehdessä Torstaina 20.5.2021 Talouskuria Minulla on ollut mahdollisuus olla Ilmajoen Kunnanhallituksen jäsenenä varsin poikkeukselliseen aikaan, kun maailmanlaajuinen Korona-Pandemia sekoitti laajasti kaikkea ennalta suunniteltua toimintaa lähes koko viime vuoden ajan ja vaikutuksia on riittänyt vielä tällekin vuodelle. Keskityn tässä kirjoituksessani nyt vain taloudellisiin näkökulmiin, ettei teksti venyisi aivan mahdottoman pitkäksi. Kun kunnan budjettia vuodelle 2020 laadittiin syksyllä -19 , ei pandemiasta ollut vielä mitään aavistustakaan ja budjettia laadittiin tavanomaiseen tapaan ja sen suunniteltiin olevan 1,6 miljonaa ylijäämäinen. Lisäksi rakentamisen investointi-ohjelma oli ennen näkemättömän laaja, lähes 11 miljoonaa. Kun sitten elettiin Maaliskuuta, nähtiin jo, että vuodesta tulee hyvin poikkeuksellinen. Kun valtioneuvosto määräsi koululaiset ja opiskelijat etäopetukseen ja ravintolat suljettavaksi, oltiin täysin uuden tilanteen edessä. Kaikille opetushenkilöstölle ei riittäisi työtä ja heti alkuun oli selvää, että verotuloennusteet tulisivat pettämään pahanpäiväisesti. Kunnanhallitus määräsi yhteistoimintaneuvottelut sivistysosaston henkilöstölle ja lomautuksista jo päätettiinkin, mutta koska neuvottelut venyivät niin pitkään, lomautukset peruttiin kun toukokuussa koululaiset saivat palata lähiopetukseen. Viime vuosina niin JIK-kuntayhtymä kuin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirikin ovat vuosittain ylittäneet määritellyn kuluraamin reilusti ja tiedostimme että sama tulisi toistumaan myös vuonna 2020 . Kun lisäksi jouduttiin kattamaan myös JIK;in vanhaa alijäämään 1,5 miljoonan edestä, syksyllä näytti pahasti siltä, että vuoden tilinpäätös tulisi olemaan jopa 3 miljoonaa alijäämäinen. Tilanteen pelastukseksi tuli yllättäen valtioneuvoston avokätiset korona-korvaukset kunnille, sillä valtionosuuksia saatiin lopuksi reilusti budjetoitua enemmän, vaikka terveydenhuollon kustannukset eivät kohonneetkaan ennakoidusti. Tämä johtunee siitä, että paljon leikkauksia ja muita hoitoja on Koronan vuoksi siirretty tulevaisuuteen. Mutta mielestäni on tärkeää muistaa, että nämä patoutuneet terveydenhuoltokustannukset kyllä vielä lankeavat maksettavaksi kunhan pandemia hellittää otteensa yhteiskunnasta. Lisäksi helpotukseksemme verotulototeuma oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, vaikka osa tuloista siirtyikin vuodelle -21. Loppujen lopuksi vuoden 2020 tilinpäätös muodostui 2,3 miljoonaa ylijäämäiseksi, joka oli todella iloinen yllätys näinä aikoina, kun ennustettavuus on käynyt melko tavalla mahdottomaksi. On kuitenkin muistettava edellä mainitsemani patoutuneet terveyspalvelumenot, jotka saattavat tuoda ikävän yllätyksen syksyllä 2021. Budjettia vuodelle 2021 laadittiin sitten täysin erilaisista lähtökohdista. Rakennus investoinnit jatkaisivat lähes samalla tasolla, koska projektit on saatettava loppuun ja uusia välttämättömiä investointeja on aloitettava. Kunnanhallitus nimesi johtoryhmän muodostamaan talouden tervehdyttämistyöryhmän tarkoituksena etsiä säästöjä käyttötalousmenoista rakenteita uudistamalla. Työryhmä löysikin lähes 400000 € säästöt ja kovan puristuksen jälkeen budjetti saatiin hierottua 800000 € ylijäämäiseksi. Työryhmän työ piti jatkua Maaliskuun -21 loppuun saakka. Kuitenkin nuo työryhmän löytämät säästöt on jo valtuuston hyväksyminä lisämääräraha-esityksinä vuoden -21 puolella käytetty, joten särkymävaraa ei budjetissa enää ole. Tästä johtuen tein Kunnanvaltuuston kokouksessa 3.5.2021 Ponsiesityksen, että Johtorymästä muodostetaan uudelleen talouden tervehdyttämis-työryhmä, joka etsii uusia rakenteellisista uudistuksista saatavia säästöjä käyttötalousmenoihin. Valtuusto hyväksyi Ponsi-esitykseni yksimielisesti. Kaikkea kunnan toimintaa on tarkasteltava kriittisesti, niin että voidaan löytää tehostamistoimia eri toiminnoista ja kehittää uusia tapoja järjestää palvelut kustannustehokkaasti. Koska henkilöstömenot ovat heti Sote-menojen jälkeen suurin kunnan menoerä, lähes 29 miljoonaa, on selvää että sieltä suurimmat säästöt on löydettävissä. Koska lähivuosina tulee eläköityminen olemaan niin Ilmajoella kuin muissakin kunnissa suurempaa kuin koskaan, ei mielestäni ole tarpeen lähteä kunnan henkilöstöä irtisanomaan, vaan koko henkilöstöä tulee tarkastella siitä näkökulmasta, miten voitaisiin työn uudelleen järjestelyllä hoitaa kaikki tehtävät niin, että mahdollisimman pieni osa eläköityviltä henkilöiltä vapautuvia tehtäviä täytetään uusilla rekrytoitavilla työntekijöillä. Jos Sote-uudistus toteutuu, kunnan suurimmaksi henkilöstöryhmäksi jää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö. Näiden ryhmien henkilömitoitus perustuu suurelta osin lakiin, joten sieltä ei merkittäviä säästöjä ole löydettävissä. Alle 3 vuotiaiden lasten kotihoidontuen kuntalisä, josta olen tehnyt valtuustoaloitteen, on yksi erittäin käyttökelpoinen keino säästää varhaiskasvatuksen kustannuksissa, sillä juuri tuon ikäluokan hoitajamitoitus on suurempi kuin isompien lasten päivähoitoryhmissä. Kasvukuntana Ilmajoen lapsilukumäärä myös kasvaa koko ajan, joten mikäli kotihoidontuen kuntalisää ei oteta käyttöön, meillä on hyvin nopealla aikataululla tarve rakentaa lisää päiväkoteja. Tätä investointitarvetta voidaan siirtää eteenpäin kotihoidontuen kuntalisällä ja rekrytoimalla lisää perhepäivähoitajia, joiden palkkaukseen olen esittänyt uusien kannusteiden käyttöönottoa. Olen korostanut myös sitä, että kunnalle tarpeettomaksi käyneet kiinteistöt on pyrittävä kiireesti myymään, sillä tyhjillään olevia kiinteistöjä täytyy kuitenkin lämmittää, niistä pyörivät vakuutusmaksut ja sähkölaskut, joten säästösyistä on perusteltua hankkiutua eroon sellaisista kiinteistöistä, joille kunnalla ei ole käyttöä. Kunnanhallitus onkin nyt esittämässä valtuustolle myyntilupaa useille kiinteistöille. Säästöjä etsittäessä on jokainen kivi käännettävä, työtä on vielä jäljellä paljon. Juhana Lähdesmäki Ehdokas nro 43 Kristillisdemokraatit |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #talous, #budjetti, #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus |
ValtuustoaloitteistaKeskiviikko 12.5.2021 - Juhana Lähdesmäki Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni Ilmajoki-lehdessä Keskiviikkona 12.5.2021 Valtuustoaloitteista Tällä palstalla oli aikaisemmin PS valtuustoryhmän mielipidekirjoitus koskien valtuustoaloitteita ja siitä sain kimmokkeen itsekin kirjoittaa muutamia ajatuksia samasta aiheesta. Kuluneella valtuustokaudella olen itse tehnyt useita valtuustoaloitteita, joita ilokseni muutkin valtuutetut ovat laajasti allekirjoittaneet. On totta, että aloitteiden eteneminen viranhaltijoiden pöydillä on kestänyt luvattoman pitkään. Ilmajoen kunnan hallintosääntöön on kirjattu, että valtuustoaloitteet on otettava käsittelyyn kuuden kuukauden kuluessa niiden jättämisestä. Tästä huolimatta esimerkiksi tekemäni valtuustoaloite seurakuntien yhteistyöstä ja mm. ruokarukouksista varhaiskasvatuksessa, jonka tein Kesäkuussa 2018, tuli valtuuston yksimielisesti hyväksymäksi vasta Toukokuussa 2020. Kun valtuusto hyväksyi aloitteen, olisin luonnollisesti odottanut, että päätös toimeenpannaan viipymättä. Kuitenkin vasta tässä kuussa, kuten saimme Ilmajoki-lehdestä 5.5. lukea, on allekirjoitettu yhteistyösopimus Seurakunnan ja kunnan välillä. Hyvä että asia vihdoin saatiin hoidettua. Tosin päätöstekstiin kirjattu vaatimus, että varhaiskasvatusjohtaja ja kasvatus- ja opetuslautakunta laativat ohjeistuksen katsomuskasvatuksen ja uskonnollisten toimitusten käytännöistä, on tietääkseni vielä laatimatta. Samoin tekemäni aloite Aurinkopaneeleiden hankinnasta ilman investointia kunnan kiinteistöille, jonka tein samoin Kesäkuussa 2018, tuli myös valtuuston hyväksymäksi vasta Toukokuussa 2020. Tämän päätöksen toimeenpanoa vielä odotamme. Joulukuussa 2020 tein valtuustoaloitteen kotihoidontuen kuntalisän, Ilmajoki-lisän, käyttöön ottamisesta alle 3 vuotiaiden lasten kotihoitoon kannustamiseksi. Tästä asiasta Kunnanhallitus tosin jo teki toisen asian käsittelyn yhteydessä, minun esityksestäni, yksimielisen päätöksen, että varhaiskasvatusjohtaja velvoitetaan valmistelemaan esitys kuntalisän käyttöönotosta, vaikka varsinainen aloite ei vielä käsittelyyn ole tullutkaan. Viimeisin aloitteeni, jonka tein Maaliskuussa 2021 , koskee kunnan hankintastrategian luomista, jolla määriteltäisiin miten kunta voisi ohjata hankintojaan mahdollisimman paljon paikallisille yrityksille hankintalain määrittämissä rajoissa. Aika näyttää, tuleeko tämä aloite käsittelyyn vielä tämän valtuustokauden aikana, vai saako uusi valtuusto sen päätettäväkseen. On siis totta, että aloitteet viipyvät byrokratian rattaissa luvattoman pitkään ja toivoisin että viranhaltijat kiinnittävät asiaan huomiota, niin että asiat valmisteltaisiin viipymättä ja tuotaisiin päätettäväksi viimeistään tuon kuuden kuukauden määräajan puitteissa. Tietenkin myös päätösten täytäntöönpanoon toivoisin hieman ripeyttä. Juhana Lähdesmäki Kristillisdemokraatit |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #valtuustoaloite , #valtuustoaloitteet , #aloite , #kunnanvaltuusto , #kunnanhallitus , #viranhaltija , #virkamies , #hallintosääntö , #aurinkopaneeli , #aurinkopaneelit , #uskonto , #seurakunta , #rukous , #ruokarukous , #kasvatus-jaopetuslautakunta , |
Valtuustoaloitteeni Kotihoidontuen kuntalisästä 18.12.2020Perjantai 18.12.2020 - Juhana Lähdesmäki Luovutin tänään Perjantaina 18.12.2020 tämän valtuustoaloitteen Ilmajoen Kunnanvaltuustolle. Itseni lisäksi aloitteen allekirjoitti 15 valtuutettua. Ilmajoen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteet on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä. Valtuustoaloite: VALTUUSTOALOITE KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI ILMAJOELLA 18.12.2020 Ilmajoen päivähoito koetaan laadukkaaksi, mutta koska Ilmajoki on kasvukunta, kasvaa myös päivähoitopaikkojen tarve asukasluvun mukana. Erityisesti tulevina vuosina, kun kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi laajojen pakollisten investointitarpeiden vuoksi, tulee välttämättä löytää keinoja helpottaa varhaiskasvatuksen tilantarpeiden ja henkilöstöresurssien kasvupaineita. Lisäksi ainakin Jaakonkujan päiväkoti on nykyisellään toiminut väliaikaisen rakennusluvan turvin, joten sen suhteen on myös tehtävä ratkaisuja ja esimerkiksi Vanamon päiväkodille on tarve tehdä merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Ilmajoella on myös paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja lainsäätäjän määräämät henkilöstömitoitukset. Uusi henkilöstömitoitus vaatii alle kolmevuotiaiden ryhmässä yhden kasvattajan / 4 lasta, kun yli kolmevuotiaiden ryhmässä mitoitus on 1 kasvattaja / 7 lasta. Näin ollen alle kolmevuotiaiden päivähoito tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi. Päivähoidon kysyntää voitaisiin hillitä lasten kotihoitoon kannustavalla kuntalisällä, ns. Ilmajoki-lisällä. Kuntalisän maksaminen on perusteltua myös erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Ilmajoki-lisällä voisimme kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään. Vertailtaessa eri kuntien maksamia kuntalisiä on havaittu toimivaksi malliksi kuntalisän rajaamisen siten, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös kuntaa. Rajauksilla voidaan vaikuttaa paitsi siihen, minkä ikäisiä lapsia kannustetaan hoitamaan kotona, myös siihen, että kuntalisä toisi todellisen vaihtoehdon päivähoidolle. Lisä voidaan kohdistaa niille perheille, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttäisivät kunnallisia päivähoitopalveluita. Keskusteluissa kuntalisästä ovat jotkut esittäneet huolensa siitä, että kotihoidossa olevien joukosta erityistä tukea tarvitsevia ei huomata tarpeeksi ajoissa. Siksi ehdotetaan kuntalisän maksamista 3-vuotiaaksi saakka. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että alle 3-vuotiaiden hoidon järjestäminen kunnallisessa hoitopaikassa tuo kunnalle suurimmat kustannukset. Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Jos kunta tarjoaisi vaihtoehtona kunnalliselle päivähoitopaikalle 150 - 250 euron suuruista Ilmajoki-lisää, saisi kunta merkittävät säästöt jokaista kotihoitoon jäävää lasta kohden kuukaudessa. Vanhemmille 150 – 250 euron Ilmajoki-lisä toisi todellisen taloudellisen vaihtoehdon. Säästömahdollisuuksien lisäksi kuntalisä vahvistaisi Ilmajoen kunnan lapsiperheystävällistä imagoa entisestään vahvemmaksi. ME ALLEKIRJOITTANEET ILMAJOEN KUNNANVALTUUTETUT ESITÄMME ETTÄ: Ilmajoella aloitetaan valmistelut kotihoidontuen kuntalisän, Ilmajoki-lisän, käyttöönotosta lakisääteisen kotihoidontuen lisäksi, siten että lisää aloitetaan maksamaan 1.8.2021 alkaen 150 - 250 €/kk suuruista kotihoidontuen kuntalisää kohdennettuna lasta kotona hoitavalle vanhemmalle seuraavin rajauksin: - Maksetaan perheen nuorimmasta lapsesta Kelan kotihoidontukeen oikeutetulle vanhemmalle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta itse kotona. - Maksetaan vähintään kahden täyden kalenterikuukauden jaksolta, ja sen maksaminen päättyy viimeistään syntymäpäivää edeltävän kuukauden lopussa lapsen täyttäessä 3 vuotta. - Lasta hoitava äiti tai isä on hoitovapaalla työstään tai keskeyttänyt opintonsa lasta hoitaakseen tai hän on yrittäjä, joka jää kotiin hoitamaan lastaan. Jos äidin tai isän työsuhde on ollut määräaikainen, hänen on kuntalisää saadakseen pitänyt olla työssä vähintään neljä kuukautta äitiyslomalle tai hoitovapaalle jäämistä edeltävien kuuden kuukauden aikana. - Mikäli perheeseen syntyy uusi lapsi myönnetyn kuntalisän aikana, on perheellä oikeus äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen siirtyä takaisin kuntalisän piiriin. - Perheen toisen aikuisen (vanhempi tai avopuoliso) tulee olla työssä tai opiskelijana koko kuntalisän maksuajan. - Kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn kuin lapsen hoidon vuoksi (esim. työttömänä saaden työttömyyskorvausta, kotona yksityisyrittäjänä, äitiys- tai vanhempainrahalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai vuosilomalla). Ilmajoella 18.12.2020 __________________________________ Juhana Lähdesmäki |
|
1 kommentti . Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus , #lapsi , #lapset , #vanhempi , #vanhemmat , |
Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustossa 22.6.2020Tiistai 23.6.2020 - Juhana Lähdesmäki Ilmajoella tuotiin viikko sitten maanantaina yllättäen kunnanhallitukselle päätettäväksi uuden noin 200 oppilaan koulun rakentaminen Koskenkorvalle. Esittelytekstissä uuden koulun kaavailtiin korvaavan Koskenkorvan, Västilän, Ilomäen ja Nopankylän koulut. Tämä esitys oli viimeisenä, yhdentenätoista kohtana pykälää, jossa päätettiin laajemminkin koulu- ja päiväkotiverkon toimenpiteistä. Ilmajoen kunnanvaltuusto on vuonna 2005 tehnyt linjauksen, että kyläkoulut saavat jatkaa toimintaansa niin pitkään, kuin oppilas määrä ei kahtena peräkkäisenä vuotena alita 23 oppilaan rajaa. Nyt koulujen yhdistäminen ei kuitenkaan johtuisi tuon määritellyn rajan alittamisesta, vaan syynä on kouluihin tehdyt kuntokartoitukset. Kartoituksia on tehty kaikkiin niihin koulu- ja päiväkotikiinteistöihin, joista on tullut valituksia sisäilman laadusta. Västilän koulussa tilanne vaikuttaa olevan kaikkein pahin ja sen korvaajaksi uutta koulua varmasti tarvitaankin. Koskenkorvan koulu sitävastoin on täysin käyttökelpoinen, eikä sieltä ole näitä valituksia tullut. Nopankylän koulu on noin sadan vuoden ikäinen hirsirakennus, jossa toki on vaurioita, mutta siellä ei ainoakaan oppilas tai opettaja ole oireillut millään tavalla. Ilomäen koulu on 70 vuotias tiilirakenteinen koulu, jossa toki jo rakennusvuotensa rakennustavan vuoksi on omia ongelmiaan, mutta sielläkään ei ainoankaan oppilaan ole raportoitu oirehtineen. Ympäristöterveydenhuollon mukaan kaikkia näitä kouluja voidaan käyttää opetuskäytössä vähäisten korjausten ja ilmanvaihdon painesuhteiden säätöjen jälkeen. Kunnanhallituksessa kävimme pitkät keskustelut aiheesta ja koska yksimielisyyttä ei löytynyt, esitti Reetta Kananoja (kesk.) muutosta päätösesitykseen. Esityksessä jätettiin pois maininta kouluista, jotka uusi koulu korvaisi. Harri Koskela (PS) esitti täydennystä Kananojan esitykseen. Itse kannatin tätä täydennettyä esitystä, samoin kuin Reetta Kananoja ja Pauliina Hautamäki (Kok.). Esitys voitti äänestyksen äänin 6 - 5 , joten se oli kunnanhallituksen pohjaesitys valtuustolle. Koska oli odotettavissa, että kunnanvaltuustossa tuotaisiin muutos esitys, valmistelin itse puolustuspuheen kyläkoulujen säilyttämiseksi. Tässä puheeni raakaversiona, joka toki hiukan muuttui esittäessäni sen kunnanvaltuustossa 23.6.2020 PUHEENI KUNNANVALTUUSTOLLE Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut: Pykälän 29 kohdat 1-10 ovat mielestäni hyväksyttäviä sellaisenaan, mutta kohtaan 11 olen koonnut perusteluita, miksi kunnanhallituksessa äänestystuloksen perusteella hyväksytty päätösesitys on parempi kuin kunnanjohtajan alkuperäinen tai muutettu päätösesitys. - Koska kuntalaiset ovat perustellusti luottaneet vuonna 2005 tehtyyn valtuuston päätökseen 23 oppilaan rajasta, tuon rajan rikkominen vaatii laajaa ja pitkäkestoista kuntalaiskeskustelua. Mielestäni missään tapauksessa emme tässä kokouksessa voi tehdä päätöstä Ilomäen ja Nopankylän koulujen sulkemisesta vuonna 2024 tämän käsittelyssämme olevan uuden Koskenkorvan suurkouluhankkeen perusteella. - Vanha sanonta on, että koulu on kylän sydän. Tämä sanonta pitää todellakin paikkansa, sillä kyläkoulut ovat ainoita palveluita, joita näillä kylillä enää on jäljellä, kun kaupat, postit ja pankit on jo vuosia sitten lakkautettu. Koulu on ainoa jäljellä oleva kyläläisiä yhdistävä tekijä ja jos se otetaan kylältä pois, se on omiaan näivettämään kyliä entisestään. - Olemme vastuussa niille nuorille perheille, jotka ovat perustaneet kotinsa näihin kyliin valtuuston sitoutumiseen 23 oppilaan rajaan perustuen. - Niin pienillä kuin suurilla kouluilla on luonnollisesti omat etunsa, sitä ei käy kiistäminen. Kyläkoulun puolesta täytyy todeta merkittävästi pienemmät koulukuljetuskustannukset, lasten hyötyliikunta koulumatkoilla ja sen aikaansaama terveysnäkökulma, oppilaat oppivat paremmin kanssakäymistä eri ikäryhmien kesken ja samalla vastuunkantoa nuoremmista kavereista. Kiusaamiseen puuttuminen on pienissä ryhmissä nopeampaa. - Viittaan myös kuntastrategiaamme, jossa Vahvuuksiksi mainitsemme:
- Pyydän valtuutettuja tämän pykälän käsittelyssä ottamaan huomioon, että Ilomäen ja Nopankylän koulujen oppilaista ainoankaan vanhemmat eivät ole kertoneet lapsilla esiintyneen minkäänlaisia sisäilmasta johtuvia oireita. Lisäksi poikkeuksetta kaikki vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja kyläseurat kannattavat opetuksen jatkamista kyseisissä kouluissa. - Kuntokartoitusraporteista, AVI:n lausunnoista tai JIK ympäristöterveydenhuollon raporteista ei käy ilmi mitään sellaista, että koulut täytyisi kiireesti sulkea. Hyvin vähäisin toimenpitein voidaan varmistaa että mitään oireita ei jatkossakaan oppilaille tule. Tärkeintä tässä vaiheessa on tehdä tarvittavat tiivistykset ylä- ja alapohjan läpivienteihin, korjata vesikatteiden vuodot ja tiivistää hormien läpiviennit lisävaurioiden estämiseksi ja säätää ilmanvaihto siten, että opetustilojen ilmanvaihto ei ole liian alipaineinen niin että se imisi ilmaa rakenteista tai rakenteiden läpi vaurioituneista tiloista tai rakenteista. - Ilomäen ja Nopankylän koulujen osalta ympäristöterveydenhuolto ei ole esittänyt minkäänlaisia vaatimuksia tilojen sulkemisesta tai edes osittaisesta käytön rajoittamisesta. Muistutan valtuutettuja ympäristöterveydenhuollon päällikön, Virpi Ala-Riskun, valtuustolle toukokuussa pitämästä esittelystä, jossa hän totesi terveellisyysnäkökulman olevan eri asia kuin rakennustekniset ongelmat. Ympäristöterveydenhuollon raporteissakin kehotetaan esimerkiksi Ilomäen koulun osalta vain ryhtymään toimenpiteisiin ilmanvaihdon painesuhteiden säätämiseksi. Näin ollen ei ole mitään syytä, miksi opetusta näissä kouluissa ei voitaisi jatkaa pienten korjausten jälkeen. - Kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan myös säästösyillä, mutta tulee muistaa, että ne kulut näistä kiinteistöistä eivät katoa minnekään vaikka toiminta loppuisi. Myös purkamisista tulisi satojen tuhansien kulut. Jos rakennetaan uusi suurkoulu neljän vanhan tilalle, maksamme luonnollisesti sen rakentamiskulut ja vuosittaiset käyttökulut, mutta myös lisäksi neljän lakkautettavan koulun vuosittaiset käyttökulut vielä vuosia uuden koulun valmistumisen jälkeen, sillä kunnallinen päätöksentekoprosessi on joka tapauksessa niin hidas, että toimenpiteisiin lakkautettujen koulujen suhteen ei kuitenkaan ryhdyttäisi vielä useisiin vuosiin, olipa kyseessä sitten myynti tai purkaminen. Puhutaan todella merkittävistä summista. - Esimerkiksi Ilomäen koulussa kohdennettu kustannus oppilasta kohti on noin 400 € vuodessa Ilmajoen keskiarvoa suurempi, joka tarkoittaa 24 oppilaalta yhteensä 9600 €. Ilomäessä kuljetuskustannus koulukuljetusten piirissä olevaa oppilasta kohti on 500 € vuodessa. Jos kaikki nämä 24 oppilasta kuljetettaisiin Koskenkorvalle, kuljetuskustannus olisi karkeasti vähintään 12000 € vuodessa, joten tästä voidaan päätellä, että ainakaan säästöjä ei juurikaan syntyisi. - Nyt ollaan perustelemassa kahden kyläkoulun sulkemista sillä, että uuden suurkoulun suunnittelua ei voitaisi aloittaa, ellei pohjalla olisi päätöstä mitkä koulut se korvaisi. Tämä perustelu ei ole kestävä, sillä suunnittelua voidaan varsin hyvin tehdä Västilän ja Koskenkorvan koulujen yhteenlasketun oppilasmäärän perusteella, joka ennusteen mukaan ensi syksynä on 146 oppilasta. Joka tapauksessa suunnittelua tehtäneen hieman suuremmalle oppilasmäärälle, arvioni mukaan noin 160 oppilaalle. Lisäksi on mielestäni huomioitava, että ennuste näyttäisi oppilasmäärän näissä kouluissa olevan laskeva, ollen vuonna 2025 yhteensä 120 oppilasta. Tällöin vuoden 2025 mukaiset Ilomäen ja Nopankylän koulujen oppilaat, yhteensä 44 oppilasta, mahtuisivat hyvin siirtymään uuteen Koskenkorvan kouluun, mikäli nuo kyläkoulut jostain syystä jouduttaisiin silloin sulkemaan, esimerkiksi oppilasmäärän alittaessa 23 oppilasta. - Olen itse osallistunut uuden Tuomikylä-Ahonkylä koulun suunnittelun työryhmään. Kyseisen koulun suunnittelun lähtökohtana on pidetty modulirakenteisuutta siten, että koulu rakennetaan pysyvän rakennuksen ehdot täyttäväksi mutta kuitenkin siirrettäväksi soveltuvana. Eli koulu suunnitellaan siten, että sen kapasiteetti suunnitellaan valmistumisvaiheessa olevan riittävä oppilasennusteen mukaisesti tiettyyn vuosilukuun saakka. Mikäli oppilasmäärä alueella jatkaa kasvua, modulirakenteiseen kouluun voidaan esimerkiksi vuoden toimitusajalla tilata vaikkapa kahden luokkatilan verran lisää tilaa, kunhan asemapiirroksen suunnittelussa on huomioitu laajennusvara. Sama toimii myös toisinpäin, eli oppilasmäärän vähentyessä voidaan tarvittaessa viedä pois yksi moduli. Tätä samaa suunnittelutapaa käytettäessä uusi Koskenkorvan koulu voidaan hyvin suunnitella ilman kyläkoulujen lakkauttamiseen sitovaa päätöstä. - Yksi itseäni vaivaava seikka tässä uuden suurkoulun suunnittelun aloittamisessa on Koskenkorvan koulun kohtalo, sillä kuntokartoituksien mukaan ei ole mitään perusteltua syytä poistaa käyttökelpoinen Koskenkorvan koulu käytöstä sillä perusteella, että Västilän koulussa on rakenteellisia ja sisäilmaongelmia. Kun kaikki hyvin tietävät Ilmajoen kunnan taloudellisen tilanteen, että kaikki investoinnit joudutaan tekemään velkarahalla ja tänäkin vuonna kunnan ennakoidaan tekevän ainakin 1,3 miljoonaa euroa alijäämää ja kun siihen lasketaan vielä lisäksi JIK:in Ilmajoen katettavaksi kuuluva 1 miljoonan alijäämä, ja lisää on tiettävästi tulossa tältä vuodelta, on vähintäänkin kyseenalaista sitoutua valtavan kalliiseen 200 oppilaan koulun suurhankkeeseen. - Näin ollen herääkin kysymys, voitaisiinko Västilän oppilaat saada mahtumaan Koskenkorvan koulun tiloihin jonkinlaisin erikoisjärjestelyin muutamaksi vuodeksi, niin että suurkoulun rakentamista voitaisiin siirtää myöhempään ajankohtaan tai voidaanko opetusta Västilässä jatkaa erikoisjärjestelyin pidempään kuin esitettyyn vuoden 2024 syksyyn saakka ? - Joka tapauksessa Ilmajoen kunnan taloutta on saatava tasapainotettua merkittävästi, ennen kuin esitetyn kaltaiseen, arviolta 8-12 miljoonan euron suurkouluhankkeeseen voidaan ryhtyä. Mielestäni kunnanvaltuuston on perusteltua hyväksyä kohta 11 kunnanhallituksen päätöksen mukaisena. Kiitos Pykälän kohdalla käytettiin monia voimakkaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan ja käytiin laajaa keskustelua arviolta kahden tunnin ajan, ja viidestä eri esityksestä äänestettiin. Äänestysten jälkeen kunnanhallituksen pohjaesitys jäi voittaneeksi esitykseksi, joten kyläkoulut saavat 26 (35) valtuutetun enemmistön äänin jatkaa toimintaansa pienten välttämättömien korjausten jälkeen toistaiseksi. Pykälässä päätettiin myös aloittaa uuden koulun suunnittelu Koskenkorvan alueelle siten, että suunnittelumääräraha varataan vuoden 2021 budjettiin. Koulun rakentamispäätös tuodaan valtuustolle päätettäväksi myöhemmin.- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kyläkoulu, #kyläkoulut, #ilomäki, #Ilomäenkoulu, #nopankylä, #nopankylänkoulu, #västilä, #västilänkoulu, #koskenkorva, #koskenkorvankoulu, #ilmajoki, #ilmajoenkunta, #ilmajoenkunnanvaltuusto, #kunnanvaltuusto, #valtuusto, #kunnanhallitus, |
Puhe Ilmajoen Kunnanvaltuustolle 20.12.2019Perjantai 20.12.2019 - Juhana Lähdesmäki Ilmajoen Kunta, Kunnanvaltuusto 20.12.2019 Puheenvuoro pykälään KV54 § Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.
Haluan käyttää tämän lyhyen puheenvuoron koskien vuoden 2020 talousarviota, sekä taloussuunnitelmaa tuleville vuosille. Viranhaltijat ovat työstäneet budjettia alkusyksystä alkaen ja ensimmäisiä lukuja meille valtuutetuille esiteltiin budjettiseminaarissa Kivitipussa Lokakuun 11. päivänä. Sen jälkeen viranhaltijat vielä olivat ansiokkaasti etsineet käyttötalouteen säästökohteita, ennen kuin me kunnanhallituksessa pääsimme käsittelemään talousarviota vain vähän ennen edellistä valtuuston kokousta, jossa äänestyksen jälkeen päätettiin nostaa kunnallisveroprosentti 21%:iin. Kerroin jo tuolloin mielipiteenäni, että kunnanhallituksella oli aivan liian lyhyt aika käsitellä taloudelliselta näkökulmalta katsottuna suurinta tehtäväänsä, talousarvion valmistelua valtuuston päätettäväksi. Nyt meillä on edessämme budjettikirja ja päätettävänä niin käyttötalousbudjetti kuin investointibudjettikin. Valitettavasti kävi niin, että kunnanhallitus sai investointibudjetin käsiteltäväkseen reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin oli jo niin kiire, että käsittely oli tehtävä yhdessä kokouksessa, ettei budjettikirjan painaminen viivästy. Ainakin itse olisin halunnut että investointi osaa olisi ehditty käsitellä useammassa kokouksessa. Kyseisessä kokouksessa ei ollut lainkaan käytettävissä esimerkiksi Herralan koulun uudisosan irtaimistoluetteloa, loppusummaltaan reilut 163000 €, joka minulla nyt on tässä kädessäni. Olisin toki kaivannut tarkempaa taustatietoa myös monista muista investointiosan kohteista. Miksi näihin haluan kiinnittää huomiota on se, että mielestäni korvausrakentamiskohteissa täytyy aina tarkkaan selvittää, mitä aikaisemmissa tiloissa käytössä ollutta irtaimistoa, koneita ja laitteita voidaan edelleen hyödyntää uusissa tiloissa ja hankkia vain välttämättömät hankinnat uusina. Näkemykseni on, että korvaushankintoja joka tapauksessa tehdään kunnassa vuosittain, joten ei ole mahdollista että aivan kaikki irtaimisto olisi käyttökelvotonta uusiin tiloihin muutettaessa. Esimerkkinä kerron, että pari vuotta sitten Tammikuhnalan päiväkodin irtaimistoon oli alkuperäisessä budjettiesityksessä varattu 270000 €, mutta keskusteltuamme asiasta kunnanhallituksessa, päädyimme siihen että lopetettavista päiväkodeista ja ryhmiksistä voidaan hyödyntää runsaasti käyttökelpoista irtaimistoa. Lopullisessa talousarviossa Tammikuhnalan irtaimistoon osoitettiin 70000 € määräraha ja siitä huolimatta siellä ei juurikaan aikaisemmin käytössä ollutta irtaimistoa näy. Olen kunnanhallituksessa esittänyt, että tulevina vuosina budjettivalmistelu tulee aloittaa viimeistään välittömästi kesälomien jälkeen, ellei jo aikaisemminkin. Tämä on välttämätöntä siitä syystä, että asiat varmasti ehditään myös luottamuselimissä käsitellä riittävällä tarkkuudella. Nämä tulevat vuodet tulevat olemaan taloudellisesti erittäin raskaita, sillä pakollisia investointeja kunnalla näyttää olevan tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna kunta tulee investoimaan lähes 10,4 miljoonalla, joka tarkoittaa käsittääkseni lainakannan kasvua noin 6 miljoonalla. Eikä velkaantuminen pysähdy vielä ensi vuonnakaan, vaikka se ei aivan yhtä pahalta tässä vaiheessa näytäkään. Yllätyksiin on kuitenkin syytä varautua, niitähän meille on viime vuosina tullut vähintäänkin riittävästi, joten niistä toivottavasti otamme myös opiksemme. Varmasti kaikki tiedämme sen kunnissa vuosikymmeniä käytössä olleen tavan, että kun budjetissa on tietty määrä rahaa hallintokunnalle varattu, niin se aivan varmasti pyritään vuoden aikana käyttämään. Enkä kiellä, etteikö aivan asiallisia käyttökohteita varmasti löydykin. Koska kuitenkin Ilmajoen kunnan, niin kuin lähes kaikkien muidenkin kuntien, talous on ensi vuonna ja tulevinakin vuosina erittäin kireä, vetoan nyt kaikkiin kunnan työntekijöihin ja viranhaltijoihin, että budjetoiduista varoista huolimatta jokainen pyrkisi omalla paikallaan myös kesken budjettikauden etsimään niitä tehostus ja säästökohteita, miettimään tarkkaan onko joku korvausinvestointi tehtävä juuri nyt, vai voisiko sitä lykätä parilla vuodella. Jokainen työntekijä on asiantuntija juuri omassa työssään, joten sieltä suorittavasta portaasta uskon löytyvän ne parhaat tehostamis ideat. Kun kunnan käyttötalousmenot ovat noin 80 miljoonaa ja henkilöstöäkin noin 700, niin hyvinkin merkittäviä kokonaissäästöjä on mahdollista löytää hyvin pienilläkin kehittämistoimenpiteillä jos kaikki saadaan sitoutettua tähän ajatukseen. Jokaisen on tärkeää osallistua säästötalkoisiin niin, että tämä yhteinen kuntamme voisi edelleenkin säilyttää taloudellisen elinvoimansa, eikä mihinkään äärimmäisiin leikkauksiin tarvitsisi ryhtyä. Kiitos. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #budjetti , #talousarvio , #budjettikokous , #2020 , #leikkaukset , #säästöt , #velkaantuminen , #investoinnit , #ilmajoki , #kunnanvaltuusto , #valtuusto , #kunnanhallitus , |