Juhana Lähdesmäen blogi

Muutosesitykseni Kunnanhallitukselle tuulivoimaa koskevissä pykälissä

Maanantai 7.12.2020 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoen Kunnanhallitus käsitteli kolmea tuulivoimaan liittyvää pykälää kokouksessaan 30.11.2020

Tein kaikkiin pykäliin muutetun päätösesityksen, joista sitten äänestettiin.

Tässä pykälien kunnanjohtajan päätösesitykset ja tekemäni uudet päätösesitykset äänestystuloksineen.

KH 30.11.2020 § 294

Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää kuntalaisaloitteen kunnanvaltuuston päätettäväksi.

Päätös:

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösesitystä:

”Kunnanhallitus esittää että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä kuntalaisaloitteen "

Äänestystulos 7 - 3 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

KH 30.11.2020 § 295

Esityslistan oheismateriaalina

- Tuulivoiman vaiheyleiskaavakartta

- Kaavaselostus

- Luontoselvitykset

- Lausunnot

- Mielipiteet 1 ja 2

Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää asian kunnanvaltuuston päätettäväksi.

 

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösehdotusta:

Kunnanhallitus päättää esittää, että kunnanvaltuusto päättää hylätä tuulivoiman vaiheyleiskaavan kokonaisuudessaan.

Perusteluina todetaan seuraavaa:

Tuulivoiman vaiheyleiskaavaehdotus sijoittuu maisemallisesti herkälle alueelle, jossa sijaitsee valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita Lakeusmaisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä. Kaavoitettavilla alueilla on merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä kohteita, jotka tuhoutuisivat peruuttamattomasti tuulivoimarakentamisen toteutuessa. Muun muassa kunnan asukkaiden näkemyksen mukaan tuulivoima-teollisuusalueen rakentamisesta aiheutuu merkittäviä maisemahaittoja, jotka heijastuvat kestämättömällä tavalla asukkaiden asumisviihtyvyyteen kunnassa. Koska Ilmajoen kunta haluaa profiloitua rauhalliseksi maalaismaiseksi ja asukasystävälliseksi kunnaksi ovat asukkaiden asumisviihtyvyys ja muuttovoitto ratkaisevan tärkeitä muun muassa kunnan verotulojen ja elinvoiman kannalta. Myös alueen asukas- ja kyläyhdistykset kokevat tuulipuiston maisemahaitat suuriksi esimerkiksi asumisviihtyvyyden kannalta. Merkittävä määrä alueella toimivia luonnonsuojelu- , metsästys- ja muita yhdistyksiä ovat esittäneet kriittisiä kantoja kaavaan. Sadat kuntalaiset ovat esittäneet huomautuksia kaavasta vaatien sen hylkäämistä.

Tuulivoimarakentaminen ei ole riittävän hyvin yhteen sovitettavissa alueen muun käytön kanssa, eikä kaavaehdotus vaali riittävällä tavalla alueella ja sen ympäristössä esiintyviä maisema- ja luontoarvoja.

Äänestystulos 9 - 1 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

WPD FINLAND OY OKSIVUOREN TUULIPUISTOHANKE

KH 30.11.2020 § 296

                           Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää Oksivuoren tuulipuistohankkeen valtuuston käsiteltäväksi wpd:n pyynnön mukaisesti.

Päätös:

 

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösehdotusta:

Koska Oksivuoren tuulipuiston kaavoitus sisältyy jo pykälässä KH 30.11.2020 § 295 käsiteltyyn tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavaan, WPD FINLAND OY;n kirjettä ja Oksivuoren tuulipuistohanketta ei ole tarkoituksenmukaista esittää valtuuston käsiteltäväksi.

Kunnanhallitus päättää että Oksivuoren tuulipuistohanketta ei esitetä valtuuston käsiteltäväksi.

Äänestystulos 8 - 2 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

Tänään, eli 7.12.2020 ovat nuo kaksi ensimmäistä asiaa, eli suojaetäisyys ja tuulivoiman vaiheyleiskaava kunnanvaltuuston käsittelyssä. Illalla tiedetään miten niissä kävi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanhallitus, #tuulivoima , #suojaetäisyys , #tuulivoimala , #esitys , #päätös , #päätösesitys , #pykälä , #äänestys ,

Tuulivoimaloiden purkukustannukset

Torstai 9.7.2020 - Juhana Lähdesmäki

Teksti on osittain kopioitua ja osittain omaani. Julkaistu myös Facebook-sivullani.
Monet perustelevat tuulivoimaloiden järkevyyttä kunnalle kiinteistöverotuotoilla.
Riski siitä, että purkukustannukset jäävät aikanaan kunnan maksettavaksi on kuitenkin merkittävä.
Alimpana olevassa linkissä yksi referenssi purkukuluista (500.000 €/voimala)
Vertailun vuoksi, kunnan kiinteistöverot ovat 225.000 €/voimala 15 vuoden ajalta (oletus 15.000 €/vuosi keskiarvona).
Santavuoren 17 voimalan on kerrottu uutena tuottavan kiinteistöveroa Ilmajoen kunnalle 300.000 €/vuosi, eli noin 17.650 €/voimala, mutta on otettava huomioon kiinteistöveron laskevan vuosittain voimalan käyttöiän lyhentyessä.
Eli jos kunta joutuu maksamaan purukulut niin tappiota tulee 275.000 € per mylly.
Hyvin realistinen skenaario on seuraava:
1. Bulvaani hankkii luvat
2. Luvitettu projekti myydään ulkomaille (Saksaan).
3. Uusi omistaja rakennuttaa voimalaitosalueen ja pyörittää toimintaa (esim. 12 vuotta). Uusi omistaja on oikeutettu syöttötariffitukeen koko toiminnan ajan.
4. Voimalaloiden käyttöikä tulee täyteen. Omistaja pesee kätensä ja myy voimalat eteenpäin, tätä varten perustetulle "romutusyhtiölle".
5. Romutusyhtiö menee konkurssiin. Vastuu voimaloiden purkamisesta siirtyy maanomistajalle.
6. Maanomistaja on varaton. Vastuu voimaloiden purkamisesta siirtyy kunnalle.
Opetus: äänestäjien ja kuntapäättäjien tulee olla valppaana ettei edellä kuvattu skenaario toteudu !
Lukuisia tuulivoima-alueita on jo suomessakin myyty ulkomaisille, kasvottomille sijoittajille. Ilmajoen Oksivuorelle voimala-aluetta suunnitteleva WPD-Finland Oy, täysin ulkomaisessa omistuksessa oleva yhtiö, on yleisötilaisuuksissa toimitusjohtajansa suulla kertonut, että yhtiö on hankekehittäjä, jonka ei ole tarkoituskaan jatkossa omistaa suunniteltua tuulivoima-teollisuusaluetta, vaan myydä se eteenpäin toiminnanharjoittajalle. Maanvuokrasopimukset mahdollistavat vuokrasopimusten siirron uusille toiminnanharjoittajille täysin rajoituksetta maanomistajaa kuulematta. Maanomistajalla ei sopimusten mukaan ole minkäänlaista oikeutta rajoittaa sopimusten siirtoa tai myöskään mahdollisuutta irtisanoa sopimusta. Tämä mahdollistaa edellä kuvatun toimintamallin, jossa purkukustannusten maksajaksi lopuksi jää maanomistaja tai kunta.
Myös suomalainen energiayhtiö St1 on ilmoittanut myyvänsä tuulivoima-toimintansa, joskin tässä tapauksessa ostajana on tiettävästi suomalaisten eläkeyhtiöiden perustama uusi yhtiö. Eläkeyhtiöt kuitenkin toimivat sijoittajina, joten niille merkitsee vain sijoituksen tuotto ja siksi ne saattavat myydä sijoituksensa hyvän tarjouksen saatuaan, joten ostajan suomalaisuus ei tässäkään tapauksessa takaa, että voimaloiden purku aikanaan hoidettaisiin vastuullisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #tuulivoima, #tuulivoimala, #purku, #purkukustannukset, #tuulivoimalanpurkukustannukset, #ilmajoki, #santavuori, #oksivuori, #tuulivoimaalueidenosayleiskaava, #tuulivoimakaava, #kaavoitus, #kaavamerkintä, #ilmajoenkunta, #kiinteistövero, #verotulot

Autoilun tulevaisuus

Tiistai 2.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Autoilun tulevaisuus

Näin eduskuntavaalien alla olemme kuulleet monenlaisia avauksia autoilun tulevaisuudesta. On selvää, että uusia ratkaisuja fossiilisten liikennepolttonesteiden korvaajaksi on löydettävä. Jo pitkään on julkinen keskustelu kuulostanut siltä, että sähköautot olisivat ainoa vaihtoehto tulevaisuuden liikkumisvälineeksi. On kuultu hurjia heittoja 700000 uuden sähköauton rekisteröinnistä Suomeen vuoteen 2030 mennessä ja polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä. Mielestäni nyt ei kuitenkaan ole oikea aika lukita poliittisilla päätöksillä ratkaisua vain yhteen teknologiaan, vaan on annettava markkinoiden toimia ja sitä kautta näemme, mikä teknologia lopulta on voittaja.

Yksi vaihtoehto tulevaisuuden polttoaineeksi saattaisi olla vety. Polttokennon on jo pitkään tiedetty olevan käyttökelpoinen vaihtoehto autojen voimanlähteeksi, mutta haasteena on ilmeisesti ollut vedyn tuotanto. Hiljattain uutisoitiin kuitenkin eurooppalaisen tutkijaryhmän kehittäneen pientuotantolaitoksen, jolla voitaisiin aurinkopaneeleilla tuotelulla energialla tuottaa vetyä autojen polttoaineeksi ja tulokset ovat ollee lupaavia.

Sähköautoja on enemmän ja vähemmän aktiivisesti kehitetty jo noin sadan vuoden ajan, eikä siitä huolimatta ole kyetty ratkaisemaan esimerkiksi riittäviin toimintamatkoihin ja latauksen nopeuteen liittyviä haasteita tai pakkasen vaikutusta akkujen kapasiteettiin. Myös sähköauton ajon aikainen lämmittäminen talviaikaan lyhentää toimintamatkaa merkittävästi. Tai jos sokean yksipuolisesti katsomme sähköautojen olevan päästöttömiä, ottamatta huomioon uuden sähköauton valmistamisesta syntyviä päästöjä, akkujen valmistamiseen tarvittavien koboltin ja litiumin louhimisesta ja rikastamisesta syntyviä valtavia ympäristökuormituksia ja verrataan niitä siihen, että jätettäisiin vaikkapa muutaman vuoden ikäinen käyttökelpoinen polttomoottoriauto vaihtamatta uuteen sähköautoon. Jotkut tutkijat väittävät, että dieselautolla voi ajaa 200000 km ennen kuin sen päästöt ylittävät pelkästään sähköauton valmistuksesta syntyvät päästöt.

Ratkaisematta on myös latausinfraan liittyvät kysymykset. Vaikka sähköntuotantoamme saataisiin kasvatettua riittävästi suuren sähköautokannan lataustarpeisiin ja vaikka Finngrid ilmoittaakin kantaverkon kapasiteetin olevan riittävä, nousee kysymykseksi paikallisten sähköverkkojen kapasiteetti ja ennen kaikkea kerros- ja rivitaloyhtiöiden sähköjärjestelmien kapasiteetti. Sähköautojen yleistyessä käytännössä kaikkien taloyhtiöiden sähköjärjestelmät vähintäänkin autopistokkeiden, maakaapelointien ja pääkeskusten osalta tulisivat uusittavaksi. Tähän ei ole tietääkseni keskustelussa juurikaan otettu kantaa.

Kun lisäksi verrataan käytöstä aiheutuvia päästöjä, niin ei voida unohtaa, ettei sähköntuotanto suinkaan ole päästötöntä, edes Suomessa. Meilläkin osa sähköstä tuotetaan fossiilisia polttoaineita ja turvetta polttamalla ja vihreäksi energiaksi väitetty tuulivoimakin on jo ennen ensimmäisenkään megawatin tuottamista tuottanut valtavia päästöjä ja ympäristön pilaantumista, esimerkiksi turbiinin valmistamisessa tarvittavien harvinaisten maametallien (mm. neodyymi, dysprosium, praseodyymi ja terbium ) louhinnan ja rikastamisen seurauksena, metallisen tornin valmistusprosessissa, komposiitista valmistettujen lapojen ja konehuoneen valmistusprosessissa ja pitkien meri- ja maakuljetusten seurauksena, sekä voimala-alueiden raivauksessa ja valtavan betoniperustuksen rakentamisen johdosta. Lisäksi on huomioitava, että voimaloiden suhteellisen lyhyen, noin 15 vuoden, toimintaiän jälkeen hyvin suuri osa voimalan materiaaleista on ongelmajätettä, esimerkiksi komposiittia, ja suuret määrät vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyjä ja glygolia.

Saksassa, jossa poliittisilla päätöksillä on ydinvoimaa ajettu alas ja rakennettu suunnattomat määrät tuuli- ja aurinkovoimaloita, on sittemmin herätty siihen toisiasiaan, että nuo ”sattumasähköä” tuottavat laitokset tarvitsevat tuekseen säätövoimaa, jota sitten tuotetaan ruskohiiltä polttamalla ja näitä polttolaitoksia ollaan parasta aikaa rakentamassa lisää, vaikka pyrkimyksenä  tulisi olla hiilen poltosta luopuminen.

Näistä syistä Suomen tulisi mielestäni keskittää lyhyellä aikajänteellä liikenteen päästövähennyksiin suunnattavat taloudelliset panostukset biopolttoaineiden kehittämiseen, jakeluverkon laajentamiseen ja niiden käytön edistämiseen verotuksellisin huojennuksin. Esimerkiksi ympäri maailmaa erittäin arvostetun Nesteen MyDieselin on testeissä todistettu pienentävän päästöjä niin paljon, että jopa monet vanhat dieselmoottorit saavuttavat nykyisten päästönormien vaatimustason. Lisäksi biodiesel ei tuota lainkaan nokipäästöjä. Myös biokaasu on erittäin kiinnostava vaihtoehto, jonka yleistyminen liikennepolttoaineena vaatisi paljon investointeja infrastuktuuriin. Varsin kiinnostavia kokeiluja on kuultu maatiloille sijoittuvista biokaasulaitoksista.

 

Juhana Lähdesmäki Nro 124

Toimitusjohtaja

Ilmajoki

kansanedustajaehdokas

Kristillisdemokraatit

Vaasan vaalipiiri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmasto , #päästöt , #sähköauto , #biodiesel , #mydiesel , #neste , #biokaasu , #polttokenno , #vety , #tuulivoima , #aurinkoenergia , #tuulivoimala , #ydinvoima , #auto