Blogi
Kotihoidontuen kuntalisä peruutettiin IlmajoellaKeskiviikko 25.1.2023 - Juhana Lähdesmäki Ilmajoen kuntatrategiassa luvataan, että Ilmajoella halutaan tarjota maakunnan parhaat lapsiperheiden palvelut. Oma näkemykseni on, että parhaat palvelut tarkoittavat muun muassa perheiden valinnan vapautta, millä tavoin he haluavat lastenhoidon järjestää. Ilmajoella on tarjolla kunnallisia päiväkoteja, yksityinen opetuspäiväkoti ja perhepäivähoitoa. Lapsia on myös kotihoidossa Kelan kotihoidontuen avustamana. Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Kotihoidontuen kuntalisällä voidaan kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään. Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Valtakunnallisesti on myös valtava pula koulutetusta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta ja Ilmajoella lapsiperherikkaana kuntana päiväkotien seinät pullistelevat ja monet perheet joutuvat jonottamaan päivähoitopaikkaa. Koska kaikkein pienimpien, alle kolmevuotiaiden lasten ryhmät ovat pienempiä, sitovat ne enemmän hoitohenkilökuntaa. Siksi alle kolmevuotiaiden kotihoito vapauttaisi päiväkotikapasiteettia ja uusien päiväkotien rakentamispaine helpottaisi edes hieman. Kotihoidontuen kuntalisällä on myös mahdollista säästää kunnan varhaiskasvatuskuluissa, sillä Ilmajoen kunnan omana tuotantona alle kolmevuotiaiden lasten päivähoito maksaa päiväkodissa noin 1100 euroa kuukaudessa ja sama summa on myös palvelusetelin arvo elokuusta 2022 alkaen. Palvelusetelin arvon on vastattava oman palvelutuotannon kustannuksia. Jos kuntalisää maksettaisiin vaikkapa 250 euroa lasta kohti, on selvää, että kunnalle syntyisi merkittäviä säästöjä kuntalisän käyttöönotosta, kunhan kuntalisän säännöt laaditaan huolellisesti. Tein Joulukuussa 2020 Ilmajoen Kunnanvaltuustossa valtuustoaloitteen kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotosta. Viranhaltija toi aloitteen Toukokuussa 2021 Kunnanhallitukselle päätösehdotuksella: ” -asiaan palataan tarkemmin myöhemmin syksyllä, kun tarkastellaan varhaiskasvatusta kokonaisuutena. Asiaan liittyy mm. Varhaiskasvatuksen palveluverkko ja palveluseteli.", jonka hallitus esitti valtuustolle ja Kesäkuussa 2021 valtuusto hyväksyi tuolla merkinnällä valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Tässä vaiheessa oli jo tullut selväksi, että niin Varhaiskasvatusjohtaja kuin Hallintojohtajakin vastustivat kuntalisää. Valitettavasti tuo asiaan palaaminen ei kuitenkaan toteutunut päätöksen mukaisesti ja siksi jouduin esittämään kotihoidontuen kuntalisää varten määrärahaa vuoden 2022 talousarviopykälässä Joulukuussa 2021 valtuuston budjettikokouksessa. Esitystäni seuranneessa äänestyksessä määrärahan varaaminen kuntalisää varten sai kannalleen valtuutettujen selkeän enemmistön ja näin määräraha kotihoidontuen kuntalisää varten varattiin vuoden 2022 talousarvioon. Keväällä 2022 kun olin tiedustellut Varhaiskasvatusjohtajalta, miksi kuntalisää ei ole tuotu Kunnanhallituksen päätettäväksi, hän esitteli asian Kunnanhallitukselle niin, että käyttöönotto ei enää sinä vuonna onnistu, koska Kelan käsittelyaika on niin pitkä. Tämän vuoksi Kunnanhallitus päätti, että määrärahaa esitetään siirrettäväksi seuraavalle vuodelle, että kuntalisä-kokeilu voitaisiin valmistella kunnolla ja aloittaa vuoden alussa tai elokuun alussa. Vuoden 2023 budjettiesityksessä ei kaikesta huolimatta ollut lainkaan mainintaa kuntalisästä, joten päädyin Joulukuun alussa Kunnanhallituksen kokouksessa jälleen esittämään kotihoidontuen kuntalisän käyttöön ottamista ja määrärahan varaamista vuoden 2023 talousarvioon. Esitykseni voitti äänestyksen äänin 6-5 , joten kunnanhallitus esitti valtuustolle kuntalisän käyttöönottoa ja määrärahan varaamista. Valitettavasti lentoaikataulujen muuttumisen vuoksi en itse päässyt paikalle Joulukuun 2022 Kunnanvaltuuston kokoukseen puolustamaan kuntalisää. Kokouksessa Vihreiden valtuutettu esitti että kuntalisää koskeva kohta 5. poistetaan talousarviopykälästä ja muutamat Keskustan ja Demareiden valtuutetut kannattivat esitystä. Seuranneessa äänestyksessä kuntalisä hylättiin äänin 19-15. Itse olen hyvin pettynyt, että monet valtuutetut, jotka vain vuotta aiemmin äänestivät lapsiperheiden valinnanvapauden puolesta, olivat nyt kääntäneet takkinsa ja äänestivät nyt kuntalisän poistamista talousarviosta. Kuntalisän käyttöönotto peruutettiin Vihreiden, Demareiden, Keskustan ja Kokoomuksen valtuutettujen äänin. Vain Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten valtuustoryhmät kokonaisuudessaan kannattivat kuntalisän käyttöönottoa. Tiedän että monet vanhemmat ovat malttamattomana odottaneet kotihoidontuen kuntalisän käyttöönottoa niin, että heillä olisi paremmat taloudelliset mahdollisuudet hoitaa pienet lapsensa kotona joko itse tai esimerkiksi isovanhempien toimesta. Voin vain kuvitella sitä pettymystä, mikä jo päätetyn kuntalisän peruuttamisesta aiheutui. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kotihoidontuki , #kuntalisä , #Ilmajoki-lisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kela , #kunnanvaltuusto , #kunnanvaltuutetut , #kunnanhallitus , #hallitus , #valtuutettu , #valtuutetut , #äänestys , #lapset , #lapsiperheet , #perheet , #vanhemmat , |
Ilmajoen kunnan päivähoidon ostopalvelutKeskiviikko 6.1.2021 - Juhana Lähdesmäki Koska Ilmajoen kunnan ostamat päiväkotipalvelut ovat nyt yllättäen saaneet mediassa paljon palstatilaa ja nuolet lentelevät suuntaan ja toiseen, katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa lyhyesti, miten asiat oikeasti omalta osaltani ovat tapahtuneet. Luettuamme Seinäjokinen-lehden uutisen Ilmajoen kunnan Päiväkoti Jump:ilta ostamista päivähoitopalveluista ja ostoon mahdollisesti liittyvistä epäselvyyksistä, päätimme yhdessä eräiden toisten valtuutettujen kanssa 29. Joulukuuta lähettämällämme sähköpostiviestillä pyytää viranhaltijoilta selvitystä asiasta. Kyseessä on siis täysin normaali luottamustehtävien hoitoon liittyvä selvityspyyntö. Ainakin omasta mielestäni luottamushenkilöillä on velvollisuus vähintäänkin ottaa selvää kunnassa tapatuvista asioista, jos niissä näyttää olevan minkäänlaista epäselvyyttä. Tässä linkki Seinäjokinen-lehden uutiseen: Yllätyin kovasti, kun Yle:n toimittaja Niklas Joki soitti minulle ja kysyi asiasta. Puhelinkeskustelussa todettiin lyhyesti, mitä Seinäjokinen-lehti uutisoi ja kerroin toimittajalle, että minä en voi asiaan mitään kommentoida, koska olen itse täysin lehtitietojen varassa asiassa. Toimittaja tiesi ennestään, että nimeni on selvityspyynnön allekirjoittajissa ja että Kunnanhallitus tulee saamaan tietoa asiasta Perjantaina 8. Tammikuuta, sen hänelle myönsin. Nyt mediassa on esitetty, että minä olisin jotenkin erityisen aktiivinen arvostelemaan kunnan viranhaltijoiden tai Pitkämäkien toimintaa, mikä ei todellakaan pidä paikaansa ! IS: "Erityisen aktiivinen menettelyn arvostelussa on ollut kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Juhana Lähdesmäki (kd)." Totean tässä nyt täysin avoimesti ja rehellisesti, että ainoa aktiivisuuteni koko asiassa on nimeni lisääminen viranhaltijoille tehtyyn selvityspyyntöön. Mutta näin ne asiat muuttuvat mediassa, valitettavasti. Sitä, miten vain viranhaltijoille ja kunnanhallituksen jäsenille toimitettu selvityspyyntö ylipäätään on tullut median tietoon, on minulle täysi mysteeri. Omasta mielestäni asian käsittely julkisuudessa ennen kuin Kunnanhallitus on päässyt asiaan perehtymään, saattaa olla asian käsittelylle haitaksi. Itselläni ei ole mitään ennakkoasennetta asiaan, vaan tulen kuuntelemaan viranhaltijoiden selvittelyn tulokset täysin avoimin mielin ja mikäli on toimittu virheellisesti, niin sitten täytyy selvittää onko tarpeellista ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin. Tietenkin toivon, että mitään virheellistä menettelyä ei löydetä. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #päiväkoti , #päiväkotijump , #jump , #teropitkämäki , #pitkämäki , #kunta , #päivähoito , #varhaiskasvatus , #lapsi , #lapset , #vanhempi , #vanhemmat , #viranhaltija , #kunnanjohtaja , |
Valtuustoaloitteeni Kotihoidontuen kuntalisästä 18.12.2020Perjantai 18.12.2020 - Juhana Lähdesmäki Luovutin tänään Perjantaina 18.12.2020 tämän valtuustoaloitteen Ilmajoen Kunnanvaltuustolle. Itseni lisäksi aloitteen allekirjoitti 15 valtuutettua. Ilmajoen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteet on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä. Valtuustoaloite: VALTUUSTOALOITE KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI ILMAJOELLA 18.12.2020 Ilmajoen päivähoito koetaan laadukkaaksi, mutta koska Ilmajoki on kasvukunta, kasvaa myös päivähoitopaikkojen tarve asukasluvun mukana. Erityisesti tulevina vuosina, kun kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi laajojen pakollisten investointitarpeiden vuoksi, tulee välttämättä löytää keinoja helpottaa varhaiskasvatuksen tilantarpeiden ja henkilöstöresurssien kasvupaineita. Lisäksi ainakin Jaakonkujan päiväkoti on nykyisellään toiminut väliaikaisen rakennusluvan turvin, joten sen suhteen on myös tehtävä ratkaisuja ja esimerkiksi Vanamon päiväkodille on tarve tehdä merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Ilmajoella on myös paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja lainsäätäjän määräämät henkilöstömitoitukset. Uusi henkilöstömitoitus vaatii alle kolmevuotiaiden ryhmässä yhden kasvattajan / 4 lasta, kun yli kolmevuotiaiden ryhmässä mitoitus on 1 kasvattaja / 7 lasta. Näin ollen alle kolmevuotiaiden päivähoito tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi. Päivähoidon kysyntää voitaisiin hillitä lasten kotihoitoon kannustavalla kuntalisällä, ns. Ilmajoki-lisällä. Kuntalisän maksaminen on perusteltua myös erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Ilmajoki-lisällä voisimme kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään. Vertailtaessa eri kuntien maksamia kuntalisiä on havaittu toimivaksi malliksi kuntalisän rajaamisen siten, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös kuntaa. Rajauksilla voidaan vaikuttaa paitsi siihen, minkä ikäisiä lapsia kannustetaan hoitamaan kotona, myös siihen, että kuntalisä toisi todellisen vaihtoehdon päivähoidolle. Lisä voidaan kohdistaa niille perheille, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttäisivät kunnallisia päivähoitopalveluita. Keskusteluissa kuntalisästä ovat jotkut esittäneet huolensa siitä, että kotihoidossa olevien joukosta erityistä tukea tarvitsevia ei huomata tarpeeksi ajoissa. Siksi ehdotetaan kuntalisän maksamista 3-vuotiaaksi saakka. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että alle 3-vuotiaiden hoidon järjestäminen kunnallisessa hoitopaikassa tuo kunnalle suurimmat kustannukset. Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Jos kunta tarjoaisi vaihtoehtona kunnalliselle päivähoitopaikalle 150 - 250 euron suuruista Ilmajoki-lisää, saisi kunta merkittävät säästöt jokaista kotihoitoon jäävää lasta kohden kuukaudessa. Vanhemmille 150 – 250 euron Ilmajoki-lisä toisi todellisen taloudellisen vaihtoehdon. Säästömahdollisuuksien lisäksi kuntalisä vahvistaisi Ilmajoen kunnan lapsiperheystävällistä imagoa entisestään vahvemmaksi. ME ALLEKIRJOITTANEET ILMAJOEN KUNNANVALTUUTETUT ESITÄMME ETTÄ: Ilmajoella aloitetaan valmistelut kotihoidontuen kuntalisän, Ilmajoki-lisän, käyttöönotosta lakisääteisen kotihoidontuen lisäksi, siten että lisää aloitetaan maksamaan 1.8.2021 alkaen 150 - 250 €/kk suuruista kotihoidontuen kuntalisää kohdennettuna lasta kotona hoitavalle vanhemmalle seuraavin rajauksin: - Maksetaan perheen nuorimmasta lapsesta Kelan kotihoidontukeen oikeutetulle vanhemmalle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta itse kotona. - Maksetaan vähintään kahden täyden kalenterikuukauden jaksolta, ja sen maksaminen päättyy viimeistään syntymäpäivää edeltävän kuukauden lopussa lapsen täyttäessä 3 vuotta. - Lasta hoitava äiti tai isä on hoitovapaalla työstään tai keskeyttänyt opintonsa lasta hoitaakseen tai hän on yrittäjä, joka jää kotiin hoitamaan lastaan. Jos äidin tai isän työsuhde on ollut määräaikainen, hänen on kuntalisää saadakseen pitänyt olla työssä vähintään neljä kuukautta äitiyslomalle tai hoitovapaalle jäämistä edeltävien kuuden kuukauden aikana. - Mikäli perheeseen syntyy uusi lapsi myönnetyn kuntalisän aikana, on perheellä oikeus äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen siirtyä takaisin kuntalisän piiriin. - Perheen toisen aikuisen (vanhempi tai avopuoliso) tulee olla työssä tai opiskelijana koko kuntalisän maksuajan. - Kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn kuin lapsen hoidon vuoksi (esim. työttömänä saaden työttömyyskorvausta, kotona yksityisyrittäjänä, äitiys- tai vanhempainrahalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai vuosilomalla). Ilmajoella 18.12.2020 __________________________________ Juhana Lähdesmäki |
|
1 kommentti . Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus , #lapsi , #lapset , #vanhempi , #vanhemmat , |
Vastauksia MLL Ilmajoen osaston kysymyksiinTiistai 9.4.2019 - Juhana Lähdesmäki Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ilmajoen osasto esitti 3.4.2019 ilmestyneessä Ilmajoki-Lehdessä kysymyksiä ilmajokisille eduskuntavaaliehdokkaille. Tässä vastaukseni kysymyksiin. Juhana Lähdesmäki vastaa MLL:n kysymyksiin Vastaan lyhyesti MLL Ilmajoen osaston esittämiin kysymyksiin. Lapsivaikutusten arviointi Kansainväliseen Lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsivaikutusten arviointi tulee mielestäni ehdottomasti ottaa kiinteäksi osaksi päätöksentekoa, erityisesti kaikessa lainsäädäntötyössä silloin, kun käsittelyssä oleva laki millään tavalla voi olla vaikuttamassa lasten asemaan tai hyvinvointiin. Vaikka arviointi on määritelty lainsäädäntötyöhön kuuluvaksi, edelleen on vakavia puutteita sen noudattamisessa. On täysin käsittämätöntä, että esimerkiksi sukupuolineutraalia avioliittolakia säädettäessä lapsivaikutusten arviointi jätettiin kokonaan tekemättä. Kristillisdemokraatit on myös esittänyt, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisäksi tulee siirtyä lapsibudjetointiin ja tehdä perhekeskuksista aidosti ja laajasti perheiden tarpeisiin vastaavia lähipalveluita. Päätöksenteossa tulee mielestäni aina ottaa huomioon kaikkein heikoimmassa ja puolustuskyvyttömimmässä asemassa olevat, eli lapset. Lapsi-ja perhelähtöinen perhevapaauudistus Mielestäni lasten hoidosta tulee perheen saada itse päättää. Perheiden valinnanmahdollisuuksia on lisättävä kehittämällä kotihoidontukea. Perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittamista tulee helpottaa. Mielestäni vanhempainvapaan jakautumisesta tulee vanhempien itse saada päättää oman perheensä tilanteen mukaisesti. Näkisin myös, että olisi syytä siirtää vanhempainvapaasta työnantajalle syntyviä kustannuksia ainakin osittain yhteiskunnan maksettavaksi. Tällä olisi välittömiä vaikutuksia nuorten naisten työllistymismahdollisuuksille. Lapsiperheiden riittävä ja joustava perusturva Kristillisdemokraattien esittämään sosiaaliturvan uudistukseen, Kannustavaan Perusturvaan siirtyminen tekee työn vastaanottamisesta aina kannattavaa ja vähentää byrokratian tuomia ongelmia. Perheiden taloushuolia voidaan helpottaa korottamalla lapsilisiä ja opiskelijaperheiden vuositulorajoja. Esitämme myös tuhannen euron kertaluontoisen vauvarahan lisäämistä lapsilisään. Verotuksessa tulee ottaa käyttöön huoltaja- ja lapsivähennykset. Opiskelevien vanhempien huoltajakorotusta esitämme kaksinkertaistettavaksi 150 Euroon kuukaudessa. Asumistukijärjestelmä on uudistettava. Turvallinen ja terveellinen koulu kaikille Mielestäni kiusaamiseen on puututtava selkeästi nykyistä voimakkaammilla keinoilla. Itsekin koulukiusattuna osaan samaistua kiusattujen tuntoihin. Ei ole oikein, jos kiusattu joutuu vaihtamaan koulua. Perusopetuksessa tarvitaan pienempiä luokkakokoja. Tuntikehyksiä on kasvatettava niin, että opettajilla on mahdollisuuksia tuki- ja jakotunteihin tarpeen mukaan, tällä voidaan varmistaa että kukaan ei putoa oppimistahdista. Erityisoppilaille on löydyttävä riittävä tuki, erityisesti esi- ja perusopetuksessa, jolloin voidaan vielä selvitä kevyemmällä tuella, joka tulee myös yhteiskunnalle halvemmaksi. Myös toisen asteen opettajia on lisättävä ja opettajilla on oltava riittävästi aikaa, niin että opiskelu ei jää liiaksi itseopiskelun varaan. Lasten, nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien tulee saada viettää päivänsä puhtaassa sisäilmassa. Kuntatalouden ahdingon tietäen, olen sitä mieltä, että valtion täytyy tulla kuntien avuksi rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisuun liittyvissä investoinneissa. Kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapautta tulee mielestäni jatkaa. Todella monet järjestöt ja yhdistykset tekevät korvaamatonta työtä yhteiskunnan eri sektoreilla. Tätä työtä ei mitenkään voida korvata valtion tai kuntien tekemillä toimilla, joten kolmatta sektoria kiistatta tarvitaan yhteiskunnassa. Kristillisdemokraatit saivat kuluneella hallituskaudella läpi rahankeräyslain uudistuksen, joka helpottaa huomattavasti yhdistysten varainkeruuta. Juhana Lähdesmäki ( Kd. ) Toimitusjohtaja, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen eduskuntavaaliehdokas nro. 124 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #mll , #mannerheiminlastensuojeluliitto , #ekvaalit , #ekvaalit2019 , #vaalit , #vaalit2019 , #eduskuntavaalit , #eduskuntavaalit2019 , #lapset , #lapsenoikeudet , #perhe , #perheidenhyvinvointi , #lapsi , #kasvatus , #perhekeskus , |
Vaaliteemoja eduskuntavaaleissa 2019Lauantai 23.3.2019 - Juhana Lähdesmäki Tahdon olla rakentamassa Suomea, joka on turvallinen jokaiselle.
Muista numero 124  Tässä nostan esiin muutamia tärkeitä teemoja, joihin kevään vaaleissa valittava eduskunta joutuu ottamaan kantaa ja joihin haluan olla vaikuttamassa. - Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lähipalveluina. Sosiaaliturvaa on uudistettava ja virtaviivaistettava, hyvä vaihtoehto on ns. Universal Credit -malliin pohjautuva Kristillisdemokraattien esittämä Kannustava Perusturva -malli, jossa olisi nykyisten sirpalemaisten tukien sijaan yksi yleistuki. - Työllistämisen esteitä ja kannustinloukkuja on poistettava. Työn vastaanottamisen on aina oltava houkuttelevampi vaihtoehto kuin tukien varaan jääminen. - Vanhuksille on taattava hyvä ja arvokas hoito, palveluasuntoja on oltava tarjolla riittävästi ja hoitajamitoitus on perustuttava hoidontarpeen kartoittamiseen. Ei eutanasialle, laadukkaan saattohoidon saatavuus on varmistettava jokaiselle sen tarpeessa olevalle. - Lapsille on varmistettava turvallinen ja terveellinen kouluympäristö. Valtiontukijärjestelmään on palautettava tuki koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja kunnostuksiin. On tuettava lasten luonnollista kehitystä omanlaisikseen tytöiksi ja pojiksi. On estettävä kyseenalaisten ideologioiden julistaminen oppilaille vierailijoiden tai opettajien toimesta. Lapselle on taattava oikeus tuntea biologiset vanhempansa ja kasvaa heidän hoidossaan jos se suinkin on mahdollista. Perheiden ja avioliittojen tukemiseksi on kehitettävä lisää tukitoimia. - Translakia ei tule muuttaa nyt esitetyn mukaisesti. Alaikäisille ei missään tapauksessa tule sallia murrosikää estävien hormonihoitojen aloittamista tai sukupuolenvaihdokseen tähtäävien kirurgisten operaatioden suorittamista. Alaikäisille nuorille ei sallita tupakan tai alkoholin ostoa, eikä henkilöauton ajokorttia, joten missään tapauksessa alaikäinen ei ole henkisesti kypsä päättämään koko loppuelämäänsä vaikuttavista peruuttamattomista operaatioista. Myöskin translakiin kirjatun sterilisaatio vaatimuksen poistaminen laista on täysin absurdi ehdotus. Jos biologinen nainen haluaa muuttaa sukupuolensa mieheksi, miksi hänen täytyisi voida sen jälkeen synnyttää. - Sanan- ja uskonnonvapaus ovat oleellinen osa länsimaista yhteiskuntaa ja niiden loukkaamista en voi hyväksyä. Erityisesti sananvapauden loukkauksiin tulee puuttua nykyistä herkemmin. - Emme voi hyväksyä vuoden 2015 kaltaista turvapaikanhakijoiden vyöryä. EU:n ulkorajojen täytyy pitää. Emme voi sallia euroopassa vaeltavan valtavat määrät ihmisiä, joista ei tiedetä keitä he ovat ja miksi he ovat tulleet. Pakolaiskeskukset tulee perustaa kohdealueiden lähelle, missä apua voidaan antaa huomattavasti pienemmin kustannuksin kuin Suomessa. Voimme ottaa vastaan rajoitetun määrän jo turvapaikka-statuksen saaneita, lähinnä naisia ja lapsia, joista tiedämme keitä he ovat ja tunnemme heidän turvapaikkatarpeensa. Itse asettaisin etusijalle kristityt, jotka ovat kriisimaissa eniten vainottu ryhmä ja jotka lisäksi integroituvat keskimääräistä paremmin länsimaiseen yhteiskuntaan. Dublinin sopimusta täytyy jatkossa noudattaa, eli turvapaikkaa on haettava ensimmäisestä turvallisesta maasta jonne henkilö saapuu. - Kehitysavun määrää nostettava, mutta apu on suunnattava luotettavien kolmannen sektorin toimijoiden kautta avun perille menon varmistamiseksi. Apua ei tule maksaa suoraan kohdemaiden viranomaisille, sillä usein kehitysapurahat päätyvät silloin asevarusteluun tai korruption ylläpitoon. - Valtion velkaantumiskierre on saatava katkaistua. Säästöjä on etsittävä ennenkaikkea byrokratian purkamisen kautta. - Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Sukupolvenvaihdossäännöksi - Kokonaisveroastetta on vähitellen saatava laskettua - Turvallinen ja terveellinen asuinympäristö. Asukkaiden hyvinvointi on otettava huomioon kaikessa ympäristöön, kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvässä lainsäädännössä. Tuulivoimaloille säädettävä minimietäisyydet asuntoihin. Rakennusmääräyksiä ja valvonta ohjeita korjattava niin, että nykyisen kaltaisia rakennusten sisäilmaongelmia voidaan vähentää. - Maaseudun elinvoimaisuuden varmistaminen. Maanviljelijöiden toimintaedellytykset on turvattava. Liikenneväylien kunnossapitoon koko maassa on osoitettava suurempi osa budjettivaroista. Myös alempien tieluokkien kuntoa on kohennettava. Edellä luettelin hyvin pintapuolisesti teemoja, joihin haluan vaikuttamistyössäni keskittyä. Jos haluat tietää enemmän mielipiteistäni, voit kysyä niitä joko julkisesti näillä sivuilla tai viestillä tai sähköpostitse. Pyrin vastaamaan yhteydenottoihin käytettävissä olevan ajan mukaan. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #vaalit , #eduskunta , #maahanmuutto , #sosiaaliturva , #yrittäjyys , #työ , #liikenne , #vanhukset , #lapset , #turvallisuus , #terveys , #tuulivoima , #asumisterveys , #ideologia , #translaki , #sukupuolenvaihdos , #sukupuolenkorjaus , #lapset , |