Yhteistyökykyä - Arvoista tinkimättä

Näillä sivuilla kerron itsestäni ja ajatuksistani, koskien niin päivänpolitiikkaa paikallistasolla kuin valtakunnantasollakin.

Saattaapa välillä tulla ajatuksia joiltain muiltakin elämänalueilta.


Luottamuspaikkaneuvottelujen tulokset

Sunnuntai 7.11.2021 - Juhana Lähdesmäki

Onpas unohtunut tässä kaiken kiireen keskellä päivittää blogiin kesän luottamuspaikkaneuvottelujen tulosta omalta osaltani sekä muiden KD:n luottamushenkilöiden osalta.

Puolueiden väliset luottamuspaikkaneuvottelut käytiin Ilmajoella Kesä-Heinäkuun vaihteessa, kesken parhaiden loma-aikojen, erittäin sopuisassa hengessä. Vaiherikkaiden neuvottelujen jälkeen KD teki Kokoomuksen kanssa teknisen vaaliliiton vain tuntia ennen yhteisten neuvottelujen alkamista. Sopimuksessa eriteltiin KD:lle tulevat luottamuspaikat ja loput yhdessä saatavat paikat menisivät Kokoomukselle. Varsinaisissa yhteisissä neuvotteluissa värikkäiden vaiheiden jälkeen sitten PS ja SDP yllättivät ilmoittamalla solmineensa teknisen vaaliliiton. Tuo yllättävä liittoutuminen hiukan heikensi KD:n ja Kokoomuksen liitolla saamaamme neuvotteluasemaa.

Itse sain Kunnanvaltuuston jäsenyyden lisäksi koko valtuustokaudeksi paikan Kunnanhallituksen jäsenenä, Kunnanhallituksen henkilöstöjaoksen puheenjohtajuuden ja paikan Ilmajoen Vuokratalot Oy;n hallituksen jäsenenä. Lisäksi olen Suhteellisten vaalien lautakunnan jäsen.

Muut KD:lle neuvottelemamme paikat jakaantuivat seuraaville henkilöille:

- Keskusvaalilautakunnan jäsen, Eugeniu Garbali.

- Keskusvaalilautakunnan varajäsen, Hannu Siltaloppi

- Perusturvalautakunnan jäsen, Jaana Syväjärvi. Henkilökohtainen varajäsen Vera Garbali

- Teknisen lautakunnan jäsen, Juhani Pakkala. Henkilökohtainen varajäsen Vesa Tapola

- Kasvatus- ja Opetuslautakunnan jäsen, Kaija Aspila-Renkola. Henkilökohtainen varajäsen, Vera Garbali

- Jaakko Ilkan Koulun johtokunnan jäsen, Vera Garbali. Henkilökohtainen varajäsen, Tiina Leppälä

- Tarkastuslautakunnan jäsen, Seppo Pitkämäki. Henkilökohtainen varajäsen, Väinö Korpi

- Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntapäivien kokousedustaja, Jaana Syväjärvi. Henkilökohtainen varaedustaja, Kaija Aspila-Renkola

- Kiinteistötoimitusten uskottu mies, Väinö Korpi

- Poliisilaitoksen neuvottelukunnan jäsen, Mikko Vuorinen

- Ilmajoen Lämpö hallituksen varajäsen, Seppo Pitkämäki

- Vammais- ja Ikäihmisten neuvoston jäsen, Mikko Vuorinen. Varajäsen Juhani Pakkala

Omasta mielestäni neuvottelutulos on loistava ja kaikki halukkaat ehdokkaamme saivat luottamuspaikkoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kunnanhallitus , #luottamushenkilö , #luottamuspaikka , #jäsen , #puheenjohtaja , #henkilöstöjaos , #neuvottelut , #luottamuspaikkaneuvottelut

Salainen sopimus

Keskiviikko 23.6.2021 - Juhana Lähdesmäki

Koska media on tällä viikolla uutisoinut Ilmajoen kunnanhallitukselle esittämästäni "Salaisesta sopimuksesta" kunnanjohtaja Seppo Pirttikosken erottamiseen tähtäävän tilapäisen valiokunnan perustamisen vaihtoehtona, katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa tämän lyhyen blogi-kirjoituksen.

Esitykseni oli tarkoitus olla inhimillisempi ratkaisuvaihtoehto vaikeaan asiaan, mutta sen kannalle ei kunnanhallitus kuitenkaan päätynyt.

Esitykseni sopimuksen sisällöstä päätettiin sisällyttää pöytäkirjaan salattuna liitteenä esityksen sisältämien yksityisyyden suojan piiriin kuuluvien seikkojen vuoksi. Sinällään esittämäni sopimus olisi ymmärrykseni mukaan ollut ainakin pääosiltaan julkinen, mikäli kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Pirttikoski olisivat sen hyväksyneet.

Median käyttämä ilmaisu "Salainen sopimus" on nyt sosiaalisessa mediassa, ehkä osin tahallisestikin, ymmärretty väärin. Minkäänlaista salailua en missään tapauksessa kannata, vaan päinvastoin olen mahdollisimman avoimen tiedottamisen kannalla. Kuitenkin GDPR ja muut yksityisyydensuojaan liittyvät lait ja säädökset määrittelevät paljon sitä, mitä voidaan julkaista.

Nyt kuitenkin esitykseni hävisi kunnanhallituksen äänestyksessä äänin 9-2 , joten kunnanhallitus esittää ensi maanantain kokouksessa valtuustolle tilapäisen valiokunnan perustamista. Oma näkemykseni on, että mikäli valiokunta aikanaan esittää uudelle valtuustolle kunnanjohtajan erottamista epäluottamukseen perustuen, otetaan suuri riski pitkällisestä valitustiestä ensin hallinto-oikeuteen ja sittemmin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pahimmillaan lopullista ratkaisua saatetaan joutua odottamaan kolmisen vuotta, eikä lopputuloksesta voida olla varmoja. Toivon että asiaan löydettäisiin toisenlainen ratkaisu ennen kuin tilapäinen valiokunta asetetaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kunnanvaltuusto , #kunnanjohtaja , #pirttikoski , #seppopirttikoski , #sopimus , #salainensopimus , #tilapäinenvaliokunta , #kunnanhallitus ,

Ilmajoen kunnalle hankintastrategia

Maanantai 31.5.2021 - Juhana Lähdesmäki

Tässä mielipidekirjoitukseni Ilmajoki-lehteen, jonka olen lähettänyt 31.5.2021 , mutta jota ei valitettavasti ainakaan vielä 9.6.2021 mennessä ole lehdessä julkaistu.

Ilmajoen Kunnan hankintastrategian luominen

Julkiset hankinnat ovat kunnille tärkeä strateginen työkalu, jolla ne vaikuttavat alueensa palveluihin, kunnan elinvoimaan, työllisyyteen, alueen yritysten menestymiseen ja innovaatioihin. Julkiset hankinnat tarjoavat kunnalle merkittäviä mahdollisuuksia edistää kustannustehokasta talouspolitiikkaa sekä muita erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Silti hankintoja tehdään usein kunnissa ilman, että niiden taustalla on erityisiä strategisia tavoitteita tai yhteisesti asetettuja linjauksia. Esimerkiksi paikallisten yrittäjien osallistumismahdollisuuksien turvaaminen kilpailutuksien sisällöstä päätettäessä tuo positiivisia vaikutuksia, jotka kertautuvat myös verotuloina takaisin kunnalle. Kunnassa on linjattava julkisiin hankintoihin selkeät periaatteet ja kriteerit. Hankinnoissa on otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit ja elinkaarikustannukset. Hankintastrategia kattaisi niin lähiruuan käytön osana julkista ruokapalvelua kuin samat koulukirjat läpi koko kunnan, sähkön hankinnan, rakennuspalvelujen ja niiden tuottajien, tarvikehankinnat, yms. suorahankinnat ja kilpailutukset. Julkisia hankintoja ja kilpailutuksia ohjaa hankintalaki, mutta sitä tarkemmin tutkittaessa laista löytyy paljon mahdollisuuksia, miten hankintoja voidaan ohjata järkevästi. Hankintalaki esimerkiksi edellyttää, että hankinnat jaetaan osiin, niin että myös Pk-yrityksillä on realistiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuhin. Mikäli hankintaa ei jaeta, sille täytyy olla erityiset perustelut.

Kunta, joka tahtoo edistää alueen elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti.

Kunnanvaltuuston tulee laatia hankintapoliittinen linjapaperi, jossa sovitaan yhdessä niistä periaatteista ja linjauksista, joilla kunnan hankintoja tehdään. Kyseinen linjapaperi on tärkeä kytkeä osaksi kunnan laajempaa strategiaa. Näin luodaan poliittisille päättäjille ja hallinnossa hankintoja toteuttaville viranhaltijoille yhteisen tahtotilan, resurssit ja käytännön pelisäännöt sille, miten kunnan ja sen konserniyhtiöiden kilpailutukset toteutetaan ja mitä niiden kautta halutaan saavuttaa. Olen tehnyt hankintastrategian luomisesta valtuustoaloitteen Maaliskuussa 2021.

Juhana Lähdesmäki

Kunnanvaltuutettu, Kunnanhallituksen jäsen

Kuntavaaliehdokas, KD

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #hankinnat , #hankintastrategia , #strategia , #yritys , #yritykset , #hankinnat , #julkisethankinnat , #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , # #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite ,

Ilmajoki-lisä

Torstai 27.5.2021 - Juhana Lähdesmäki

Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Ilmajoki-lehdessä Keskiviikkona 26.6.2021

Ilmajoki-lisä

Ilmajoen päivähoito koetaan laadukkaaksi, mutta koska Ilmajoki on kasvukunta, kasvaa myös päivähoitopaikkojen tarve asukasluvun mukana. Erityisesti tulevina vuosina, kun kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi laajojen pakollisten investointitarpeiden vuoksi, tulee välttämättä löytää keinoja helpottaa varhaiskasvatuksen tilantarpeiden ja henkilöstöresurssien kasvupaineita. Lisäksi Jaakonkujan päiväkoti joka oli toiminut väliaikaisen rakennusluvan turvin, jouduttiin sulkemaan ja esimerkiksi Vanamon päiväkodille on pidemmällä aikavälillä tarve tehdä merkittäviä korjaustoimenpiteitä.

Ilmajoella on myös paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja lainsäätäjän määräämät henkilöstömitoitukset. Uusi henkilöstömitoitus vaatii alle kolmevuotiaiden ryhmässä yhden kasvattajan / 4 lasta, kun yli kolmevuotiaiden ryhmässä mitoitus on 1 kasvattaja / 7 lasta. Näin ollen alle kolmevuotiaiden päivähoito tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi.

Päivähoidon kysyntää voitaisiin hillitä lasten kotihoitoon kannustavalla kuntalisällä, ns. Ilmajoki-lisällä.

Kuntalisän maksaminen on perusteltua myös erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona.

Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Ilmajoki-lisällä voisimme kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään.

Vertailtaessa eri kuntien maksamia kuntalisiä on havaittu toimivaksi malliksi kuntalisän rajaamisen siten, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös kuntaa. Rajauksilla voidaan vaikuttaa paitsi siihen, minkä ikäisiä lapsia kannustetaan hoitamaan kotona, myös siihen, että kuntalisä toisi todellisen vaihtoehdon päivähoidolle. Lisä voidaan kohdistaa niille perheille, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttäisivät kunnallisia päivähoitopalveluita.

Keskusteluissa kuntalisästä ovat jotkut esittäneet huolensa siitä, että kotihoidossa olevien joukosta erityistä tukea tarvitsevia ei huomata tarpeeksi ajoissa. Siksi olen esittänyt kuntalisän maksamista 3-vuotiaaksi saakka. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että alle 3-vuotiaiden hoidon järjestäminen kunnallisessa hoitopaikassa tuo kunnalle suurimmat kustannukset.

Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä.

Jos kunta tarjoaisi vaihtoehtona kunnalliselle päivähoitopaikalle 150 - 250 euron suuruista Ilmajoki-lisää, saisi kunta merkittävät säästöt jokaista kotihoitoon jäävää lasta kohden kuukaudessa. Vanhemmille 150 – 250 euron Ilmajoki-lisä toisi todellisen taloudellisen vaihtoehdon.

Säästömahdollisuuksien lisäksi kuntalisä vahvistaisi Ilmajoen kunnan lapsiperheystävällistä imagoa entisestään vahvemmaksi.

Olen tehnyt joulukuussa 2020 valtuustoaloitteen Ilmajoki-lisän käyttöönotosta ja kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 24.5.2021.

Juhana Lähdesmäki

Kuntavaaliehdokas, KD

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kotihoidontuki , #kotihoidontuenkuntalisä , #kuntalisä , #ilmajoki , #ilmajoki-lisä , #valtuustoaloite , #perhe , #lapsi , #perheidenparhaaksi , #varhaiskasvatus , #päiväkoti , #päivähoito , #perhepäivähoito ,

Talouskuria

Lauantai 22.5.2021 - Juhana Lähdesmäki

Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Ilmajoki-lehdessä Torstaina 20.5.2021

Talouskuria

Minulla on ollut mahdollisuus olla Ilmajoen Kunnanhallituksen jäsenenä varsin poikkeukselliseen aikaan, kun maailmanlaajuinen Korona-Pandemia sekoitti laajasti kaikkea ennalta suunniteltua toimintaa lähes koko viime vuoden ajan ja vaikutuksia on riittänyt vielä tällekin vuodelle. Keskityn tässä kirjoituksessani nyt vain taloudellisiin näkökulmiin, ettei teksti venyisi aivan mahdottoman pitkäksi.

Kun kunnan budjettia vuodelle 2020 laadittiin syksyllä -19 , ei pandemiasta ollut vielä mitään aavistustakaan ja budjettia laadittiin tavanomaiseen tapaan ja sen suunniteltiin olevan 1,6 miljonaa ylijäämäinen. Lisäksi rakentamisen investointi-ohjelma oli ennen näkemättömän laaja, lähes 11 miljoonaa. Kun sitten elettiin Maaliskuuta, nähtiin jo, että vuodesta tulee hyvin poikkeuksellinen. Kun valtioneuvosto määräsi koululaiset ja opiskelijat etäopetukseen ja ravintolat suljettavaksi, oltiin täysin uuden tilanteen edessä. Kaikille opetushenkilöstölle ei riittäisi työtä ja heti alkuun oli selvää, että verotuloennusteet tulisivat pettämään pahanpäiväisesti. Kunnanhallitus määräsi yhteistoimintaneuvottelut sivistysosaston henkilöstölle ja lomautuksista jo päätettiinkin, mutta koska neuvottelut venyivät niin pitkään, lomautukset peruttiin kun toukokuussa koululaiset saivat palata lähiopetukseen. Viime vuosina niin JIK-kuntayhtymä kuin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirikin ovat vuosittain ylittäneet määritellyn kuluraamin reilusti ja tiedostimme että sama tulisi toistumaan myös vuonna 2020 . Kun lisäksi jouduttiin kattamaan myös JIK;in vanhaa alijäämään 1,5 miljoonan edestä, syksyllä näytti pahasti siltä, että vuoden tilinpäätös tulisi olemaan jopa 3 miljoonaa alijäämäinen. Tilanteen pelastukseksi tuli yllättäen valtioneuvoston avokätiset korona-korvaukset kunnille, sillä valtionosuuksia saatiin lopuksi reilusti budjetoitua enemmän, vaikka terveydenhuollon kustannukset eivät kohonneetkaan ennakoidusti. Tämä johtunee siitä, että paljon leikkauksia ja muita hoitoja on Koronan vuoksi siirretty tulevaisuuteen. Mutta mielestäni on tärkeää muistaa, että nämä patoutuneet terveydenhuoltokustannukset kyllä vielä lankeavat maksettavaksi kunhan pandemia hellittää otteensa yhteiskunnasta. Lisäksi helpotukseksemme verotulototeuma oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, vaikka osa tuloista siirtyikin vuodelle -21. Loppujen lopuksi vuoden 2020 tilinpäätös muodostui 2,3 miljoonaa ylijäämäiseksi, joka oli todella iloinen yllätys näinä aikoina, kun ennustettavuus on käynyt melko tavalla mahdottomaksi. On kuitenkin muistettava edellä mainitsemani patoutuneet terveyspalvelumenot, jotka saattavat tuoda ikävän yllätyksen syksyllä 2021.

Budjettia vuodelle 2021 laadittiin sitten täysin erilaisista lähtökohdista. Rakennus investoinnit jatkaisivat lähes samalla tasolla, koska projektit on saatettava loppuun ja uusia välttämättömiä investointeja on aloitettava. Kunnanhallitus nimesi johtoryhmän muodostamaan talouden tervehdyttämistyöryhmän tarkoituksena etsiä säästöjä käyttötalousmenoista rakenteita uudistamalla. Työryhmä löysikin lähes 400000 € säästöt ja kovan puristuksen jälkeen budjetti saatiin hierottua 800000 € ylijäämäiseksi. Työryhmän työ piti jatkua Maaliskuun -21 loppuun saakka. Kuitenkin nuo työryhmän löytämät säästöt on jo valtuuston hyväksyminä lisämääräraha-esityksinä vuoden -21 puolella käytetty, joten särkymävaraa ei budjetissa enää ole. Tästä johtuen tein Kunnanvaltuuston kokouksessa 3.5.2021 Ponsiesityksen, että Johtorymästä muodostetaan uudelleen talouden tervehdyttämis-työryhmä, joka etsii uusia rakenteellisista uudistuksista saatavia säästöjä käyttötalousmenoihin. Valtuusto hyväksyi Ponsi-esitykseni yksimielisesti.

Kaikkea kunnan toimintaa on tarkasteltava kriittisesti, niin että voidaan löytää tehostamistoimia eri toiminnoista ja kehittää uusia tapoja järjestää palvelut kustannustehokkaasti. Koska henkilöstömenot ovat heti Sote-menojen jälkeen suurin kunnan menoerä, lähes 29 miljoonaa, on selvää että sieltä suurimmat säästöt on löydettävissä. Koska lähivuosina tulee eläköityminen olemaan niin Ilmajoella kuin muissakin kunnissa suurempaa kuin koskaan, ei mielestäni ole tarpeen lähteä kunnan henkilöstöä irtisanomaan, vaan koko henkilöstöä tulee tarkastella siitä näkökulmasta, miten voitaisiin työn uudelleen järjestelyllä hoitaa kaikki tehtävät niin, että mahdollisimman pieni osa eläköityviltä henkilöiltä vapautuvia tehtäviä täytetään uusilla rekrytoitavilla työntekijöillä. Jos Sote-uudistus toteutuu, kunnan suurimmaksi henkilöstöryhmäksi jää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö. Näiden ryhmien henkilömitoitus perustuu suurelta osin lakiin, joten sieltä ei merkittäviä säästöjä ole löydettävissä. Alle 3 vuotiaiden lasten kotihoidontuen kuntalisä, josta olen tehnyt valtuustoaloitteen, on yksi erittäin käyttökelpoinen keino säästää varhaiskasvatuksen kustannuksissa, sillä juuri tuon ikäluokan hoitajamitoitus on suurempi kuin isompien lasten päivähoitoryhmissä. Kasvukuntana Ilmajoen lapsilukumäärä myös kasvaa koko ajan, joten mikäli kotihoidontuen kuntalisää ei oteta käyttöön, meillä on hyvin nopealla aikataululla tarve rakentaa lisää päiväkoteja. Tätä investointitarvetta voidaan siirtää eteenpäin kotihoidontuen kuntalisällä ja rekrytoimalla lisää perhepäivähoitajia, joiden palkkaukseen olen esittänyt uusien kannusteiden käyttöönottoa. Olen korostanut myös sitä, että kunnalle tarpeettomaksi käyneet kiinteistöt on pyrittävä kiireesti myymään, sillä tyhjillään olevia kiinteistöjä täytyy kuitenkin lämmittää, niistä pyörivät vakuutusmaksut ja sähkölaskut, joten säästösyistä on perusteltua hankkiutua eroon sellaisista kiinteistöistä, joille kunnalla ei ole käyttöä. Kunnanhallitus onkin nyt esittämässä valtuustolle myyntilupaa useille kiinteistöille. Säästöjä etsittäessä on jokainen kivi käännettävä, työtä on vielä jäljellä paljon.

Juhana Lähdesmäki

Ehdokas nro 43

Kristillisdemokraatit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #talous, #budjetti, #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus

Valtuustoaloitteista

Keskiviikko 12.5.2021 - Juhana Lähdesmäki

Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni Ilmajoki-lehdessä Keskiviikkona 12.5.2021

Valtuustoaloitteista

Tällä palstalla oli aikaisemmin PS valtuustoryhmän mielipidekirjoitus koskien valtuustoaloitteita ja siitä sain kimmokkeen itsekin kirjoittaa muutamia ajatuksia samasta aiheesta.

Kuluneella valtuustokaudella olen itse tehnyt useita valtuustoaloitteita, joita ilokseni muutkin valtuutetut ovat laajasti allekirjoittaneet. On totta, että aloitteiden eteneminen viranhaltijoiden pöydillä on kestänyt luvattoman pitkään. Ilmajoen kunnan hallintosääntöön on kirjattu, että valtuustoaloitteet on otettava käsittelyyn kuuden kuukauden kuluessa niiden jättämisestä. Tästä huolimatta esimerkiksi tekemäni valtuustoaloite seurakuntien yhteistyöstä ja mm. ruokarukouksista varhaiskasvatuksessa, jonka tein Kesäkuussa 2018, tuli valtuuston yksimielisesti hyväksymäksi vasta Toukokuussa 2020. Kun valtuusto hyväksyi aloitteen, olisin luonnollisesti odottanut, että päätös toimeenpannaan viipymättä. Kuitenkin vasta tässä kuussa, kuten saimme Ilmajoki-lehdestä 5.5. lukea, on allekirjoitettu yhteistyösopimus Seurakunnan ja kunnan välillä. Hyvä että asia vihdoin saatiin hoidettua. Tosin päätöstekstiin kirjattu vaatimus, että varhaiskasvatusjohtaja ja kasvatus- ja opetuslautakunta laativat ohjeistuksen katsomuskasvatuksen ja uskonnollisten toimitusten käytännöistä, on tietääkseni vielä laatimatta.

Samoin tekemäni aloite Aurinkopaneeleiden hankinnasta ilman investointia kunnan kiinteistöille, jonka tein samoin Kesäkuussa 2018, tuli myös valtuuston hyväksymäksi vasta Toukokuussa 2020. Tämän päätöksen toimeenpanoa vielä odotamme.

Joulukuussa 2020 tein valtuustoaloitteen kotihoidontuen kuntalisän, Ilmajoki-lisän, käyttöön ottamisesta alle 3 vuotiaiden lasten kotihoitoon kannustamiseksi. Tästä asiasta Kunnanhallitus tosin jo teki toisen asian käsittelyn yhteydessä, minun esityksestäni, yksimielisen päätöksen, että varhaiskasvatusjohtaja velvoitetaan valmistelemaan esitys kuntalisän käyttöönotosta, vaikka varsinainen aloite ei vielä käsittelyyn ole tullutkaan.

Viimeisin aloitteeni, jonka tein Maaliskuussa 2021 , koskee kunnan hankintastrategian luomista, jolla määriteltäisiin miten kunta voisi ohjata hankintojaan mahdollisimman paljon paikallisille yrityksille hankintalain määrittämissä rajoissa. Aika näyttää, tuleeko tämä aloite käsittelyyn vielä tämän valtuustokauden aikana, vai saako uusi valtuusto sen päätettäväkseen.

On siis totta, että aloitteet viipyvät byrokratian rattaissa luvattoman pitkään ja toivoisin että viranhaltijat kiinnittävät asiaan huomiota, niin että asiat valmisteltaisiin viipymättä ja tuotaisiin päätettäväksi viimeistään tuon kuuden kuukauden määräajan puitteissa. Tietenkin myös päätösten täytäntöönpanoon toivoisin hieman ripeyttä.

Juhana Lähdesmäki

Kristillisdemokraatit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #valtuustoaloite , #valtuustoaloitteet , #aloite , #kunnanvaltuusto , #kunnanhallitus , #viranhaltija , #virkamies , #hallintosääntö , #aurinkopaneeli , #aurinkopaneelit , #uskonto , #seurakunta , #rukous , #ruokarukous , #kasvatus-jaopetuslautakunta ,

Ilmajoen kunnan päivähoidon ostopalvelut

Keskiviikko 6.1.2021 - Juhana Lähdesmäki

Koska Ilmajoen kunnan ostamat päiväkotipalvelut ovat nyt yllättäen saaneet mediassa paljon palstatilaa ja nuolet lentelevät suuntaan ja toiseen, katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa lyhyesti, miten asiat oikeasti omalta osaltani ovat tapahtuneet.

Luettuamme Seinäjokinen-lehden uutisen Ilmajoen kunnan Päiväkoti Jump:ilta ostamista päivähoitopalveluista ja ostoon mahdollisesti  liittyvistä epäselvyyksistä, päätimme yhdessä eräiden toisten valtuutettujen kanssa 29. Joulukuuta lähettämällämme sähköpostiviestillä  pyytää viranhaltijoilta selvitystä asiasta. Kyseessä on siis täysin normaali luottamustehtävien hoitoon liittyvä selvityspyyntö. Ainakin omasta mielestäni luottamushenkilöillä on velvollisuus vähintäänkin ottaa selvää kunnassa tapatuvista asioista, jos niissä näyttää olevan minkäänlaista epäselvyyttä. 

Tässä linkki Seinäjokinen-lehden uutiseen: 

https://www.seinajokinen.fi/tero-pitkamaki-maksatti-ilmajoen-kunnalla-lastensa-paivahoidon-omistamassaan-paivakodissa-seinajoella-kirjallista-sopimusta-ei-ole/?fbclid=IwAR25ke507_Vo3a6_Lg_KdmkHHRgz5oPSSPC_4mDfEibIKJvmAUYh-0qv_hk

Yllätyin kovasti, kun Yle:n toimittaja Niklas Joki soitti minulle ja kysyi asiasta. Puhelinkeskustelussa todettiin lyhyesti, mitä Seinäjokinen-lehti uutisoi ja kerroin toimittajalle, että minä en voi asiaan mitään kommentoida, koska olen itse täysin lehtitietojen varassa asiassa. Toimittaja tiesi ennestään, että nimeni on selvityspyynnön allekirjoittajissa ja että Kunnanhallitus tulee saamaan tietoa asiasta Perjantaina 8. Tammikuuta, sen hänelle myönsin.

https://yle.fi/uutiset/3-11724084?fbclid=IwAR1s9sOxwDj8hKxPuwLPcUsbOpEh1RZvY6SyALAjEnWfUuvtSTgsKL0Pjvg

Nyt mediassa on esitetty, että minä olisin jotenkin erityisen aktiivinen arvostelemaan kunnan viranhaltijoiden tai Pitkämäkien toimintaa, mikä ei todellakaan pidä paikaansa !

IS: "Erityisen aktiivinen menettelyn arvostelussa on ollut kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Juhana Lähdesmäki (kd)."

https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000007723247.html?fbclid=IwAR32jPdQJMLNEz6LpCIWPofYLY1BpYBORRw84Va7Je3FpYXoOUnvJ9MF7RY

Totean tässä nyt täysin avoimesti ja rehellisesti, että ainoa aktiivisuuteni koko asiassa on nimeni lisääminen viranhaltijoille tehtyyn selvityspyyntöön. Mutta näin ne asiat muuttuvat mediassa, valitettavasti.

Sitä, miten vain viranhaltijoille ja kunnanhallituksen jäsenille toimitettu selvityspyyntö ylipäätään on tullut median tietoon, on minulle täysi mysteeri. Omasta mielestäni asian käsittely julkisuudessa ennen kuin Kunnanhallitus on päässyt asiaan perehtymään, saattaa olla asian käsittelylle haitaksi.

Itselläni ei ole mitään ennakkoasennetta asiaan, vaan tulen kuuntelemaan viranhaltijoiden selvittelyn tulokset täysin avoimin mielin ja mikäli on toimittu virheellisesti, niin sitten täytyy selvittää onko tarpeellista ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin. Tietenkin toivon, että mitään virheellistä menettelyä ei löydetä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #päiväkoti , #päiväkotijump , #jump , #teropitkämäki , #pitkämäki , #kunta , #päivähoito , #varhaiskasvatus , #lapsi , #lapset , #vanhempi , #vanhemmat , #viranhaltija , #kunnanjohtaja ,

Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustolle 18.12.2020

Perjantai 18.12.2020 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoen Kunnanvaltuusto kokoontui tänään Perjantaina 18.12.2020 vuoden viimeiseen kokoukseensa, jossa suurimpina asioina olivat esityslistalla lisämäärärahat vuodelle 2020, vuoden 2021 talousarvio ja suunnitelmaosa vuosille 2022 ja 2023.

Lisämäärärahojen osalta positiivista oli kuitenkin se, että asia tuotiin valtuuston päätettäväksi saman talousarviovuoden aikana, kuten kuntalaki edellyttääkin. Aikaisempina vuosina asiaa on käsitelty vasta seuraavan vuoden Maaliskuussa.

Kuulimme myös Hallinto- ja Talousjohtajan analyysiä kuluvan vuoden taloustilanteen kehittymisestä. Vaikka vielä alkusyksystä näytti siltä, että kunnan tulos painuisi pahasti alijäämäiseksi, näyttää tilanne nyt paljon positiivisemmalta ja verotulototeumasta riippuen saatetaan päästä jopa 1,5 miljoonan ylijäämäiseen tulokseen.

Viranhaltijoiden ja Kunnanhallituksen yhdessä syksyn mittaan työstämä talousarvio vuodelle 2021 oli kokouksen pääaihe. Kunnanhallituksen hyväksyessä budjetin, se näytti noin 0,8 miljoonaa ylijäämää, mutta jälkeenpäin jouduttiin lisäämään 250 000 euron määräraha Terveyskeskuksen vanhan vuodeosaston purkamiseen ja Herralan koulun käytössä olleen rivitalon purkamiseen. Näin ollen talousarvio hyväksyttiin valtuustossa noin 550 000 euroa ylijäämäisenä.

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen sain oman puheenvuoroni ensimmäisenä, koska olin sen taas ennakolta kirjallisesti pyytänyt.

Tässä puheeni valtuustolle:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, yleisö ja lehdistö

Olen jo useampana vuonna pitänyt puheen tässä samassa pykälässä ja peräänkuuluttanut käyttötalousmenojen kasvun pysäyttämistä ja yhden prosentin säästökuuria, joka tarkoittaisi noin 800 000 euron parannusta suoraan tulokseen.

Tänä syksynä tähän toiveeseeni on vastattu, kun Kunnanhallitus nimesi johtoryhmän selvitystyöryhmäksi selvittämään lyhyen ja pitkän aikavälin säästökohteita. Hyvin nopealla aikataululla työryhmä löysikin muistaakseni noin 350 000 euron säästöt vuoden 2021 käyttötalousmenoihin. En tietenkään väitä, että nuo säästöt olisi löydetty helposti. Nämä säästöt kuitenkin löydettiin niin, että henkilöstöä ei tarvinnut irtisanoa eikä lomauttaa. Työryhmän työ jatkuu alkuperäisen toimeksiannon mukaan ensi maaliskuun loppuun saakka ja toivoakseni pitkän aikajänteen säästöjä pyritään löytämään lisää.

Kulunut Korona-vuosi on ollut monin tavoin vähintäänkin yllätyksellinen, niin myös kunnan talouden kannalta, sillä vielä alkusyksystä vaikutti että tulos painuu pahasti alijäämäiseksi, mutta loppuvuodesta valtionosuuksiin tehtyjen lisäysten ja loppuvuodesta jonkin verran korjaantuneen verotulokertymän johdosta näyttääkin, että päädymme positiiviseen tulokseen.

Tyytyväisyyteen ja paikalleen jäämiseen ei kuitenkaan ole varaa, vaan nyt on jatkettava määrätietoista työtä kulurakenteen keventämiseksi ja kaikkien mahdollisten säästökohteiden selvittämiseksi. Hallituksen päätöksenteko muun muassa valtionosuuksien suhteen on mielestäni osoittautunut niin ennalta arvaamattomaksi ja poukkoilevaksi, että emme voi tuudittautua sen varaan, että valtio jatkossakin avokätisesti tulisi avuksi kuntien talousahdinkoon, vaan saamme pelätä myös mahdollista valtionosuuksien takaisinperintää. Koska nämä pari kolme seuraavaa vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että meillä vielä on itsenäinen Ilmajoen kunta, jonka luottamushenkilöt päättävät miten palvelut Ilmajoella järjestetään, on nyt vapaaehtoisesti etsittävä kaikki mahdolliset toiminnan tehostamiskeinot ja tarvittaessa varauduttava kipeidenkin leikkausten tekemiseen.

Kaikki me varmasti tiedostamme, että kaikki kulut, erityisesti henkilöstökulut nousevat vähintään 1-2 prosentia vuodessa, vaikka henkilöstön määrä pysyisi ennallaan. Nyt onkin tärkeää toimintojen tehostamisen kautta löytää säästökohteita niin, että käyttötalousmenoja saadaan pienennettyä vähintään kustannusten nousun verran, mutta mieluummin 4-5 prosenttia. Missään tapauksessa emme voi jäädä odottamaan että tulopuoli jotenkin automaattisesti tai edes suurten ponnistelujen kautta merkittävästi kasvaisi, joten kustannussäästöt ovat ainoa keino pitää kuntatalous tasapainossa.

Jätän tänään valtuustolle valtuustoaloitteen, joka toteutuessaan osaltaan tuo merkittäviä kustannussäästöjä kunnan käyttötalouteen ja vähintäänkin siirtää investointitarpeita joillain vuosilla eteenpäin.

Kiitos.

Budjettikäsittelyn yhteydessä Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki ponsiesityksen, että Korona-pandemian vuoksi peruuntuneesta valtuuston jouluruokailusta säästyneet varat lahjoitettaisiin Ilmajoen Helluntaiseurakunnan ruoka-apu työn hyväksi. Näin valtuusto myös yksimielisesti päätti tehdä. Arvostan paljon tätä hienoa ehdotusta ja päätöstä !

Varsin erikoinen tapaus oli käsittelyssä viimeisenä asiapykälänä.

Kuntalaisaloitteella vaadittiin Kunnanhallituksen jäseniltä ja asian käsittelyyn osallistuneilta viranhaltijoilta perittäväksi lainvastaisen päätöksen aiheuttamia kuluja. Kunnanhallitus päätti noin 2,5 vuotta sitten merkitä Altia Oyj:n osakkeita yhtiön listautuessa pörssiin ja myydä Viria:n osakkeita vastaavalla summalla. Ilmajoen kunnan hallintosääntö kuitenkin antaa Kunnanhallitukselle oikeuden myydä osakkeita, mutta ei ostaa niitä. Asiaa tulkittiin silloin toisin ja sittemmin Hallinto-oikeus totesi menettelyn lainvastaiseksi.

Viikko sitten Kunnanhallituksen käsitellessä asiaa, kaikki me päätöstä tekemässä olleet jääväsimme itsemme ja varajäsenet tulivat kokoukseen tuon pykälän ajaksi. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle että vahingonkorvauksia ei peritä.

Sama toistui tänään valtuustossa. Kunnahallituksen jäsenet jääväsivät itsensä kyseisen pykälän käsittelystä ja poistuivat salista varajäsenten tullessa sijaistamaan heitä. Asian käsittelyssä oli käyty värikästä keskustelua, mutta lopputuloksena valtuusto päätti, että kuntalaisaloite ei aiheuta toimenpiteitä eikä vahingonkorvauksia peritä.

Jätin tänään myös valtuustoaloitteen kotihoidontuen kuntalisän käyttöönottamisesta Ilmajoella, jonka itseni lisäksi 15 valtuutettua allekirjoitti. Teen toisen bloggauksen, jossa aloiteteksti on luettavissa.

Poliittinen toiminta osaltani jää nyt joulu-tauolle, arkityöt kylläkin jatkuvat vielä aatonattoon saakka.

Haluan toivottaa juuri sinulle oikein rauhallista joulua ja Jumalan siunausta tulevalle vuodelle !

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanvaltuusto , #talousarvio , #investoinnit , #käyttötalous , #henkilöstö , #lomautus , #säästöt , #budjetti , #leikkaukset , #rakenteellisetuudistukset ,

Valtuustoaloitteeni Kotihoidontuen kuntalisästä 18.12.2020

Perjantai 18.12.2020 - Juhana Lähdesmäki

Luovutin tänään Perjantaina 18.12.2020 tämän valtuustoaloitteen Ilmajoen Kunnanvaltuustolle. Itseni lisäksi aloitteen allekirjoitti 15 valtuutettua.

Ilmajoen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteet on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä.

Valtuustoaloite:

VALTUUSTOALOITE KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI ILMAJOELLA                                                        18.12.2020

Ilmajoen päivähoito koetaan laadukkaaksi, mutta koska Ilmajoki on kasvukunta, kasvaa myös päivähoitopaikkojen tarve asukasluvun mukana. Erityisesti tulevina vuosina, kun kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi laajojen pakollisten investointitarpeiden vuoksi, tulee välttämättä löytää keinoja helpottaa varhaiskasvatuksen tilantarpeiden ja henkilöstöresurssien kasvupaineita. Lisäksi ainakin Jaakonkujan päiväkoti on nykyisellään toiminut väliaikaisen rakennusluvan turvin, joten sen suhteen on myös tehtävä ratkaisuja ja esimerkiksi Vanamon päiväkodille on tarve tehdä merkittäviä korjaustoimenpiteitä.

Ilmajoella on myös paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja lainsäätäjän määräämät henkilöstömitoitukset. Uusi henkilöstömitoitus vaatii alle kolmevuotiaiden ryhmässä yhden kasvattajan / 4 lasta, kun yli kolmevuotiaiden ryhmässä mitoitus on 1 kasvattaja / 7 lasta. Näin ollen alle kolmevuotiaiden päivähoito tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi.

Päivähoidon kysyntää voitaisiin hillitä lasten kotihoitoon kannustavalla kuntalisällä, ns. Ilmajoki-lisällä.

Kuntalisän maksaminen on perusteltua myös erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona.

Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Ilmajoki-lisällä voisimme kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään.

Vertailtaessa eri kuntien maksamia kuntalisiä on havaittu toimivaksi malliksi kuntalisän rajaamisen siten, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös kuntaa. Rajauksilla voidaan vaikuttaa paitsi siihen, minkä ikäisiä lapsia kannustetaan hoitamaan kotona, myös siihen, että kuntalisä toisi todellisen vaihtoehdon päivähoidolle. Lisä voidaan kohdistaa niille perheille, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttäisivät kunnallisia päivähoitopalveluita.

Keskusteluissa kuntalisästä ovat jotkut esittäneet huolensa siitä, että kotihoidossa olevien joukosta erityistä tukea tarvitsevia ei huomata tarpeeksi ajoissa. Siksi ehdotetaan kuntalisän maksamista 3-vuotiaaksi saakka. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että alle 3-vuotiaiden hoidon järjestäminen kunnallisessa hoitopaikassa tuo kunnalle suurimmat kustannukset.

Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007611438.html?fbclid=IwAR3EVqw1fVayv88M2EgcB-1lGjiPWLKjUykaA1wtjl-vHrf6vWL9NA_BhC0

Jos kunta tarjoaisi vaihtoehtona kunnalliselle päivähoitopaikalle 150 - 250 euron suuruista Ilmajoki-lisää, saisi kunta merkittävät säästöt jokaista kotihoitoon jäävää lasta kohden kuukaudessa. Vanhemmille 150 – 250 euron Ilmajoki-lisä toisi todellisen taloudellisen vaihtoehdon.

Säästömahdollisuuksien lisäksi kuntalisä vahvistaisi Ilmajoen kunnan lapsiperheystävällistä imagoa entisestään vahvemmaksi.

ME ALLEKIRJOITTANEET ILMAJOEN KUNNANVALTUUTETUT ESITÄMME ETTÄ:

Ilmajoella aloitetaan valmistelut kotihoidontuen kuntalisän, Ilmajoki-lisän, käyttöönotosta lakisääteisen kotihoidontuen lisäksi, siten että lisää aloitetaan maksamaan 1.8.2021 alkaen 150 - 250 €/kk suuruista kotihoidontuen kuntalisää kohdennettuna lasta kotona hoitavalle vanhemmalle seuraavin rajauksin:

- Maksetaan perheen nuorimmasta lapsesta Kelan kotihoidontukeen oikeutetulle vanhemmalle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta itse kotona.

- Maksetaan vähintään kahden täyden kalenterikuukauden jaksolta, ja sen maksaminen päättyy viimeistään syntymäpäivää edeltävän kuukauden lopussa lapsen täyttäessä 3 vuotta.

- Lasta hoitava äiti tai isä on hoitovapaalla työstään tai keskeyttänyt opintonsa lasta hoitaakseen tai hän on yrittäjä, joka jää kotiin hoitamaan lastaan. Jos äidin tai isän työsuhde on ollut määräaikainen, hänen on kuntalisää saadakseen pitänyt olla työssä vähintään neljä kuukautta äitiyslomalle tai hoitovapaalle jäämistä edeltävien kuuden kuukauden aikana.

- Mikäli perheeseen syntyy uusi lapsi myönnetyn kuntalisän aikana, on perheellä oikeus äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen siirtyä takaisin kuntalisän piiriin.

- Perheen toisen aikuisen (vanhempi tai avopuoliso) tulee olla työssä tai opiskelijana koko kuntalisän maksuajan.

- Kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn kuin lapsen hoidon vuoksi (esim. työttömänä saaden työttömyyskorvausta, kotona yksityisyrittäjänä, äitiys- tai vanhempainrahalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai vuosilomalla).

Ilmajoella 18.12.2020

__________________________________

Juhana Lähdesmäki

1 kommentti . Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus , #lapsi , #lapset , #vanhempi , #vanhemmat ,

Muutosesitykseni Kunnanhallitukselle tuulivoimaa koskevissä pykälissä

Maanantai 7.12.2020 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoen Kunnanhallitus käsitteli kolmea tuulivoimaan liittyvää pykälää kokouksessaan 30.11.2020

Tein kaikkiin pykäliin muutetun päätösesityksen, joista sitten äänestettiin.

Tässä pykälien kunnanjohtajan päätösesitykset ja tekemäni uudet päätösesitykset äänestystuloksineen.

KH 30.11.2020 § 294

Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää kuntalaisaloitteen kunnanvaltuuston päätettäväksi.

Päätös:

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösesitystä:

”Kunnanhallitus esittää että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä kuntalaisaloitteen "

Äänestystulos 7 - 3 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

KH 30.11.2020 § 295

Esityslistan oheismateriaalina

- Tuulivoiman vaiheyleiskaavakartta

- Kaavaselostus

- Luontoselvitykset

- Lausunnot

- Mielipiteet 1 ja 2

Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää asian kunnanvaltuuston päätettäväksi.

 

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösehdotusta:

Kunnanhallitus päättää esittää, että kunnanvaltuusto päättää hylätä tuulivoiman vaiheyleiskaavan kokonaisuudessaan.

Perusteluina todetaan seuraavaa:

Tuulivoiman vaiheyleiskaavaehdotus sijoittuu maisemallisesti herkälle alueelle, jossa sijaitsee valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita Lakeusmaisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä. Kaavoitettavilla alueilla on merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä kohteita, jotka tuhoutuisivat peruuttamattomasti tuulivoimarakentamisen toteutuessa. Muun muassa kunnan asukkaiden näkemyksen mukaan tuulivoima-teollisuusalueen rakentamisesta aiheutuu merkittäviä maisemahaittoja, jotka heijastuvat kestämättömällä tavalla asukkaiden asumisviihtyvyyteen kunnassa. Koska Ilmajoen kunta haluaa profiloitua rauhalliseksi maalaismaiseksi ja asukasystävälliseksi kunnaksi ovat asukkaiden asumisviihtyvyys ja muuttovoitto ratkaisevan tärkeitä muun muassa kunnan verotulojen ja elinvoiman kannalta. Myös alueen asukas- ja kyläyhdistykset kokevat tuulipuiston maisemahaitat suuriksi esimerkiksi asumisviihtyvyyden kannalta. Merkittävä määrä alueella toimivia luonnonsuojelu- , metsästys- ja muita yhdistyksiä ovat esittäneet kriittisiä kantoja kaavaan. Sadat kuntalaiset ovat esittäneet huomautuksia kaavasta vaatien sen hylkäämistä.

Tuulivoimarakentaminen ei ole riittävän hyvin yhteen sovitettavissa alueen muun käytön kanssa, eikä kaavaehdotus vaali riittävällä tavalla alueella ja sen ympäristössä esiintyviä maisema- ja luontoarvoja.

Äänestystulos 9 - 1 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

WPD FINLAND OY OKSIVUOREN TUULIPUISTOHANKE

KH 30.11.2020 § 296

                           Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää Oksivuoren tuulipuistohankkeen valtuuston käsiteltäväksi wpd:n pyynnön mukaisesti.

Päätös:

 

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösehdotusta:

Koska Oksivuoren tuulipuiston kaavoitus sisältyy jo pykälässä KH 30.11.2020 § 295 käsiteltyyn tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavaan, WPD FINLAND OY;n kirjettä ja Oksivuoren tuulipuistohanketta ei ole tarkoituksenmukaista esittää valtuuston käsiteltäväksi.

Kunnanhallitus päättää että Oksivuoren tuulipuistohanketta ei esitetä valtuuston käsiteltäväksi.

Äänestystulos 8 - 2 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

Tänään, eli 7.12.2020 ovat nuo kaksi ensimmäistä asiaa, eli suojaetäisyys ja tuulivoiman vaiheyleiskaava kunnanvaltuuston käsittelyssä. Illalla tiedetään miten niissä kävi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanhallitus, #tuulivoima , #suojaetäisyys , #tuulivoimala , #esitys , #päätös , #päätösesitys , #pykälä , #äänestys ,

Tuulivoimakaava kaatui Ilmajoella !

Maanantai 7.12.2020 - Juhana Lähdesmäki

Palasin juuri kotiin ehkä tämän valtuustokauden tärkeimmästä kunnanvaltuuston kokouksesta.

Kyseessä oli 17 valtuutetun yhdessä vaatima ylimääräinen kunnanvaltuuston kokous, jossa aiheena olivat kuntalaisaloitteella esitetty 3km suojaetäisyys tuulivoimaloiden ja asuinrakennusten välille Ilmajoen kunnassa ja Tuulivoiman vaiheyleiskaava koko Ilmajoen kunnan alueelle.

Kuntalaisaloitteen oli allekirjoittanut laatijoiden Helena Rahkolan ja Jaana Koivuluoman lisäksi 1627 kuntalaista, lähes 18 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista, joka lienee epävirallinen suomen ennätys.

Tuulivoima kaavan laadinnasta on päättänyt kunnanvaltuusto vuonna 2012. Osana kaavoitusta on jo aikaisemmin valmistunut Koskenkorvalle Santavuoren kaavoitus tuulivoima-alueeksi. Santavuoren 17 voimalaa ovat valmistuneet kesällä 2016. Suuri osa kuntalaisista järkyttyi huomatessaan vasta silloin, miten monsterimaisista laitoksista oikein onkaan kysymys.

Kuntalaisaloitteen jätti vuonna 2016 pöydälle Kunnanvaltuusto, silloisen puheenjohtaja Timo Kankaanpään esityksestä.

Tuulivoiman vaiheyleiskaavan jätti vuonna 2016 pöydälle Kunnanhallitus, silloisen puheenjohtaja Timo Tuomikosken esityksestä.

Molemmat asiat ovat odottaneet lähes koko valtuustokauden yli Valtioneuvoston lupaamia ja tilaamia terveysselvityksiä, jotka valmistuivat viime kesänä. Valitettavasti selvitykset eivät kuitenkaan tarjonneet mitään uutta tietoa tuulivoimaloiden kielteisistä terveysvaikutuksista, sillä tutkimus keskittyi vain siihen miten ihmisen keho reagoi infraäänten vaikutukseen. Tutkimuksessa koehenkilöitä altistettiin laboratorio olosuhteissa nauhoitetun infraäänen vaikutukselle 10 sekunnin jaksoissa. Jokainen voi tästä vetää omat johtopäätöksensä, oliko testimenetelmä oikea vai ei. Tuulivoimaloiden lähellä asuvat ihmiset kuitenkin altistuvat vaikutuksille usein vuorokauden ympäri kuukaudesta toiseen. Tutkimuksessa ei myöskään otettu lainkaan kantaa kuuluvan tuulivoimamelun, tärinän, merkityksellisen sykinnän eli amplitudimodulaation, eikä myöskään lapojen aiheuttaman välkevaikutuksen tai lentoestevalojen vilkkumisen terveysvaikutuksiin.

Kuten aikaisemmassa blogissani kirjoitin, tein viime Maanantaina 30.11.2020 Kunnanhallituksessa kolme muutettua päätösesitystä, jotka kaikki hyväksyttiin yllättävän suurella äänienemmistöllä. Täten ne toimivat pohjaesityksinä Kunnanvaltuustolle, poislukien WPD Finlandin esitys Oksivuoren tuulivoimahankkeen edistämisestä, jonka Kunnanhallitus esityksestäni hylkäsi, joten sitä ei esitetty lainkaan valtuustolle.

Tänään Maanantaina 7.12.2020 koitti sitten se suuri päivä, kun Ilmajoen Kunnanvaltuusto kokoontui päättämään niin kuntalaisaloitteen kuin kaavankin kohtalosta.

Käsittelyn alkaessa Kunnanhallituksen puheenjohtaja kyseenalaisti käsittelyjärjestyksen, vaatien että kaava tulee käsitellä ennen kuntalaisaloitetta. Näin sitten tehtiinkin.

Olin pyytänyt jo ennakolta kirjallisesti ensimmäiset puheenvuorot molempiin pykäliin, joten sain käyttää puheenvuoroni ensimmäisenä heti esittelyn jälkeen.

Puheenvuoroni kunnanvaltuustolle 64 §

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.

Olemme tänään ison asian äärellä. On kulunut yli 8 vuotta siitä, kun valtuusto päätti laatia tuulivoiman vaiheyleiskaavan. Silloin ei useimmilla varmaankaan ollut täsmällistä tietoa, millaisista monsterimaisista rakennelmista oikein on kyse. Olen silloisilta valtuutetuilta kuullut, että esimerkiksi Santavuorelle suunniteltavista voimaloista oli kerrottu niiden tulevan Santavuoren taakse, niin että niitä ei edes näy.

Nyt tiedämme paremmin. Santavuoren 3,3 MW voimalat, joiden napakorkeus on 137m ja pyyhkäisykorkeus noin 200m näkyvät kymmenien kilometrien päähän. Kuuluvasta melusta on tuulen alapuolella raportoitu ainakin 6km etäisyydellä. Sykkivää infraäänipulssia on mitattu selkeänä esimerkiksi Huissilla noin 15 km etäisyydellä voimaloista, paljon kauempanakin tuulen suunnasta riippuen.

Kun tuulivoimaloiden koot ovat edelleen jatkaneet kasvuaan ja nyt suunnitelmissa on jo 10 mW tehoisia, 200m napakorkeuden ja 300m pyyhkäisykorkeuden voimaloita, on tietenkin selvää, että maisemahaitta, välke, melu, infraäänet ja terveysongelmat, nuo kaikki kielteiset vaikutukset koon kasvaessa moninkertaistuvat.

Edellisessä pykälässä käsittelimme suojaetäisyyttä voimaloiden ja asuinrakennusten välillä. Voimme todeta, että Ilmajoki on melko tiheään asuttu kunta ja se on mielestäni erittäin hyvä asia. Ilmajoella ei löydy niin suurta asumatonta aluetta, että sinne voisi turvallisesti, asukkaita häiritsemättä sijoittaa teollisuusluokan tuulivoimaloita. Ilmajoki on viime vuosina saanut nauttia vuosittain väestönkasvusta ja uskon että me kaikki haluamme säilyttää positiivisen muuttoliikkeen Ilmajoelle. Kunta on nyt ostanut merkittäviä maa-alueita Oksimäen alueelta ja on tehnyt kaavoituspäätöksen Saurunmäki-nimisestä uudesta asuinalueesta, joka sijaitsee vain muutamien kilometrien etäisyydellä Oksivuorelle suunnitellusta tuulivoimateollisuusalueesta. Enempää perustelematta on varmasti meille kaikille selvää, että tonttimyynti tuolla alueella ei tulisi onnistumaan, mikäli samaan aikaan viereen rakentuisi tuulivoimaa.

Kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet 1627 kuntalaista ja Ei tuulivoimaa Ilmajoelle nettiadressin 783 allekirjoittajaa ovat selkeästi ilmaisseet kuntalaisten mielipiteen, jota meidän luottamushenkilöiden tulee kunniottaa.

Kannatan kunnanhallituksen pohjaesitystä, eli tuulivoiman vaiheyleiskaavan hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Kiitos.

Puheenvuoroni jälkeen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Ranto käytti oman puheenvuoronsa, esittäen lopuksi kaavan hyväksymistä jatkovalmisteluun.

Kuultiin paljon puheenvuoroja, joista ilokseni erittäin suuri osa oli kaavan hylkäämisen kannalla. Pidin jonkun lyhyemmän puheenvuoron itsekin.

Viimein pääsimme äänestämään ja olen erittäin iloinen Ilmajoen asukkaiden puolesta, että kunnanvaltuusto äänin 32 - 2 päätti hylätä Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan kokonaan !

Seraavana pykälänä otettiin käsiteltäväksi Kuntalaisaloite 3km suojaetäisyydestä tuulivoimaloiden ja asuinrakennusten välille.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti toinen aloitteen laatijoista, Helena Rahkola. Sain oman puheenvuoroni heti hänen jälkeensä, koska kuten kerroin, olin sen kirjallisesti pyytänyt ennakolta.

Puheeni Kunnanvaltuustolle 63 §

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.

On hienoa, että tämä tärkeä kuntalaisaloite on nyt vihdoinkin kunnanvaltuuston päätettävänä.

Tahdon tässä vielä kiittää Helena Rahkolaa ja Jaana Koivuluomaa, jotka aloitteen ovat laatineet, kaikkia niitä jotka silloin vuonna 2016 vaivojaan säästämättä osallistuivat allekirjoitusten keräämiseen ja tietenkin kaikkia 1627 allekirjoittajaa. Aivan valtavan hieno suoritus, joka lienee edelleenkin epävirallinen suomen ennätys, lähes 18 % äänioikeutetuista kuntalaisista allekirjoitti aloitteen vain muutamassa viikossa. Tämän aloitteen arvoa vielä korostaa se, että kyse ei ollut netissä kerätyistä nimistä, vaan jokainen allekirjoitus on annettu paperilomakkeelle, joten niin kerääjät kuin allekirjoittajatkin ovat oikeasti nähneet allekirjoittamisen niin tärkeäksi, että sen eteen on haluttu nähdä vaivaa.

Kun näin suuri määrä kuntalaisia on tahtonsa ilmaissut, on meidän luottamushenkilöiden mielestäni kunnioitettava kuntalaisten tahtoa.

Koska tuulivoimaloiden teho, korkeus ja lapojen pituus ja sitä myötä melu- , terveys-, maisema- ja välkehaitat ovat tämän kuntalaisaloitteen laatimisen jälkeen edelleen voimakkaasti kasvaneet, olisi mielestäni täysin perusteltua säätää huomattavasti pidempikin, vähintään 5km suojaetäisyys voimaloiden ja asuinrakennusten välille. Esimerkiksi Evijärvellä on päätetty 4 km suojaetäisyydestä. En kuitenkaan sitä tässä esitä, koska haluan kunnioittaa aloitteen laatijoiden suurta työpanosta tässä asiassa.

Kannatan voimakkaasti kuntalaisaloitteen hyväksymistä.

Kiitos.

Tämän jälkeen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Ranto piti tunteikkaan puheenvuoronsa tuulivoiman puolesta ja lopuksi esitti, että kuntalaisaloite tulee hylätä.

Keskustelun aikana kuultiin taas monia puheenvuoroja, joissa hiukan sivuttiin puoluepolitiikkaakin, mutta lopuksi pääsimme taas äänestämään.

Äänestystulos ei ollut aivan samanlainen kuin edellisessä pykälässä, mutta äänten jakautuessa 30 - 5 kuntalaisaloitteen hyväksymisen puolesta, on tulos kuitenkin selkeä: Demokratia on puhunut ja kuntalaisten tahto on tapahtunut.

Tämä tuulivoima-taistelu on vaatinut niin meiltä luottamushenkilöiltä, kunnan viranhaltijoilta kun asiaan perehtyneiltä kuntalaisiltakin paljon voimavaroja. Nyt voimme kaikki huokaista helpotuksesta ja keskittyä muihin asioihin.

Toivon tämän Ilmajoella nyt tehdyn ratkaisun rohkaisemaan myös muita kuntia, kansalaisjärjestöjä, luottamushenkilöitä ja kuntalaisia nousemaan vastarintaan ylikansallisia tuulivoima-yhtiöitä vastaan ja osoittamaan tuuliovoimarakentamiseen alueita niin etäältä asutuksesta, että niistä ei varmasti ole häiriötä asukkaille.

Toivotan jokaiselle lukijalle hyvää joulun odotusta ja Jumalan siunausta tulevaan vuoteen.

PS. Minä olen jo joululahjani saanut, se oli tämä äänestystulos.

11 kommenttia . Avainsanat: #Tuulivoima , #tuulivoimakaava , #hylättiin , #Kunnanvaltuusto , #Kunnanhallitus , #suojaetäisyys , #päätösesitys , #puhe , #puhevaltuustolle , #äänin , #äänestystulos , #äänestys , #kannatettu ,

Tuulivoimaloiden purkukustannukset

Torstai 9.7.2020 - Juhana Lähdesmäki

Teksti on osittain kopioitua ja osittain omaani. Julkaistu myös Facebook-sivullani.
Monet perustelevat tuulivoimaloiden järkevyyttä kunnalle kiinteistöverotuotoilla.
Riski siitä, että purkukustannukset jäävät aikanaan kunnan maksettavaksi on kuitenkin merkittävä.
Alimpana olevassa linkissä yksi referenssi purkukuluista (500.000 €/voimala)
Vertailun vuoksi, kunnan kiinteistöverot ovat 225.000 €/voimala 15 vuoden ajalta (oletus 15.000 €/vuosi keskiarvona).
Santavuoren 17 voimalan on kerrottu uutena tuottavan kiinteistöveroa Ilmajoen kunnalle 300.000 €/vuosi, eli noin 17.650 €/voimala, mutta on otettava huomioon kiinteistöveron laskevan vuosittain voimalan käyttöiän lyhentyessä.
Eli jos kunta joutuu maksamaan purukulut niin tappiota tulee 275.000 € per mylly.
Hyvin realistinen skenaario on seuraava:
1. Bulvaani hankkii luvat
2. Luvitettu projekti myydään ulkomaille (Saksaan).
3. Uusi omistaja rakennuttaa voimalaitosalueen ja pyörittää toimintaa (esim. 12 vuotta). Uusi omistaja on oikeutettu syöttötariffitukeen koko toiminnan ajan.
4. Voimalaloiden käyttöikä tulee täyteen. Omistaja pesee kätensä ja myy voimalat eteenpäin, tätä varten perustetulle "romutusyhtiölle".
5. Romutusyhtiö menee konkurssiin. Vastuu voimaloiden purkamisesta siirtyy maanomistajalle.
6. Maanomistaja on varaton. Vastuu voimaloiden purkamisesta siirtyy kunnalle.
Opetus: äänestäjien ja kuntapäättäjien tulee olla valppaana ettei edellä kuvattu skenaario toteudu !
Lukuisia tuulivoima-alueita on jo suomessakin myyty ulkomaisille, kasvottomille sijoittajille. Ilmajoen Oksivuorelle voimala-aluetta suunnitteleva WPD-Finland Oy, täysin ulkomaisessa omistuksessa oleva yhtiö, on yleisötilaisuuksissa toimitusjohtajansa suulla kertonut, että yhtiö on hankekehittäjä, jonka ei ole tarkoituskaan jatkossa omistaa suunniteltua tuulivoima-teollisuusaluetta, vaan myydä se eteenpäin toiminnanharjoittajalle. Maanvuokrasopimukset mahdollistavat vuokrasopimusten siirron uusille toiminnanharjoittajille täysin rajoituksetta maanomistajaa kuulematta. Maanomistajalla ei sopimusten mukaan ole minkäänlaista oikeutta rajoittaa sopimusten siirtoa tai myöskään mahdollisuutta irtisanoa sopimusta. Tämä mahdollistaa edellä kuvatun toimintamallin, jossa purkukustannusten maksajaksi lopuksi jää maanomistaja tai kunta.
Myös suomalainen energiayhtiö St1 on ilmoittanut myyvänsä tuulivoima-toimintansa, joskin tässä tapauksessa ostajana on tiettävästi suomalaisten eläkeyhtiöiden perustama uusi yhtiö. Eläkeyhtiöt kuitenkin toimivat sijoittajina, joten niille merkitsee vain sijoituksen tuotto ja siksi ne saattavat myydä sijoituksensa hyvän tarjouksen saatuaan, joten ostajan suomalaisuus ei tässäkään tapauksessa takaa, että voimaloiden purku aikanaan hoidettaisiin vastuullisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #tuulivoima, #tuulivoimala, #purku, #purkukustannukset, #tuulivoimalanpurkukustannukset, #ilmajoki, #santavuori, #oksivuori, #tuulivoimaalueidenosayleiskaava, #tuulivoimakaava, #kaavoitus, #kaavamerkintä, #ilmajoenkunta, #kiinteistövero, #verotulot

Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustossa 22.6.2020

Tiistai 23.6.2020 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoella tuotiin viikko sitten maanantaina yllättäen kunnanhallitukselle päätettäväksi uuden noin 200 oppilaan koulun rakentaminen Koskenkorvalle. Esittelytekstissä uuden koulun kaavailtiin korvaavan Koskenkorvan, Västilän, Ilomäen ja Nopankylän koulut. Tämä esitys oli viimeisenä, yhdentenätoista kohtana pykälää, jossa päätettiin laajemminkin koulu- ja päiväkotiverkon toimenpiteistä.

Ilmajoen kunnanvaltuusto on vuonna 2005 tehnyt linjauksen, että kyläkoulut saavat jatkaa toimintaansa niin pitkään, kuin oppilas määrä ei kahtena peräkkäisenä vuotena alita 23 oppilaan rajaa.

Nyt koulujen yhdistäminen ei kuitenkaan johtuisi tuon määritellyn rajan alittamisesta, vaan syynä on kouluihin tehdyt kuntokartoitukset. Kartoituksia on tehty kaikkiin niihin koulu- ja päiväkotikiinteistöihin, joista on tullut valituksia sisäilman laadusta. Västilän koulussa tilanne vaikuttaa olevan kaikkein pahin ja sen korvaajaksi uutta koulua varmasti tarvitaankin. Koskenkorvan koulu sitävastoin on täysin käyttökelpoinen, eikä sieltä ole näitä valituksia tullut. Nopankylän koulu on noin sadan vuoden ikäinen hirsirakennus, jossa toki on vaurioita, mutta siellä ei ainoakaan oppilas tai opettaja ole oireillut millään tavalla. Ilomäen koulu on 70 vuotias tiilirakenteinen koulu, jossa toki jo rakennusvuotensa rakennustavan vuoksi on omia ongelmiaan, mutta sielläkään ei ainoankaan oppilaan ole raportoitu oirehtineen. Ympäristöterveydenhuollon mukaan kaikkia näitä kouluja voidaan käyttää opetuskäytössä vähäisten korjausten ja ilmanvaihdon painesuhteiden säätöjen jälkeen.

Kunnanhallituksessa kävimme pitkät keskustelut aiheesta ja koska yksimielisyyttä ei löytynyt, esitti Reetta Kananoja (kesk.) muutosta päätösesitykseen. Esityksessä jätettiin pois maininta kouluista, jotka uusi koulu korvaisi. Harri Koskela (PS) esitti täydennystä Kananojan esitykseen. Itse kannatin tätä täydennettyä esitystä, samoin kuin Reetta Kananoja ja Pauliina Hautamäki (Kok.). Esitys voitti äänestyksen äänin 6 - 5 , joten se oli kunnanhallituksen pohjaesitys valtuustolle.

Koska oli odotettavissa, että kunnanvaltuustossa tuotaisiin muutos esitys, valmistelin itse puolustuspuheen kyläkoulujen säilyttämiseksi. Tässä puheeni raakaversiona, joka toki hiukan muuttui esittäessäni sen kunnanvaltuustossa 23.6.2020

PUHEENI KUNNANVALTUUSTOLLE

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut:

Pykälän 29 kohdat 1-10 ovat mielestäni hyväksyttäviä sellaisenaan, mutta kohtaan 11 olen koonnut perusteluita, miksi kunnanhallituksessa äänestystuloksen perusteella hyväksytty päätösesitys on parempi kuin kunnanjohtajan alkuperäinen tai muutettu päätösesitys.

-        Koska kuntalaiset ovat perustellusti luottaneet vuonna 2005 tehtyyn valtuuston päätökseen 23 oppilaan rajasta, tuon rajan rikkominen vaatii laajaa ja pitkäkestoista kuntalaiskeskustelua. Mielestäni missään tapauksessa emme tässä kokouksessa voi tehdä päätöstä Ilomäen ja Nopankylän koulujen sulkemisesta vuonna 2024 tämän käsittelyssämme olevan uuden Koskenkorvan suurkouluhankkeen perusteella.

-        Vanha sanonta on, että koulu on kylän sydän. Tämä sanonta pitää todellakin paikkansa, sillä kyläkoulut ovat ainoita palveluita, joita näillä kylillä enää on jäljellä, kun kaupat, postit ja pankit on jo vuosia sitten lakkautettu. Koulu on ainoa jäljellä oleva kyläläisiä yhdistävä tekijä ja jos se otetaan kylältä pois, se on omiaan näivettämään kyliä entisestään.

-        Olemme vastuussa niille nuorille perheille, jotka ovat perustaneet kotinsa näihin kyliin valtuuston sitoutumiseen 23 oppilaan rajaan perustuen.

-        Niin pienillä kuin suurilla kouluilla on luonnollisesti omat etunsa, sitä ei käy kiistäminen. Kyläkoulun puolesta täytyy todeta merkittävästi pienemmät koulukuljetuskustannukset, lasten hyötyliikunta koulumatkoilla ja sen aikaansaama terveysnäkökulma, oppilaat oppivat paremmin kanssakäymistä eri ikäryhmien kesken ja samalla vastuunkantoa nuoremmista kavereista. Kiusaamiseen puuttuminen on pienissä ryhmissä nopeampaa.

-        Viittaan myös kuntastrategiaamme, jossa Vahvuuksiksi mainitsemme:

  • Toimiva palveurakenne ja laaja kouluverkko, elivoimaiset ja aktiiviset kylät, kyläseurat ja kyläkoulut.
  • Lapsiystävällinen kunta, hyvät lapsiperheiden palvelut, sekä monipuoliset harrastus- ja urheilumahdollisuudet, mahdollisuus pysyä jatkossakin perheystävällisenä kuntana.

-        Pyydän valtuutettuja tämän pykälän käsittelyssä ottamaan huomioon, että Ilomäen ja Nopankylän koulujen oppilaista ainoankaan vanhemmat eivät ole kertoneet lapsilla esiintyneen minkäänlaisia sisäilmasta johtuvia oireita. Lisäksi poikkeuksetta kaikki vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja kyläseurat kannattavat opetuksen jatkamista kyseisissä kouluissa.

-        Kuntokartoitusraporteista, AVI:n lausunnoista tai JIK ympäristöterveydenhuollon raporteista ei käy ilmi mitään sellaista, että koulut täytyisi kiireesti sulkea. Hyvin vähäisin toimenpitein voidaan varmistaa että mitään oireita ei jatkossakaan oppilaille tule. Tärkeintä tässä vaiheessa on tehdä tarvittavat tiivistykset ylä- ja alapohjan läpivienteihin, korjata vesikatteiden vuodot ja tiivistää hormien läpiviennit lisävaurioiden estämiseksi ja säätää ilmanvaihto siten, että opetustilojen ilmanvaihto ei ole liian alipaineinen niin että se imisi ilmaa rakenteista tai rakenteiden läpi vaurioituneista tiloista tai rakenteista.

-        Ilomäen ja Nopankylän koulujen osalta ympäristöterveydenhuolto ei ole esittänyt minkäänlaisia vaatimuksia tilojen sulkemisesta tai edes osittaisesta käytön rajoittamisesta. Muistutan valtuutettuja ympäristöterveydenhuollon päällikön, Virpi Ala-Riskun, valtuustolle toukokuussa pitämästä esittelystä, jossa hän totesi terveellisyysnäkökulman olevan eri asia kuin rakennustekniset ongelmat. Ympäristöterveydenhuollon raporteissakin kehotetaan esimerkiksi Ilomäen koulun osalta vain ryhtymään toimenpiteisiin ilmanvaihdon painesuhteiden säätämiseksi. Näin ollen ei ole mitään syytä, miksi opetusta näissä kouluissa ei voitaisi jatkaa pienten korjausten jälkeen.

-        Kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan myös säästösyillä, mutta tulee muistaa, että ne kulut näistä kiinteistöistä eivät katoa minnekään vaikka toiminta loppuisi. Myös purkamisista tulisi satojen tuhansien kulut. Jos rakennetaan uusi suurkoulu neljän vanhan tilalle, maksamme luonnollisesti sen rakentamiskulut ja vuosittaiset käyttökulut, mutta myös lisäksi neljän lakkautettavan koulun vuosittaiset käyttökulut vielä vuosia uuden koulun valmistumisen jälkeen, sillä kunnallinen päätöksentekoprosessi on joka tapauksessa niin hidas, että toimenpiteisiin lakkautettujen koulujen suhteen ei kuitenkaan ryhdyttäisi vielä useisiin vuosiin, olipa kyseessä sitten myynti tai purkaminen. Puhutaan todella merkittävistä summista.

-        Esimerkiksi Ilomäen koulussa kohdennettu kustannus oppilasta kohti on noin 400 € vuodessa Ilmajoen keskiarvoa suurempi, joka tarkoittaa 24 oppilaalta yhteensä 9600 €. Ilomäessä kuljetuskustannus koulukuljetusten piirissä olevaa oppilasta kohti on 500 € vuodessa. Jos kaikki nämä 24 oppilasta kuljetettaisiin Koskenkorvalle, kuljetuskustannus olisi karkeasti vähintään 12000 € vuodessa, joten tästä voidaan päätellä, että ainakaan säästöjä ei juurikaan syntyisi.

-        Nyt ollaan perustelemassa kahden kyläkoulun sulkemista sillä, että uuden suurkoulun suunnittelua ei voitaisi aloittaa, ellei pohjalla olisi päätöstä mitkä koulut se korvaisi. Tämä perustelu ei ole kestävä, sillä suunnittelua voidaan varsin hyvin tehdä Västilän ja Koskenkorvan koulujen yhteenlasketun oppilasmäärän perusteella, joka ennusteen mukaan ensi syksynä on 146 oppilasta. Joka tapauksessa suunnittelua tehtäneen hieman suuremmalle oppilasmäärälle, arvioni mukaan noin 160 oppilaalle. Lisäksi on mielestäni huomioitava, että ennuste näyttäisi oppilasmäärän näissä kouluissa olevan laskeva, ollen vuonna 2025 yhteensä 120 oppilasta. Tällöin vuoden 2025 mukaiset Ilomäen ja Nopankylän koulujen oppilaat, yhteensä 44 oppilasta, mahtuisivat hyvin siirtymään uuteen Koskenkorvan kouluun, mikäli nuo kyläkoulut jostain syystä jouduttaisiin silloin sulkemaan, esimerkiksi oppilasmäärän alittaessa 23 oppilasta.

-        Olen itse osallistunut uuden Tuomikylä-Ahonkylä koulun suunnittelun työryhmään. Kyseisen koulun suunnittelun lähtökohtana on pidetty modulirakenteisuutta siten, että koulu rakennetaan pysyvän rakennuksen ehdot täyttäväksi mutta kuitenkin siirrettäväksi soveltuvana. Eli koulu suunnitellaan siten, että sen kapasiteetti suunnitellaan valmistumisvaiheessa olevan riittävä oppilasennusteen mukaisesti tiettyyn vuosilukuun saakka. Mikäli oppilasmäärä alueella jatkaa kasvua, modulirakenteiseen kouluun voidaan esimerkiksi vuoden toimitusajalla tilata vaikkapa kahden luokkatilan verran lisää tilaa, kunhan asemapiirroksen suunnittelussa on huomioitu laajennusvara. Sama toimii myös toisinpäin, eli oppilasmäärän vähentyessä voidaan tarvittaessa viedä pois yksi moduli. Tätä samaa suunnittelutapaa käytettäessä uusi Koskenkorvan koulu voidaan hyvin suunnitella ilman kyläkoulujen lakkauttamiseen sitovaa päätöstä.

-        Yksi itseäni vaivaava seikka tässä uuden suurkoulun suunnittelun aloittamisessa on Koskenkorvan koulun kohtalo, sillä kuntokartoituksien mukaan ei ole mitään perusteltua syytä poistaa käyttökelpoinen Koskenkorvan koulu käytöstä sillä perusteella, että Västilän koulussa on rakenteellisia ja sisäilmaongelmia. Kun kaikki hyvin tietävät Ilmajoen kunnan taloudellisen tilanteen, että kaikki investoinnit joudutaan tekemään velkarahalla ja tänäkin vuonna kunnan ennakoidaan tekevän ainakin 1,3 miljoonaa euroa alijäämää ja kun siihen lasketaan vielä lisäksi JIK:in Ilmajoen katettavaksi kuuluva 1 miljoonan alijäämä, ja lisää on tiettävästi tulossa tältä vuodelta, on vähintäänkin kyseenalaista sitoutua valtavan kalliiseen 200 oppilaan koulun suurhankkeeseen.

-        Näin ollen herääkin kysymys, voitaisiinko Västilän oppilaat saada mahtumaan Koskenkorvan koulun tiloihin jonkinlaisin erikoisjärjestelyin muutamaksi vuodeksi, niin että suurkoulun rakentamista voitaisiin siirtää myöhempään ajankohtaan tai voidaanko opetusta Västilässä jatkaa erikoisjärjestelyin pidempään kuin esitettyyn vuoden 2024 syksyyn saakka ?

-        Joka tapauksessa Ilmajoen kunnan taloutta on saatava tasapainotettua merkittävästi, ennen kuin esitetyn kaltaiseen, arviolta 8-12 miljoonan euron suurkouluhankkeeseen voidaan ryhtyä.

Mielestäni kunnanvaltuuston on perusteltua hyväksyä kohta 11 kunnanhallituksen päätöksen mukaisena.

Kiitos

Pykälän kohdalla käytettiin monia voimakkaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan ja käytiin laajaa keskustelua arviolta kahden tunnin ajan, ja viidestä eri esityksestä äänestettiin. Äänestysten jälkeen kunnanhallituksen pohjaesitys jäi voittaneeksi esitykseksi, joten kyläkoulut saavat 26 (35) valtuutetun enemmistön äänin jatkaa toimintaansa pienten välttämättömien korjausten jälkeen toistaiseksi.

Pykälässä päätettiin myös aloittaa uuden koulun suunnittelu Koskenkorvan alueelle siten, että suunnittelumääräraha varataan vuoden 2021 budjettiin. Koulun rakentamispäätös tuodaan valtuustolle päätettäväksi myöhemmin.-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kyläkoulu, #kyläkoulut, #ilomäki, #Ilomäenkoulu, #nopankylä, #nopankylänkoulu, #västilä, #västilänkoulu, #koskenkorva, #koskenkorvankoulu, #ilmajoki, #ilmajoenkunta, #ilmajoenkunnanvaltuusto, #kunnanvaltuusto, #valtuusto, #kunnanhallitus,

Puhe Ilmajoen Kunnanvaltuustolle 20.12.2019

Perjantai 20.12.2019 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoen Kunta, Kunnanvaltuusto 20.12.2019

Puheenvuoro pykälään KV54 §

 https://youtu.be/EHny0e7oUck

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.

 

Haluan käyttää tämän lyhyen puheenvuoron koskien vuoden 2020 talousarviota, sekä taloussuunnitelmaa tuleville vuosille.

Viranhaltijat ovat työstäneet budjettia alkusyksystä alkaen ja ensimmäisiä lukuja meille valtuutetuille esiteltiin budjettiseminaarissa Kivitipussa Lokakuun 11. päivänä. Sen jälkeen viranhaltijat vielä olivat ansiokkaasti etsineet käyttötalouteen säästökohteita, ennen kuin me kunnanhallituksessa pääsimme käsittelemään talousarviota vain vähän ennen edellistä valtuuston kokousta, jossa äänestyksen jälkeen päätettiin nostaa kunnallisveroprosentti 21%:iin. Kerroin jo tuolloin mielipiteenäni, että kunnanhallituksella oli aivan liian lyhyt aika käsitellä taloudelliselta näkökulmalta katsottuna suurinta tehtäväänsä, talousarvion valmistelua valtuuston päätettäväksi.

Nyt meillä on edessämme budjettikirja ja päätettävänä niin käyttötalousbudjetti kuin investointibudjettikin. Valitettavasti kävi niin, että kunnanhallitus sai investointibudjetin käsiteltäväkseen reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin oli jo niin kiire, että käsittely oli tehtävä yhdessä kokouksessa, ettei budjettikirjan painaminen viivästy. Ainakin itse olisin halunnut että investointi osaa olisi ehditty käsitellä useammassa kokouksessa. Kyseisessä kokouksessa ei ollut lainkaan käytettävissä  esimerkiksi Herralan koulun uudisosan irtaimistoluetteloa, loppusummaltaan reilut 163000 €, joka minulla nyt on tässä kädessäni. Olisin toki kaivannut tarkempaa taustatietoa myös monista muista investointiosan kohteista.

Miksi näihin haluan kiinnittää huomiota on se, että mielestäni korvausrakentamiskohteissa täytyy aina tarkkaan selvittää, mitä aikaisemmissa tiloissa käytössä ollutta irtaimistoa, koneita ja laitteita voidaan edelleen hyödyntää uusissa tiloissa ja hankkia vain välttämättömät hankinnat uusina. Näkemykseni on, että korvaushankintoja joka tapauksessa tehdään kunnassa vuosittain, joten ei ole mahdollista että aivan kaikki irtaimisto olisi käyttökelvotonta uusiin tiloihin muutettaessa.

Esimerkkinä kerron, että pari vuotta sitten Tammikuhnalan päiväkodin irtaimistoon oli alkuperäisessä budjettiesityksessä varattu 270000 €, mutta keskusteltuamme asiasta kunnanhallituksessa, päädyimme siihen että lopetettavista päiväkodeista ja ryhmiksistä voidaan hyödyntää runsaasti käyttökelpoista irtaimistoa. Lopullisessa talousarviossa Tammikuhnalan irtaimistoon osoitettiin  70000 € määräraha ja siitä huolimatta siellä ei juurikaan aikaisemmin käytössä ollutta irtaimistoa näy.

Olen kunnanhallituksessa esittänyt, että tulevina vuosina budjettivalmistelu tulee aloittaa viimeistään välittömästi kesälomien jälkeen, ellei jo aikaisemminkin. Tämä on välttämätöntä siitä syystä, että asiat varmasti ehditään myös luottamuselimissä käsitellä riittävällä tarkkuudella.

Nämä tulevat vuodet tulevat olemaan taloudellisesti erittäin raskaita, sillä pakollisia investointeja kunnalla näyttää olevan tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna kunta tulee investoimaan lähes 10,4 miljoonalla, joka tarkoittaa käsittääkseni lainakannan kasvua noin 6 miljoonalla. Eikä velkaantuminen pysähdy vielä ensi vuonnakaan, vaikka se ei aivan yhtä pahalta tässä vaiheessa näytäkään. Yllätyksiin on kuitenkin syytä varautua, niitähän meille on viime vuosina tullut vähintäänkin riittävästi, joten niistä toivottavasti otamme myös opiksemme.

Varmasti kaikki tiedämme sen kunnissa vuosikymmeniä käytössä olleen tavan, että kun budjetissa on tietty määrä rahaa hallintokunnalle varattu, niin se aivan varmasti pyritään vuoden aikana käyttämään. Enkä kiellä, etteikö aivan asiallisia käyttökohteita varmasti löydykin. Koska kuitenkin Ilmajoen kunnan, niin kuin lähes kaikkien muidenkin kuntien, talous on ensi vuonna ja tulevinakin vuosina erittäin kireä, vetoan nyt kaikkiin kunnan työntekijöihin ja viranhaltijoihin, että budjetoiduista varoista huolimatta jokainen pyrkisi omalla paikallaan myös kesken budjettikauden etsimään niitä tehostus ja säästökohteita, miettimään tarkkaan onko joku korvausinvestointi tehtävä juuri nyt, vai voisiko sitä lykätä parilla vuodella. Jokainen työntekijä on asiantuntija juuri omassa työssään, joten sieltä suorittavasta portaasta uskon löytyvän ne parhaat tehostamis ideat. Kun kunnan käyttötalousmenot ovat noin 80 miljoonaa ja henkilöstöäkin noin 700, niin hyvinkin merkittäviä kokonaissäästöjä on mahdollista löytää hyvin pienilläkin kehittämistoimenpiteillä jos kaikki saadaan sitoutettua tähän ajatukseen.

Jokaisen on tärkeää osallistua säästötalkoisiin niin, että tämä yhteinen kuntamme voisi edelleenkin säilyttää taloudellisen elinvoimansa, eikä mihinkään äärimmäisiin leikkauksiin tarvitsisi ryhtyä.

Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #budjetti , #talousarvio , #budjettikokous , #2020 , #leikkaukset , #säästöt , #velkaantuminen , #investoinnit , #ilmajoki , #kunnanvaltuusto , #valtuusto , #kunnanhallitus ,

Puhe Ilmajoen Kunnanvaltuustolle

Maanantai 11.11.2019 - Juhana Lähdesmäki

Puheeni Ilmajoen Kunnanvaltuustolle kunnan vuoden 2020 veroprosenttia päätettäessä. Esitykseni (ja kunnanhallituksen esitys) hävisi äänin 17 - 18, joten veroprosentti nostettiin 21%:iin vuodelle 2020.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja yleisö siellä salin takaosassa.

Esitin kunnanhallituksessa, että veroprosenttia ei Ilmajoella nostettaisi vuodelle 2020 ja ilahduttavasti ehdotukseni saikin kannatusta kaikista puolueista.

Kuten esityslistasta olette lukeneet, 0,25 % korotus veroprosenttiin tuottaisi noin 420 000 Euron verokertymän. Kiistämättä jokainen euro olisi tervetullut lisä tiukkaan kuntatalouteen, mutta tuo summa ei valitettavasti kunnan lähes 80 000 000 euron käyttötaloudessa lämmitä pidempään kuin pakkasella housuihin pissiminen.

Perusteeni, miksi veroprosenttia ei nyt tule nostaa, on se, että käyttötalousmenojen jyrkkä kasvu on viimeistään nyt saatava katkaistua. Viimeinen vahvistettu, vuoden 2018 tilinpäätös kertoo meille toimintakulujen olleen vajaat 75,8 miljoonaa. Siinäkin oli ylitystä talousarvioon nähden yli 1,6 miljoonaa, eli 2,2 % .Tämän vuoden talousarviossa toimintakuluiksi oli budjetoitu vajaat 76,3 miljoonaa, eli kasvua edelliseen budjettiin noin 2,2 miljoonaa, eli 3 %. Vuoden 2018 toteumaan kasvua tälle vuodelle oli budjetoitu noin 0,5 miljoonaa, joka tarkoittaisi vajaan 0,7 % kulujen kasvua. Nyt kuitenkin ennuste näyttää täydellistä katastrofia, kun toimintakulut näyttäisivät nousevan noin 79,3 miljoonaan euroon, eli budjetti ylittyisi tältä osin kolmella miljoonalla. Siis toimintakulut ovat kasvaneet vajaassa kahdessa vuodessa lähes 5,2 miljoonaa euroa, eli yli 6,5 % ja vain 12 kuukaudessa 3,5 miljoonaa. Tämä tarkoittaa lähes 5 % huimaa kasvua vuodessa, josta Hallintojohtajan mukaan noin 1 miljoona, eli  1,3 % selittyy palkankorotuksilla. Myöskään hyödykkeiden hintojen nousu ei selitä kulujen näin suurta kasvua. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kasvu on ollut huomattavasti hillitympää. Tästä syystä nyt on kaikki toimintakulut käytävä läpi tiukalla kammalla ja löydettävä syyt kulujen kasvulle, yhtäkään kiveä ei saa jättää kääntämättä.

Alustava talousarvio vuodelle 2020, jota valtuutetuille esiteltiin Kivitipussa, näytti toimintakuluihin vielä tuntuvaa kasvua tämän vuoden ennustetun luvun päälle, mutta tietojeni mukaan seminaarin jälkeen viranhaltijat ovat kunnanjohtajan ja hallintojohtajan johdolla mukavasti säästöjä onnistuneet löytämään.

 

 

 

 

Hallintojohtajan kunnanhallitukselle esittelemän keskeneräisen käyttötalouden talousarvioesityksen mukaan 2020 oltaisiin tekemässä noin 800 000 euron, eli äsken kuulemamme selvityksen mukaan noin 1 miljoonan euron positiivinen tulos ilman veronkorotusta. Mutta koska esimerkiksi niin JIKin kuin sairaanhoitopiirinkin toimintaan budjetoidut varat eivät viime vuosina ole riittäneet, vaan sieltä on yllätyksiä tullut, on talousarviota rakennettava vähintään 1,5 – 2 miljoonan positiivista tulosta tavoitellen. Silloin meillä on puskuria mahdollisia ja jopa todennäköisiä yllätyksiä varten.

Varmasti kaikki tiedämme, että niin valtion kuin kuntienkin taloudessa on tunnettu tosiasia, että jos budjetissa osoitetaan varoja jollekin hallintokunnalle, ne varat kyllä tulevat käytettyä, eivätkä monesti edes riitäkään. Tällä lauseellani en missään tapauksessa halua syyllistää viranhaltijoita, vaan tämän totean enemmänkin siksi, että kaikille rahoille kyllä aina löytyy järkevää käyttöä, mutta kysymys kuuluukin, mikä on se minimi rahamäärä jolla voidaan tulla toimeen ja tehtävät saadaan hoidettua.

Kun käyttötalouden toimintakulut lähentelevät 80 miljoonaa euroa, voidaan todeta, että jo 1 % tehokkuuden parantaminen saa aikaan 800 000 euron säästöt. Jos tämä lasketaan työaikana, se tarkoittaa 5 minuutin työajan tehostamista päivittäin, se ei todellakaan ole paljon. Tällä tarkoitan, että haastan kaikkia kunnan työntekijöitä katsomaan omia työtehtäviään niin ajankäytön kuin materiaalien ja tarvikkeidenkin käytön suhteen uusista näkökulmista ja miettimään miten omalla työpanoksellaan voisi löytää lisää tehokkuutta kunnan toimintaan. Uskon vakaasti, että motivoitunut  henkilöstömme ja ammattitaitoiset viranhaltijamme kykenevät toimintoja tehostamalla löytämään tarvittavat säästöt, jolloin veronkorotusta ei vuodelle 2020 tarvitse tehdä.

Lisäksi on huomattava, että mikäli valtuusto päätyisi 0,25 % veronkorotukseen, se tarkoittaisi sitä, että menettäisimme kilpailuedun jonka maakunnan alhaisin veroprosentti meille antaa ja olisimme silloin samalla viivalla Seinäjoen, Kurikan ja Kuortaneen kanssa.

Edellä mainituin perustein toivon, että valtuusto päättää hyväksyä kunnanhallituksen esityksen pitää tuloveroprosentti 20,75 % tasolla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanvaltuusto, #veroäyri, #veronkorotus, #käyttötalous, #budjetti, #leikkaukset, #alijäämä, #ilmajoki,

Sanan- ja uskonnonvapauden tila on huolestuttava

Perjantai 8.11.2019 - Juhana Lähdesmäki

Laatimani julkilausuma, jonka Kd:n Ilmajoen paikallisosaston syyskokous hyväksyi.

Suomen Kristillisdemokraatit Ilmajoen Paikallisosasto

Syyskokouksen julkilausuma 8.11.2019

 

Sanan- ja uskonnonvapauden tila on huolestuttava

 

Sanan- ja uskonnonvapaus ovat niin tärkeitä länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita, että ne on kirjattu Suomen perustuslakiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut sananvapauden ulottuvan myös arvosteleviin kannanottoihin ja jopa loukkaaviin mielipiteisiin.

Rikoslaki kuitenkin rajoittaa sananvapautta jonkin verran, sillä laissa on määritelty rangaistavaksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kyseinen pykälä onkin viime aikoihin saakka toiminut kuten kuuluukin, mutta esitämme huolemme siitä, että tätä pykälää on selvästi alettu käyttää väärin, sillä tiettyjen tahojen pyrkimyksenä näyttää olevan vaientaa yhteiskunnallista keskustelua ideologisista syistä. Nämä tahot tehtailevat esitutkintapyyntöjä poliisille mitä ihmeellisimmillä perusteluilla, esimerkkinä esitutkintapyyntö puolueemme kansanedustaja Päivi Räsäsen twitter julkaisusta, jossa hän lainasi Raamatun jaetta ja osoitti yksityishenkilönä ja kirkon luottamushenkilönä moitteensa kirkon johdolle sen päätöksestä sukupuolivähemmistöjen Pride-marssiin osallistumisesta. Samoin Räsäsen vuonna 2004 Luther-säätiölle kirjoittamasta pamfletista ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” oli vastikään tehty tutkintapyyntö, josta poliisi on tehnyt päätöksen tutkinnan lopettamisesta, koska ei ole syytä epäillä rikosta tapahtuneen, mutta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt tutkinnan uudelleen aloitettavaksi. Onpa samaan pyöritykseen joutunut myös ilmajokelainen kansanedustaja Juha Mäenpää eduskunnan istunnossa lausumastaan sarkastisesta lauseesta. Tällaiset tutkintapyynnöt kuormittavat tarpeettomasti jo entisestään ylikuormitettuja poliisivoimiamme.

Antti Rinteen hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa pyrkimyksekseen laatia Vihapuhe-laki, jolla määriteltäisiin rangaistavaksi teoksi Vihapuhe. On kuitenkin erittäin huolestuttavaa, jos kansalaisten sanan-, uskon- ja mielipiteen vapautta alettaisiin rajoittamaan vielä nykyistäkin lakia tiukemmin. Herää kysymyksiä, kuka määrittelee mikä on vihapuhetta? Kuka valvoo vihapuhetta? Kansalaisen pitäisi tietää selvästi, mikä on laillista ja mikä on laitonta. On suuri riski, että vihapuhelailla kavennetaan sananvapautta. Jo nyt monet perinteisten arvojen kannattajat vaikenevat eivätkä uskalla julkisesti kertoa mielipidettään, peläten julkisia maalitus-kampanjoita itseään kohtaan.

Perustuslakimme takaamaa sanan- ja uskonnonvapautta ei voi kaventaa perustuslakia muuttamatta, joten näihin kajoavaa Vihapuhelakia ei voi säätää yhden istuvan eduskunnan päätöksellä. Perustuslain muuttaminen vaatii muutoksen hyväksymisen jättämistä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalin jälkeisiin valtiopäiviin.  5/6 enemmistöllä perustuslakia voi tosin muuttaa kiireellisesti. 

Vaarana on, että Vihapuhelain säätäminen johtaisi tielle kohti totalitarismia, diktatuuria – sellaisen perusedellytyksiä nimenomaan ovat juuri sananvapauden rajaaminen ja mielipideilmaisujen valvonta, mikä onnistuu nykytekniikalla yhä helpommin ja täydellisemmin.

Kannanottonamme ilmoitamme, että mielestämme Vihapuhe-lakia ei tule missään tapauksessa hyväksyä, sillä nykyinen lain kirjaus kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on jo sinällään täysin riittävä. Kyllä meidän täytyy kestää sellaista puhetta, jonka joku kokee loukkaavan omia mielipiteitään.

Suomen Kristillisdemokraatit Ilmajoen Paikallisosasto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #sananvapaus, #uskonnonvapaus, #kd, #kristillisdemokraatit, #ilmajoki, #julkilausuma

Vaalit takana ja toiset meneillään

Lauantai 18.5.2019 - Juhana Lähdesmäki

Eduskuntavaalit ovat nyt takana ja itse olen tämän kuluneen kuukauden ajan purkanut vaalikampanjan aikana kertyneitä rästitöitä niin työpaikalla kuin kotonakin. Täytyy kylläkin todeta, että kotiaskareet ovat vieläkin hieman kesken, sillä enimmäkseen vähäinen vapaa-aika on kulunut vaalirääkistä toipumiseen.

Haluan nyt vielä tässäkin esittää nöyrimmät kiitokseni äänestäjilleni luottamuksestanne minua kohtaan !  Keräämäni 578 ääntä ympäri Vaasan vaalipiiriä oli ensikertaa eduskuntavaaleissa olleelle mukava äänimäärä ja erityisen iloinen olen siitä, että ääniä kertyi laajasti koko vaalipiirin alueelta.

Paljon on tullut seurattua hallitustunnusteluista ja hallitusneuvotteluista median kautta saatuja tietoja ja eri lobbareiden ohjeita hallitusneuvottelijoille. Täytyy rehellisesti tunnustaa, että pelottaa ihan oikeasti Suomen puolesta, mitä tuleva Rinteen hallitus tälle rakkaalle isänmaalle saa aikaan, mikäli hallitus tuolla kokoonpanolla saadaan muodostettua. Viikon kuluttua ehkä olemme viisaampia, syntyikö punavihreä hallitus vaiko ei.

Eurovaalien ennakkoäänestys on parasta aikaa käynnissä, kestäen vielä ensi tiistaihin saakka. Vaalihuumaa ei eurovaalien tiimoilta oikein näytä syntyneen ja tienvarsillakaan ei juuri mainoskylttejä ole näkynyt muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Euroopan parlamenttiin nyt valittavat Mepit ovat kuitenkin paljon vartijana, joten haluan nyt tässä omassa kirjoituksessani korostaa, että on erittäin tärkeää että äänestysaktiivisuus näissäkin vaaleissa olisi korkea ja että äänestäjät myös tarkkaan miettisivät mitä puoluetta ja ketä ehdokasta euroopan parlamenttiin äänestävät, sillä tulevalla viisivuotiskaudella tullaan määrittelemään mihin suuntaan euroopan yhteisö kehittyy.

Valitettavasti monelle suomalaiselle on jäänyt hyvin epäselväksi millaisia meihin vaikuttavia asioita euroopan parlamentissa käsitellään. Käsiteltävillä asioilla on kuitenkin erittäin suuria vaikutuksia niin maamme lainsäädäntöön kuin talouselämäänkin, joten ei ole lainkaan samantekevää millaisia ihmisiä meitä siellä edustaa.

Itse Kristillisdemokraattien kannattajana suosittelen tietenkin äänestämään Kristillisdemokraattien hyviä ehdokkaita kattavalta 20 ehdokkaan listalta. Kristillisdemokraatit vastustavat EU:n liittovaltiokehitystä ja ajavat ennen kaikkea Suomen etua niin, että maamme ei olisi vain maksajan roolissa vaan saisimme myös mahdollisimman paljon hyötyä yhteisön jäsenyydestä. Kristillisdemokraatit kuuluvat euroopan parlamentin suureen EPP ryhmään, jossa pystymme vaikuttamaan kristillisen arvopohjan säilyttämisen puolesta EU;n päätöksenteossa.

Muista käyttää äänesi !

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #vaalit , #eduskunta , #ekvaalit , #ekvaalit2019 , #ekvaalit19 , #eduskuntavaalit , #eduskuntavaalit2019 , #eduskuntavaalit19 , #eurovaalit , #eurovaalit2019 ,

Lyhytnäköistä politiikkaa

Tiistai 9.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Tekniikanmaailma kirjoitti siitä, miten liikenteen Co2 päästöt ovat kääntyneet nousuun kun Diesel-autoja syrjivä politiikka onkin saanut ihmiset hankkimaan uusia bensiini-autoja sähköautojen sijaan.

Tässä nähdään malliesimerkki, mihin lyhytnäköisellä vihreää ideologiaa syleilevällä politiikalla ajaudutaan.

Koko Euroopassa lähdettiin hyvin nopealla aikataululla demonisoimaan dieselautoja saastuttavina mörköinä, jopa kieltämään dieselien käyttö joillain kaupunkialueiĺla. Perusteena lähinnä dieseleiden hiukkaspäästöt, jotka nykyteknologialla kuitenkin on jo leikattu olelattomiksi hiukkassuodattimilla ja jotka poistuisivat biodieselin käytöllä.

Korvaajaksi päätettiin sähköautot, joiden teknologinen kehitys ei kuitenkaan ollut, eikä ole vieläkään, sillä tasolla että niistä olisi dieselien korvaajaksi. Haasteena erityisesti akustojen paino, toimintamatkat, latauksen hitaus, akkukapasiteetin lasku talviolosuhteissa ja latausinfrastruktuurin kehittymättömyys. Ratkaisematta ovat myös taloyhtiöiden sähköverkkojen kapasiteettiongelmat sähköautojen mahdollisesti yleistyessä.

Näin onkin ajauduttu siihen, että kuluttajat ovatkin hankkineet entistä enemmän bensiinikäyttöisiä autoja "pahojen dieseleiden" korvaajiksi ja Co2 päästöt ovat kääntyneet kasvuun.

Mielestäni Suomen tulisi lyhyellä aikajänteellä panostaa vero-helpotuksin biodieselin käytön kasvattamiseen ja sen jakeluverkon vahvistamiseen. Sähköautojen hankintatuet jättäisin kokonaan pois ja antaisin markkinoiden hoitaa tulevaisuuden teknologiavalinnat.

.

https://tekniikanmaailma.fi/dieselautojen-alamaki-kaansi-e…/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmasto , #päästöt , #sähköauto , #biodiesel , #mydiesel , #neste , #biokaasu , #auto , #ekvaalit , #vaalit , #eduskuntavaalit , #vaalit2019 , #ekvaalit2019 , #eduskuntavaalit2019 , #diesel , #co2 , #co2päästöt , #bensa , #bensiini , #bensaauto ,

Vastauksia MLL Ilmajoen osaston kysymyksiin

Tiistai 9.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ilmajoen osasto esitti 3.4.2019 ilmestyneessä Ilmajoki-Lehdessä kysymyksiä ilmajokisille eduskuntavaaliehdokkaille. Tässä vastaukseni kysymyksiin.

Juhana Lähdesmäki vastaa MLL:n kysymyksiin

Vastaan lyhyesti MLL Ilmajoen osaston esittämiin kysymyksiin.

Lapsivaikutusten arviointi

Kansainväliseen Lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsivaikutusten arviointi tulee mielestäni ehdottomasti ottaa kiinteäksi osaksi päätöksentekoa, erityisesti kaikessa lainsäädäntötyössä silloin, kun käsittelyssä oleva laki millään tavalla voi olla vaikuttamassa lasten asemaan tai hyvinvointiin. Vaikka arviointi on määritelty lainsäädäntötyöhön kuuluvaksi, edelleen on vakavia puutteita sen noudattamisessa. On täysin käsittämätöntä, että esimerkiksi sukupuolineutraalia avioliittolakia säädettäessä lapsivaikutusten arviointi jätettiin kokonaan tekemättä. Kristillisdemokraatit on myös esittänyt, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisäksi tulee siirtyä lapsibudjetointiin ja tehdä perhekeskuksista aidosti ja laajasti perheiden tarpeisiin vastaavia lähipalveluita. Päätöksenteossa tulee mielestäni aina ottaa huomioon kaikkein heikoimmassa ja puolustuskyvyttömimmässä asemassa olevat, eli lapset.

Lapsi-ja perhelähtöinen perhevapaauudistus

Mielestäni lasten hoidosta tulee perheen saada itse päättää. Perheiden valinnanmahdollisuuksia on lisättävä kehittämällä kotihoidontukea. Perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittamista tulee helpottaa. Mielestäni vanhempainvapaan jakautumisesta tulee vanhempien itse saada päättää oman perheensä tilanteen mukaisesti. Näkisin myös, että olisi syytä siirtää vanhempainvapaasta työnantajalle syntyviä kustannuksia ainakin osittain yhteiskunnan maksettavaksi. Tällä olisi välittömiä vaikutuksia nuorten naisten työllistymismahdollisuuksille.

Lapsiperheiden riittävä ja joustava perusturva

Kristillisdemokraattien esittämään sosiaaliturvan uudistukseen, Kannustavaan Perusturvaan siirtyminen tekee työn vastaanottamisesta aina kannattavaa ja vähentää byrokratian tuomia ongelmia. Perheiden taloushuolia voidaan helpottaa korottamalla lapsilisiä ja opiskelijaperheiden vuositulorajoja. Esitämme myös tuhannen euron kertaluontoisen vauvarahan lisäämistä lapsilisään. Verotuksessa tulee ottaa käyttöön huoltaja- ja lapsivähennykset. Opiskelevien vanhempien huoltajakorotusta esitämme kaksinkertaistettavaksi 150 Euroon kuukaudessa. Asumistukijärjestelmä on uudistettava.

Turvallinen ja terveellinen koulu kaikille

Mielestäni kiusaamiseen on puututtava selkeästi nykyistä voimakkaammilla keinoilla. Itsekin koulukiusattuna osaan samaistua kiusattujen tuntoihin. Ei ole oikein, jos kiusattu joutuu vaihtamaan koulua. Perusopetuksessa tarvitaan pienempiä luokkakokoja. Tuntikehyksiä on kasvatettava niin, että opettajilla on mahdollisuuksia tuki- ja jakotunteihin tarpeen mukaan, tällä voidaan varmistaa että kukaan ei putoa oppimistahdista. Erityisoppilaille on löydyttävä riittävä tuki, erityisesti esi- ja perusopetuksessa, jolloin voidaan vielä selvitä kevyemmällä tuella, joka tulee myös yhteiskunnalle halvemmaksi. Myös toisen asteen opettajia on lisättävä ja opettajilla on oltava riittävästi aikaa, niin että opiskelu ei jää liiaksi itseopiskelun varaan. Lasten, nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien tulee saada viettää päivänsä puhtaassa sisäilmassa. Kuntatalouden ahdingon tietäen, olen sitä mieltä, että valtion täytyy tulla kuntien avuksi rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisuun liittyvissä investoinneissa.

Kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava

Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapautta tulee mielestäni jatkaa. Todella monet järjestöt ja yhdistykset tekevät korvaamatonta työtä yhteiskunnan eri sektoreilla. Tätä työtä ei mitenkään voida korvata valtion tai kuntien tekemillä toimilla, joten kolmatta sektoria kiistatta tarvitaan yhteiskunnassa. Kristillisdemokraatit saivat kuluneella hallituskaudella läpi rahankeräyslain uudistuksen, joka helpottaa huomattavasti yhdistysten varainkeruuta.

Juhana Lähdesmäki ( Kd. )

Toimitusjohtaja, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen

eduskuntavaaliehdokas nro. 124

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #mll , #mannerheiminlastensuojeluliitto , #ekvaalit , #ekvaalit2019 , #vaalit , #vaalit2019 , #eduskuntavaalit , #eduskuntavaalit2019 , #lapset , #lapsenoikeudet , #perhe , #perheidenhyvinvointi , #lapsi , #kasvatus , #perhekeskus ,

Yrittämisen edellytyksiä parannettava

Maanantai 8.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Yrittäjävähennystä ei missään tapauksessa tule poistaa.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä piilee kaikkein suurin työllistämispotentiaali, joten nyt on kehitettävä malleja, joilla kannustetaan yksinyrittäjiä kasvattamaan yritystään, ensimmäisen ja toisen työntekijän palkkaamista tulee merkittävästi helpottaa ja yrittäjän riskiä työllistämisestä tulee madaltaa.

Osa-aika- ja kevyt-yrittäjyys tulee selkeästi määritellä ja aloittavalle yrittäjälle tulee myöntää helpotuksia byrokratiaan ja vrotukseen.

Yrittäjälle tulee taata samantasoinen sosiaaliturva kuin palkansaajalle, niin että yrittäjän epäonnistuessa hän ei putoa yhteiskunnan turvaverkosta.

Sukupolvenvaihdos-säännöksiä tulee vihdoinkin selkeyttää. Monet sukupolvenvaihdokset jäävät tekemättä ja elinkelpoisia yrityksiä lakkautetaa liian vaikeiden sukupolvenvaihdossäännösten vuoksi.

Yritys- ja maatilaomaisuuden perintöverosta tulee kokonaan tai ainakin osittain luopua. Nykyisellään jos omaisuus vaihtaa omistaa perinnön kautta, monien täysin kannattavieen, työllistävien ja elinkelpoisten yritysten ja maatilojen toiminta joudutaan lopettamaan ja omaisuus myymän perintöverojen maksamiseksi.

.

https://www.kdlehti.fi/…/peter-ostman-kritisoi-sdpn-aikeit…/

.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #yrittäjyys , #yrittäjä , #yrittäjävähennys , #pkyritys , #pienyrittäjä , #vaalit , #arvot , #perusarvot , #perintövero , #sukupolvenvaihdos , #työllisyys , #vaalit , #vaalit2019 , #ekvaalit , #ekvaalit2019 , #eduskuntavaalit , #eduskuntavaalit2019 ,

Vanhemmat kirjoitukset »