Juhana Lähdesmäen blogi

Ilmajoki-lisä

Torstai 27.5.2021 - Juhana Lähdesmäki

Tässä viimeisin mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Ilmajoki-lehdessä Keskiviikkona 26.6.2021

Ilmajoki-lisä

Ilmajoen päivähoito koetaan laadukkaaksi, mutta koska Ilmajoki on kasvukunta, kasvaa myös päivähoitopaikkojen tarve asukasluvun mukana. Erityisesti tulevina vuosina, kun kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi laajojen pakollisten investointitarpeiden vuoksi, tulee välttämättä löytää keinoja helpottaa varhaiskasvatuksen tilantarpeiden ja henkilöstöresurssien kasvupaineita. Lisäksi Jaakonkujan päiväkoti joka oli toiminut väliaikaisen rakennusluvan turvin, jouduttiin sulkemaan ja esimerkiksi Vanamon päiväkodille on pidemmällä aikavälillä tarve tehdä merkittäviä korjaustoimenpiteitä.

Ilmajoella on myös paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja lainsäätäjän määräämät henkilöstömitoitukset. Uusi henkilöstömitoitus vaatii alle kolmevuotiaiden ryhmässä yhden kasvattajan / 4 lasta, kun yli kolmevuotiaiden ryhmässä mitoitus on 1 kasvattaja / 7 lasta. Näin ollen alle kolmevuotiaiden päivähoito tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi.

Päivähoidon kysyntää voitaisiin hillitä lasten kotihoitoon kannustavalla kuntalisällä, ns. Ilmajoki-lisällä.

Kuntalisän maksaminen on perusteltua myös erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona.

Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Ilmajoki-lisällä voisimme kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään.

Vertailtaessa eri kuntien maksamia kuntalisiä on havaittu toimivaksi malliksi kuntalisän rajaamisen siten, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös kuntaa. Rajauksilla voidaan vaikuttaa paitsi siihen, minkä ikäisiä lapsia kannustetaan hoitamaan kotona, myös siihen, että kuntalisä toisi todellisen vaihtoehdon päivähoidolle. Lisä voidaan kohdistaa niille perheille, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttäisivät kunnallisia päivähoitopalveluita.

Keskusteluissa kuntalisästä ovat jotkut esittäneet huolensa siitä, että kotihoidossa olevien joukosta erityistä tukea tarvitsevia ei huomata tarpeeksi ajoissa. Siksi olen esittänyt kuntalisän maksamista 3-vuotiaaksi saakka. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että alle 3-vuotiaiden hoidon järjestäminen kunnallisessa hoitopaikassa tuo kunnalle suurimmat kustannukset.

Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä.

Jos kunta tarjoaisi vaihtoehtona kunnalliselle päivähoitopaikalle 150 - 250 euron suuruista Ilmajoki-lisää, saisi kunta merkittävät säästöt jokaista kotihoitoon jäävää lasta kohden kuukaudessa. Vanhemmille 150 – 250 euron Ilmajoki-lisä toisi todellisen taloudellisen vaihtoehdon.

Säästömahdollisuuksien lisäksi kuntalisä vahvistaisi Ilmajoen kunnan lapsiperheystävällistä imagoa entisestään vahvemmaksi.

Olen tehnyt joulukuussa 2020 valtuustoaloitteen Ilmajoki-lisän käyttöönotosta ja kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 24.5.2021.

Juhana Lähdesmäki

Kuntavaaliehdokas, KD

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kotihoidontuki , #kotihoidontuenkuntalisä , #kuntalisä , #ilmajoki , #ilmajoki-lisä , #valtuustoaloite , #perhe , #lapsi , #perheidenparhaaksi , #varhaiskasvatus , #päiväkoti , #päivähoito , #perhepäivähoito ,

Ilmajoen kunnan päivähoidon ostopalvelut

Keskiviikko 6.1.2021 - Juhana Lähdesmäki

Koska Ilmajoen kunnan ostamat päiväkotipalvelut ovat nyt yllättäen saaneet mediassa paljon palstatilaa ja nuolet lentelevät suuntaan ja toiseen, katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa lyhyesti, miten asiat oikeasti omalta osaltani ovat tapahtuneet.

Luettuamme Seinäjokinen-lehden uutisen Ilmajoen kunnan Päiväkoti Jump:ilta ostamista päivähoitopalveluista ja ostoon mahdollisesti  liittyvistä epäselvyyksistä, päätimme yhdessä eräiden toisten valtuutettujen kanssa 29. Joulukuuta lähettämällämme sähköpostiviestillä  pyytää viranhaltijoilta selvitystä asiasta. Kyseessä on siis täysin normaali luottamustehtävien hoitoon liittyvä selvityspyyntö. Ainakin omasta mielestäni luottamushenkilöillä on velvollisuus vähintäänkin ottaa selvää kunnassa tapatuvista asioista, jos niissä näyttää olevan minkäänlaista epäselvyyttä. 

Tässä linkki Seinäjokinen-lehden uutiseen: 

https://www.seinajokinen.fi/tero-pitkamaki-maksatti-ilmajoen-kunnalla-lastensa-paivahoidon-omistamassaan-paivakodissa-seinajoella-kirjallista-sopimusta-ei-ole/?fbclid=IwAR25ke507_Vo3a6_Lg_KdmkHHRgz5oPSSPC_4mDfEibIKJvmAUYh-0qv_hk

Yllätyin kovasti, kun Yle:n toimittaja Niklas Joki soitti minulle ja kysyi asiasta. Puhelinkeskustelussa todettiin lyhyesti, mitä Seinäjokinen-lehti uutisoi ja kerroin toimittajalle, että minä en voi asiaan mitään kommentoida, koska olen itse täysin lehtitietojen varassa asiassa. Toimittaja tiesi ennestään, että nimeni on selvityspyynnön allekirjoittajissa ja että Kunnanhallitus tulee saamaan tietoa asiasta Perjantaina 8. Tammikuuta, sen hänelle myönsin.

https://yle.fi/uutiset/3-11724084?fbclid=IwAR1s9sOxwDj8hKxPuwLPcUsbOpEh1RZvY6SyALAjEnWfUuvtSTgsKL0Pjvg

Nyt mediassa on esitetty, että minä olisin jotenkin erityisen aktiivinen arvostelemaan kunnan viranhaltijoiden tai Pitkämäkien toimintaa, mikä ei todellakaan pidä paikaansa !

IS: "Erityisen aktiivinen menettelyn arvostelussa on ollut kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Juhana Lähdesmäki (kd)."

https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000007723247.html?fbclid=IwAR32jPdQJMLNEz6LpCIWPofYLY1BpYBORRw84Va7Je3FpYXoOUnvJ9MF7RY

Totean tässä nyt täysin avoimesti ja rehellisesti, että ainoa aktiivisuuteni koko asiassa on nimeni lisääminen viranhaltijoille tehtyyn selvityspyyntöön. Mutta näin ne asiat muuttuvat mediassa, valitettavasti.

Sitä, miten vain viranhaltijoille ja kunnanhallituksen jäsenille toimitettu selvityspyyntö ylipäätään on tullut median tietoon, on minulle täysi mysteeri. Omasta mielestäni asian käsittely julkisuudessa ennen kuin Kunnanhallitus on päässyt asiaan perehtymään, saattaa olla asian käsittelylle haitaksi.

Itselläni ei ole mitään ennakkoasennetta asiaan, vaan tulen kuuntelemaan viranhaltijoiden selvittelyn tulokset täysin avoimin mielin ja mikäli on toimittu virheellisesti, niin sitten täytyy selvittää onko tarpeellista ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin. Tietenkin toivon, että mitään virheellistä menettelyä ei löydetä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #päiväkoti , #päiväkotijump , #jump , #teropitkämäki , #pitkämäki , #kunta , #päivähoito , #varhaiskasvatus , #lapsi , #lapset , #vanhempi , #vanhemmat , #viranhaltija , #kunnanjohtaja ,

Valtuustoaloitteeni Kotihoidontuen kuntalisästä 18.12.2020

Perjantai 18.12.2020 - Juhana Lähdesmäki

Luovutin tänään Perjantaina 18.12.2020 tämän valtuustoaloitteen Ilmajoen Kunnanvaltuustolle. Itseni lisäksi aloitteen allekirjoitti 15 valtuutettua.

Ilmajoen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteet on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä.

Valtuustoaloite:

VALTUUSTOALOITE KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI ILMAJOELLA                                                        18.12.2020

Ilmajoen päivähoito koetaan laadukkaaksi, mutta koska Ilmajoki on kasvukunta, kasvaa myös päivähoitopaikkojen tarve asukasluvun mukana. Erityisesti tulevina vuosina, kun kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi laajojen pakollisten investointitarpeiden vuoksi, tulee välttämättä löytää keinoja helpottaa varhaiskasvatuksen tilantarpeiden ja henkilöstöresurssien kasvupaineita. Lisäksi ainakin Jaakonkujan päiväkoti on nykyisellään toiminut väliaikaisen rakennusluvan turvin, joten sen suhteen on myös tehtävä ratkaisuja ja esimerkiksi Vanamon päiväkodille on tarve tehdä merkittäviä korjaustoimenpiteitä.

Ilmajoella on myös paljon keskustelua herättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja lainsäätäjän määräämät henkilöstömitoitukset. Uusi henkilöstömitoitus vaatii alle kolmevuotiaiden ryhmässä yhden kasvattajan / 4 lasta, kun yli kolmevuotiaiden ryhmässä mitoitus on 1 kasvattaja / 7 lasta. Näin ollen alle kolmevuotiaiden päivähoito tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi.

Päivähoidon kysyntää voitaisiin hillitä lasten kotihoitoon kannustavalla kuntalisällä, ns. Ilmajoki-lisällä.

Kuntalisän maksaminen on perusteltua myös erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona.

Tavalliselle työssäkäyvälle pudotus ansiosidonnaiselta vanhempainrahalta Kelan kotihoidontuelle on liian suuri, ja paineet pikaiseen työhön paluuseen kasvavat. Ilmajoki-lisällä voisimme kannustaa noita 9-10 kk ikäisten lasten vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa pidempään.

Vertailtaessa eri kuntien maksamia kuntalisiä on havaittu toimivaksi malliksi kuntalisän rajaamisen siten, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös kuntaa. Rajauksilla voidaan vaikuttaa paitsi siihen, minkä ikäisiä lapsia kannustetaan hoitamaan kotona, myös siihen, että kuntalisä toisi todellisen vaihtoehdon päivähoidolle. Lisä voidaan kohdistaa niille perheille, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttäisivät kunnallisia päivähoitopalveluita.

Keskusteluissa kuntalisästä ovat jotkut esittäneet huolensa siitä, että kotihoidossa olevien joukosta erityistä tukea tarvitsevia ei huomata tarpeeksi ajoissa. Siksi ehdotetaan kuntalisän maksamista 3-vuotiaaksi saakka. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että alle 3-vuotiaiden hoidon järjestäminen kunnallisessa hoitopaikassa tuo kunnalle suurimmat kustannukset.

Myös uusimmat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat että pienelle lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen. Marraskuussa 2020 julkaistiin Tutkijatohtori Aino Saarisen väitöskirja, jonka mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007611438.html?fbclid=IwAR3EVqw1fVayv88M2EgcB-1lGjiPWLKjUykaA1wtjl-vHrf6vWL9NA_BhC0

Jos kunta tarjoaisi vaihtoehtona kunnalliselle päivähoitopaikalle 150 - 250 euron suuruista Ilmajoki-lisää, saisi kunta merkittävät säästöt jokaista kotihoitoon jäävää lasta kohden kuukaudessa. Vanhemmille 150 – 250 euron Ilmajoki-lisä toisi todellisen taloudellisen vaihtoehdon.

Säästömahdollisuuksien lisäksi kuntalisä vahvistaisi Ilmajoen kunnan lapsiperheystävällistä imagoa entisestään vahvemmaksi.

ME ALLEKIRJOITTANEET ILMAJOEN KUNNANVALTUUTETUT ESITÄMME ETTÄ:

Ilmajoella aloitetaan valmistelut kotihoidontuen kuntalisän, Ilmajoki-lisän, käyttöönotosta lakisääteisen kotihoidontuen lisäksi, siten että lisää aloitetaan maksamaan 1.8.2021 alkaen 150 - 250 €/kk suuruista kotihoidontuen kuntalisää kohdennettuna lasta kotona hoitavalle vanhemmalle seuraavin rajauksin:

- Maksetaan perheen nuorimmasta lapsesta Kelan kotihoidontukeen oikeutetulle vanhemmalle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta itse kotona.

- Maksetaan vähintään kahden täyden kalenterikuukauden jaksolta, ja sen maksaminen päättyy viimeistään syntymäpäivää edeltävän kuukauden lopussa lapsen täyttäessä 3 vuotta.

- Lasta hoitava äiti tai isä on hoitovapaalla työstään tai keskeyttänyt opintonsa lasta hoitaakseen tai hän on yrittäjä, joka jää kotiin hoitamaan lastaan. Jos äidin tai isän työsuhde on ollut määräaikainen, hänen on kuntalisää saadakseen pitänyt olla työssä vähintään neljä kuukautta äitiyslomalle tai hoitovapaalle jäämistä edeltävien kuuden kuukauden aikana.

- Mikäli perheeseen syntyy uusi lapsi myönnetyn kuntalisän aikana, on perheellä oikeus äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen siirtyä takaisin kuntalisän piiriin.

- Perheen toisen aikuisen (vanhempi tai avopuoliso) tulee olla työssä tai opiskelijana koko kuntalisän maksuajan.

- Kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn kuin lapsen hoidon vuoksi (esim. työttömänä saaden työttömyyskorvausta, kotona yksityisyrittäjänä, äitiys- tai vanhempainrahalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai vuosilomalla).

Ilmajoella 18.12.2020

__________________________________

Juhana Lähdesmäki

1 kommentti . Avainsanat: #ilmajoki , #ilmajoenkunta , #ilmajoen-kunta , #kunta , #kotihoidontuki , #kuntalisä , #kotihoidontuenkuntalisä , #kunnanvaltuusto , #valtuustoaloite , #aloite , #päivähoito , #kotihoito , #varhaiskasvatus , #lapsi , #lapset , #vanhempi , #vanhemmat ,

Vastauksia MLL Ilmajoen osaston kysymyksiin

Tiistai 9.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ilmajoen osasto esitti 3.4.2019 ilmestyneessä Ilmajoki-Lehdessä kysymyksiä ilmajokisille eduskuntavaaliehdokkaille. Tässä vastaukseni kysymyksiin.

Juhana Lähdesmäki vastaa MLL:n kysymyksiin

Vastaan lyhyesti MLL Ilmajoen osaston esittämiin kysymyksiin.

Lapsivaikutusten arviointi

Kansainväliseen Lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsivaikutusten arviointi tulee mielestäni ehdottomasti ottaa kiinteäksi osaksi päätöksentekoa, erityisesti kaikessa lainsäädäntötyössä silloin, kun käsittelyssä oleva laki millään tavalla voi olla vaikuttamassa lasten asemaan tai hyvinvointiin. Vaikka arviointi on määritelty lainsäädäntötyöhön kuuluvaksi, edelleen on vakavia puutteita sen noudattamisessa. On täysin käsittämätöntä, että esimerkiksi sukupuolineutraalia avioliittolakia säädettäessä lapsivaikutusten arviointi jätettiin kokonaan tekemättä. Kristillisdemokraatit on myös esittänyt, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisäksi tulee siirtyä lapsibudjetointiin ja tehdä perhekeskuksista aidosti ja laajasti perheiden tarpeisiin vastaavia lähipalveluita. Päätöksenteossa tulee mielestäni aina ottaa huomioon kaikkein heikoimmassa ja puolustuskyvyttömimmässä asemassa olevat, eli lapset.

Lapsi-ja perhelähtöinen perhevapaauudistus

Mielestäni lasten hoidosta tulee perheen saada itse päättää. Perheiden valinnanmahdollisuuksia on lisättävä kehittämällä kotihoidontukea. Perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittamista tulee helpottaa. Mielestäni vanhempainvapaan jakautumisesta tulee vanhempien itse saada päättää oman perheensä tilanteen mukaisesti. Näkisin myös, että olisi syytä siirtää vanhempainvapaasta työnantajalle syntyviä kustannuksia ainakin osittain yhteiskunnan maksettavaksi. Tällä olisi välittömiä vaikutuksia nuorten naisten työllistymismahdollisuuksille.

Lapsiperheiden riittävä ja joustava perusturva

Kristillisdemokraattien esittämään sosiaaliturvan uudistukseen, Kannustavaan Perusturvaan siirtyminen tekee työn vastaanottamisesta aina kannattavaa ja vähentää byrokratian tuomia ongelmia. Perheiden taloushuolia voidaan helpottaa korottamalla lapsilisiä ja opiskelijaperheiden vuositulorajoja. Esitämme myös tuhannen euron kertaluontoisen vauvarahan lisäämistä lapsilisään. Verotuksessa tulee ottaa käyttöön huoltaja- ja lapsivähennykset. Opiskelevien vanhempien huoltajakorotusta esitämme kaksinkertaistettavaksi 150 Euroon kuukaudessa. Asumistukijärjestelmä on uudistettava.

Turvallinen ja terveellinen koulu kaikille

Mielestäni kiusaamiseen on puututtava selkeästi nykyistä voimakkaammilla keinoilla. Itsekin koulukiusattuna osaan samaistua kiusattujen tuntoihin. Ei ole oikein, jos kiusattu joutuu vaihtamaan koulua. Perusopetuksessa tarvitaan pienempiä luokkakokoja. Tuntikehyksiä on kasvatettava niin, että opettajilla on mahdollisuuksia tuki- ja jakotunteihin tarpeen mukaan, tällä voidaan varmistaa että kukaan ei putoa oppimistahdista. Erityisoppilaille on löydyttävä riittävä tuki, erityisesti esi- ja perusopetuksessa, jolloin voidaan vielä selvitä kevyemmällä tuella, joka tulee myös yhteiskunnalle halvemmaksi. Myös toisen asteen opettajia on lisättävä ja opettajilla on oltava riittävästi aikaa, niin että opiskelu ei jää liiaksi itseopiskelun varaan. Lasten, nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien tulee saada viettää päivänsä puhtaassa sisäilmassa. Kuntatalouden ahdingon tietäen, olen sitä mieltä, että valtion täytyy tulla kuntien avuksi rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisuun liittyvissä investoinneissa.

Kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava

Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapautta tulee mielestäni jatkaa. Todella monet järjestöt ja yhdistykset tekevät korvaamatonta työtä yhteiskunnan eri sektoreilla. Tätä työtä ei mitenkään voida korvata valtion tai kuntien tekemillä toimilla, joten kolmatta sektoria kiistatta tarvitaan yhteiskunnassa. Kristillisdemokraatit saivat kuluneella hallituskaudella läpi rahankeräyslain uudistuksen, joka helpottaa huomattavasti yhdistysten varainkeruuta.

Juhana Lähdesmäki ( Kd. )

Toimitusjohtaja, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen

eduskuntavaaliehdokas nro. 124

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #mll , #mannerheiminlastensuojeluliitto , #ekvaalit , #ekvaalit2019 , #vaalit , #vaalit2019 , #eduskuntavaalit , #eduskuntavaalit2019 , #lapset , #lapsenoikeudet , #perhe , #perheidenhyvinvointi , #lapsi , #kasvatus , #perhekeskus ,