Blogi

Julkiset hankinnat ja hankintalaki

Sunnuntai 26.2.2023 - Juhana Lähdesmäki

Julkiset hankkeet ja hankintalaki

Olen koko yli kymmenen vuotta jatkuneen poliittisen urani ajan kauhistellut julkisia rakennushankkeita, niiden hitautta ja erityisesti niiden kustannustasoa, joka ylittää huimasti yksityisten hankkeiden kustannustason. Syitä on varmasti monia, mutta itse pidän suurimpana syyllisenä monimutkaista hankintalakia, joka estää tehokkaasti pienempien yritysten osallistumisen kilpailutuksiin, kun hankintalain osaamista ja henkilöstökapasiteettia monimutkaisten tarjousten tekemiseen ei ole. Kilpailutusten valmisteluprosesseissa syntyy usein tarjouspyyntöihin virheitä, joita joudutaan korjaamaan kesken kilpailutuksen, toisinaan jopa keskeyttämään kilpailutus. Heikon hankintaosaamisen vuoksi syntyy myös huonoja urakkasopimuksia. Hankintoihin liittyy valitettavasti myös poliittista taktikointia niin luottamushenkilöiden kuin virkamiestenkin taholta, kun kilpailutusvaiheessa tietyn hankkeen kustannukset halutaan saada näyttämään todellista pienemmiltä, jätetään joitain osia pois tarjouspyynnöstä, että hankkeelle saadaan hyväksyntä päätöksentekijöiltä. Sitten hankkeen edetessä teetetään lisätöinä tarjouspyynnöstä pois jätettyjä osia ja lisätyöt luonnollisesti hinnoitellaan kalliimmiksi. Tämä nostaa julkisten rakennushankkeiden kustannuksia entisestään.

Hankintalain ongelmat näkyvät myös pienemmissä kilpailutuksissa. Olipa kyseessä irtaimisto tai laitehankinnat, kiinteistöhuolto- tai ruokapalvelut, todellista kilpailuasetelmaa ei synny, kun monissa tarjouskilpailuissa tarjoajia on lopuksi vain kaksi tai kolme. Hankintalain hyvin hallitseva tarjouspyynnön laatija voi halutessaan jakaa tarjouspyynnön pienempiin kokonaisuuksiin, niin että myös pienemmät paikalliset yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun tai sen osaan. Usein näin toimimalla saadaan huomattavat kustannussäästöt hankinnassa. Valitettavasti tätä hankintalain suomaa mahdollisuutta käytetään julkisissa hankinnoissa liian harvoin.

Tarjouspyynnön laatijalla voi myös olla jo valmiiksi valittuna mieleisensä myyjä. Tällöin kilpailutuksen kriteerejä sopivasti muotoilemalla voidaan vaatimukset sovittaa vain yhdelle tarjoajalle myönteisiksi. Tällöin aito kilpailutilanne ei pääse toteutumaan ja tämä on myös omiaan nostamaan hankinnan kustannuksia.

Suuren ongelman muodostavat kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja valtion yhteisomistuksessa olevat ns. In-House yhtiöt, joita käyttämällä julkisyhteisöt kiertävät hankintalakia. Jo yhden osakkeen omistaminen tällaisesta yhtiöstä oikeuttaa vaikkapa kunnan ostamaan palvelun ilman kilpailutusta julkisten toimijoiden omistamasta yhtiöstä. Suorahankinta In-House yhtiöltä on tietenkin tilaajalle helppo tapa, kun kilpailutus voidaan ohittaa, mutta se myös varmasti nostaa kustannustasoa pitkällä aikavälillä aidon kilpailun puuttuessa.

Koska hankintajärjestelmä ei toimi, julkisiin hankintoihin hukataan vuosittain useita miljardeja liikaa veronmaksajien rahaa.  

Mielestäni hankintalakia on välttämätöntä uudistaa pikaisesti. Laki tarvitsee selkeyttämistä ja turhaa sääntelyä on tarpeen vähentää. Toisaalta myös laissa olevia porsaanreikiä jotka mahdollistavat lain kiertämisen on syytä tukkia.

Juhana Lähdesmäki

Eduskuntavaaliehdokas, KD

Ilmajoki

Ilmajoen kunnalle hankintastrategia

Maanantai 31.5.2021 - Juhana Lähdesmäki

Tässä mielipidekirjoitukseni Ilmajoki-lehteen, jonka olen lähettänyt 31.5.2021 , mutta jota ei valitettavasti ainakaan vielä 9.6.2021 mennessä ole lehdessä julkaistu.

Ilmajoen Kunnan hankintastrategian luominen

Julkiset hankinnat ovat kunnille tärkeä strateginen työkalu, jolla ne vaikuttavat alueensa palveluihin, kunnan elinvoimaan, työllisyyteen, alueen yritysten menestymiseen ja innovaatioihin. Julkiset hankinnat tarjoavat kunnalle merkittäviä mahdollisuuksia edistää kustannustehokasta talouspolitiikkaa sekä muita erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Silti hankintoja tehdään usein kunnissa ilman, että niiden taustalla on erityisiä strategisia tavoitteita tai yhteisesti asetettuja linjauksia. Esimerkiksi paikallisten yrittäjien osallistumismahdollisuuksien turvaaminen kilpailutuksien sisällöstä päätettäessä tuo positiivisia vaikutuksia, jotka kertautuvat myös verotuloina takaisin kunnalle. Kunnassa on linjattava julkisiin hankintoihin selkeät periaatteet ja kriteerit. Hankinnoissa on otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit ja elinkaarikustannukset. Hankintastrategia kattaisi niin lähiruuan käytön osana julkista ruokapalvelua kuin samat koulukirjat läpi koko kunnan, sähkön hankinnan, rakennuspalvelujen ja niiden tuottajien, tarvikehankinnat, yms. suorahankinnat ja kilpailutukset. Julkisia hankintoja ja kilpailutuksia ohjaa hankintalaki, mutta sitä tarkemmin tutkittaessa laista löytyy paljon mahdollisuuksia, miten hankintoja voidaan ohjata järkevästi. Hankintalaki esimerkiksi edellyttää, että hankinnat jaetaan osiin, niin että myös Pk-yrityksillä on realistiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuhin. Mikäli hankintaa ei jaeta, sille täytyy olla erityiset perustelut.

Kunta, joka tahtoo edistää alueen elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti.

Kunnanvaltuuston tulee laatia hankintapoliittinen linjapaperi, jossa sovitaan yhdessä niistä periaatteista ja linjauksista, joilla kunnan hankintoja tehdään. Kyseinen linjapaperi on tärkeä kytkeä osaksi kunnan laajempaa strategiaa. Näin luodaan poliittisille päättäjille ja hallinnossa hankintoja toteuttaville viranhaltijoille yhteisen tahtotilan, resurssit ja käytännön pelisäännöt sille, miten kunnan ja sen konserniyhtiöiden kilpailutukset toteutetaan ja mitä niiden kautta halutaan saavuttaa. Olen tehnyt hankintastrategian luomisesta valtuustoaloitteen Maaliskuussa 2021.

Juhana Lähdesmäki

Kunnanvaltuutettu, Kunnanhallituksen jäsen

Kuntavaaliehdokas, KD