Juhana Lähdesmäen blogi

Muutosesitykseni Kunnanhallitukselle tuulivoimaa koskevissä pykälissä

Maanantai 7.12.2020 - Juhana Lähdesmäki

Ilmajoen Kunnanhallitus käsitteli kolmea tuulivoimaan liittyvää pykälää kokouksessaan 30.11.2020

Tein kaikkiin pykäliin muutetun päätösesityksen, joista sitten äänestettiin.

Tässä pykälien kunnanjohtajan päätösesitykset ja tekemäni uudet päätösesitykset äänestystuloksineen.

KH 30.11.2020 § 294

Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää kuntalaisaloitteen kunnanvaltuuston päätettäväksi.

Päätös:

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösesitystä:

”Kunnanhallitus esittää että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä kuntalaisaloitteen "

Äänestystulos 7 - 3 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

KH 30.11.2020 § 295

Esityslistan oheismateriaalina

- Tuulivoiman vaiheyleiskaavakartta

- Kaavaselostus

- Luontoselvitykset

- Lausunnot

- Mielipiteet 1 ja 2

Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää asian kunnanvaltuuston päätettäväksi.

 

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösehdotusta:

Kunnanhallitus päättää esittää, että kunnanvaltuusto päättää hylätä tuulivoiman vaiheyleiskaavan kokonaisuudessaan.

Perusteluina todetaan seuraavaa:

Tuulivoiman vaiheyleiskaavaehdotus sijoittuu maisemallisesti herkälle alueelle, jossa sijaitsee valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita Lakeusmaisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä. Kaavoitettavilla alueilla on merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä kohteita, jotka tuhoutuisivat peruuttamattomasti tuulivoimarakentamisen toteutuessa. Muun muassa kunnan asukkaiden näkemyksen mukaan tuulivoima-teollisuusalueen rakentamisesta aiheutuu merkittäviä maisemahaittoja, jotka heijastuvat kestämättömällä tavalla asukkaiden asumisviihtyvyyteen kunnassa. Koska Ilmajoen kunta haluaa profiloitua rauhalliseksi maalaismaiseksi ja asukasystävälliseksi kunnaksi ovat asukkaiden asumisviihtyvyys ja muuttovoitto ratkaisevan tärkeitä muun muassa kunnan verotulojen ja elinvoiman kannalta. Myös alueen asukas- ja kyläyhdistykset kokevat tuulipuiston maisemahaitat suuriksi esimerkiksi asumisviihtyvyyden kannalta. Merkittävä määrä alueella toimivia luonnonsuojelu- , metsästys- ja muita yhdistyksiä ovat esittäneet kriittisiä kantoja kaavaan. Sadat kuntalaiset ovat esittäneet huomautuksia kaavasta vaatien sen hylkäämistä.

Tuulivoimarakentaminen ei ole riittävän hyvin yhteen sovitettavissa alueen muun käytön kanssa, eikä kaavaehdotus vaali riittävällä tavalla alueella ja sen ympäristössä esiintyviä maisema- ja luontoarvoja.

Äänestystulos 9 - 1 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

WPD FINLAND OY OKSIVUOREN TUULIPUISTOHANKE

KH 30.11.2020 § 296

                           Kunnanjohtajan päätösehdotus:

Kunnanhallitus päättää esittää Oksivuoren tuulipuistohankkeen valtuuston käsiteltäväksi wpd:n pyynnön mukaisesti.

Päätös:

 

Juhana Lähdesmäki esittää muutettua päätösehdotusta:

Koska Oksivuoren tuulipuiston kaavoitus sisältyy jo pykälässä KH 30.11.2020 § 295 käsiteltyyn tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavaan, WPD FINLAND OY;n kirjettä ja Oksivuoren tuulipuistohanketta ei ole tarkoituksenmukaista esittää valtuuston käsiteltäväksi.

Kunnanhallitus päättää että Oksivuoren tuulipuistohanketta ei esitetä valtuuston käsiteltäväksi.

Äänestystulos 8 - 2 , muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

Tänään, eli 7.12.2020 ovat nuo kaksi ensimmäistä asiaa, eli suojaetäisyys ja tuulivoiman vaiheyleiskaava kunnanvaltuuston käsittelyssä. Illalla tiedetään miten niissä kävi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #kunnanhallitus, #tuulivoima , #suojaetäisyys , #tuulivoimala , #esitys , #päätös , #päätösesitys , #pykälä , #äänestys ,

Tuulivoimakaava kaatui Ilmajoella !

Maanantai 7.12.2020 - Juhana Lähdesmäki

Palasin juuri kotiin ehkä tämän valtuustokauden tärkeimmästä kunnanvaltuuston kokouksesta.

Kyseessä oli 17 valtuutetun yhdessä vaatima ylimääräinen kunnanvaltuuston kokous, jossa aiheena olivat kuntalaisaloitteella esitetty 3km suojaetäisyys tuulivoimaloiden ja asuinrakennusten välille Ilmajoen kunnassa ja Tuulivoiman vaiheyleiskaava koko Ilmajoen kunnan alueelle.

Kuntalaisaloitteen oli allekirjoittanut laatijoiden Helena Rahkolan ja Jaana Koivuluoman lisäksi 1627 kuntalaista, lähes 18 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista, joka lienee epävirallinen suomen ennätys.

Tuulivoima kaavan laadinnasta on päättänyt kunnanvaltuusto vuonna 2012. Osana kaavoitusta on jo aikaisemmin valmistunut Koskenkorvalle Santavuoren kaavoitus tuulivoima-alueeksi. Santavuoren 17 voimalaa ovat valmistuneet kesällä 2016. Suuri osa kuntalaisista järkyttyi huomatessaan vasta silloin, miten monsterimaisista laitoksista oikein onkaan kysymys.

Kuntalaisaloitteen jätti vuonna 2016 pöydälle Kunnanvaltuusto, silloisen puheenjohtaja Timo Kankaanpään esityksestä.

Tuulivoiman vaiheyleiskaavan jätti vuonna 2016 pöydälle Kunnanhallitus, silloisen puheenjohtaja Timo Tuomikosken esityksestä.

Molemmat asiat ovat odottaneet lähes koko valtuustokauden yli Valtioneuvoston lupaamia ja tilaamia terveysselvityksiä, jotka valmistuivat viime kesänä. Valitettavasti selvitykset eivät kuitenkaan tarjonneet mitään uutta tietoa tuulivoimaloiden kielteisistä terveysvaikutuksista, sillä tutkimus keskittyi vain siihen miten ihmisen keho reagoi infraäänten vaikutukseen. Tutkimuksessa koehenkilöitä altistettiin laboratorio olosuhteissa nauhoitetun infraäänen vaikutukselle 10 sekunnin jaksoissa. Jokainen voi tästä vetää omat johtopäätöksensä, oliko testimenetelmä oikea vai ei. Tuulivoimaloiden lähellä asuvat ihmiset kuitenkin altistuvat vaikutuksille usein vuorokauden ympäri kuukaudesta toiseen. Tutkimuksessa ei myöskään otettu lainkaan kantaa kuuluvan tuulivoimamelun, tärinän, merkityksellisen sykinnän eli amplitudimodulaation, eikä myöskään lapojen aiheuttaman välkevaikutuksen tai lentoestevalojen vilkkumisen terveysvaikutuksiin.

Kuten aikaisemmassa blogissani kirjoitin, tein viime Maanantaina 30.11.2020 Kunnanhallituksessa kolme muutettua päätösesitystä, jotka kaikki hyväksyttiin yllättävän suurella äänienemmistöllä. Täten ne toimivat pohjaesityksinä Kunnanvaltuustolle, poislukien WPD Finlandin esitys Oksivuoren tuulivoimahankkeen edistämisestä, jonka Kunnanhallitus esityksestäni hylkäsi, joten sitä ei esitetty lainkaan valtuustolle.

Tänään Maanantaina 7.12.2020 koitti sitten se suuri päivä, kun Ilmajoen Kunnanvaltuusto kokoontui päättämään niin kuntalaisaloitteen kuin kaavankin kohtalosta.

Käsittelyn alkaessa Kunnanhallituksen puheenjohtaja kyseenalaisti käsittelyjärjestyksen, vaatien että kaava tulee käsitellä ennen kuntalaisaloitetta. Näin sitten tehtiinkin.

Olin pyytänyt jo ennakolta kirjallisesti ensimmäiset puheenvuorot molempiin pykäliin, joten sain käyttää puheenvuoroni ensimmäisenä heti esittelyn jälkeen.

Puheenvuoroni kunnanvaltuustolle 64 §

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.

Olemme tänään ison asian äärellä. On kulunut yli 8 vuotta siitä, kun valtuusto päätti laatia tuulivoiman vaiheyleiskaavan. Silloin ei useimmilla varmaankaan ollut täsmällistä tietoa, millaisista monsterimaisista rakennelmista oikein on kyse. Olen silloisilta valtuutetuilta kuullut, että esimerkiksi Santavuorelle suunniteltavista voimaloista oli kerrottu niiden tulevan Santavuoren taakse, niin että niitä ei edes näy.

Nyt tiedämme paremmin. Santavuoren 3,3 MW voimalat, joiden napakorkeus on 137m ja pyyhkäisykorkeus noin 200m näkyvät kymmenien kilometrien päähän. Kuuluvasta melusta on tuulen alapuolella raportoitu ainakin 6km etäisyydellä. Sykkivää infraäänipulssia on mitattu selkeänä esimerkiksi Huissilla noin 15 km etäisyydellä voimaloista, paljon kauempanakin tuulen suunnasta riippuen.

Kun tuulivoimaloiden koot ovat edelleen jatkaneet kasvuaan ja nyt suunnitelmissa on jo 10 mW tehoisia, 200m napakorkeuden ja 300m pyyhkäisykorkeuden voimaloita, on tietenkin selvää, että maisemahaitta, välke, melu, infraäänet ja terveysongelmat, nuo kaikki kielteiset vaikutukset koon kasvaessa moninkertaistuvat.

Edellisessä pykälässä käsittelimme suojaetäisyyttä voimaloiden ja asuinrakennusten välillä. Voimme todeta, että Ilmajoki on melko tiheään asuttu kunta ja se on mielestäni erittäin hyvä asia. Ilmajoella ei löydy niin suurta asumatonta aluetta, että sinne voisi turvallisesti, asukkaita häiritsemättä sijoittaa teollisuusluokan tuulivoimaloita. Ilmajoki on viime vuosina saanut nauttia vuosittain väestönkasvusta ja uskon että me kaikki haluamme säilyttää positiivisen muuttoliikkeen Ilmajoelle. Kunta on nyt ostanut merkittäviä maa-alueita Oksimäen alueelta ja on tehnyt kaavoituspäätöksen Saurunmäki-nimisestä uudesta asuinalueesta, joka sijaitsee vain muutamien kilometrien etäisyydellä Oksivuorelle suunnitellusta tuulivoimateollisuusalueesta. Enempää perustelematta on varmasti meille kaikille selvää, että tonttimyynti tuolla alueella ei tulisi onnistumaan, mikäli samaan aikaan viereen rakentuisi tuulivoimaa.

Kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet 1627 kuntalaista ja Ei tuulivoimaa Ilmajoelle nettiadressin 783 allekirjoittajaa ovat selkeästi ilmaisseet kuntalaisten mielipiteen, jota meidän luottamushenkilöiden tulee kunniottaa.

Kannatan kunnanhallituksen pohjaesitystä, eli tuulivoiman vaiheyleiskaavan hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Kiitos.

Puheenvuoroni jälkeen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Ranto käytti oman puheenvuoronsa, esittäen lopuksi kaavan hyväksymistä jatkovalmisteluun.

Kuultiin paljon puheenvuoroja, joista ilokseni erittäin suuri osa oli kaavan hylkäämisen kannalla. Pidin jonkun lyhyemmän puheenvuoron itsekin.

Viimein pääsimme äänestämään ja olen erittäin iloinen Ilmajoen asukkaiden puolesta, että kunnanvaltuusto äänin 32 - 2 päätti hylätä Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan kokonaan !

Seraavana pykälänä otettiin käsiteltäväksi Kuntalaisaloite 3km suojaetäisyydestä tuulivoimaloiden ja asuinrakennusten välille.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti toinen aloitteen laatijoista, Helena Rahkola. Sain oman puheenvuoroni heti hänen jälkeensä, koska kuten kerroin, olin sen kirjallisesti pyytänyt ennakolta.

Puheeni Kunnanvaltuustolle 63 §

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja yleisö.

On hienoa, että tämä tärkeä kuntalaisaloite on nyt vihdoinkin kunnanvaltuuston päätettävänä.

Tahdon tässä vielä kiittää Helena Rahkolaa ja Jaana Koivuluomaa, jotka aloitteen ovat laatineet, kaikkia niitä jotka silloin vuonna 2016 vaivojaan säästämättä osallistuivat allekirjoitusten keräämiseen ja tietenkin kaikkia 1627 allekirjoittajaa. Aivan valtavan hieno suoritus, joka lienee edelleenkin epävirallinen suomen ennätys, lähes 18 % äänioikeutetuista kuntalaisista allekirjoitti aloitteen vain muutamassa viikossa. Tämän aloitteen arvoa vielä korostaa se, että kyse ei ollut netissä kerätyistä nimistä, vaan jokainen allekirjoitus on annettu paperilomakkeelle, joten niin kerääjät kuin allekirjoittajatkin ovat oikeasti nähneet allekirjoittamisen niin tärkeäksi, että sen eteen on haluttu nähdä vaivaa.

Kun näin suuri määrä kuntalaisia on tahtonsa ilmaissut, on meidän luottamushenkilöiden mielestäni kunnioitettava kuntalaisten tahtoa.

Koska tuulivoimaloiden teho, korkeus ja lapojen pituus ja sitä myötä melu- , terveys-, maisema- ja välkehaitat ovat tämän kuntalaisaloitteen laatimisen jälkeen edelleen voimakkaasti kasvaneet, olisi mielestäni täysin perusteltua säätää huomattavasti pidempikin, vähintään 5km suojaetäisyys voimaloiden ja asuinrakennusten välille. Esimerkiksi Evijärvellä on päätetty 4 km suojaetäisyydestä. En kuitenkaan sitä tässä esitä, koska haluan kunnioittaa aloitteen laatijoiden suurta työpanosta tässä asiassa.

Kannatan voimakkaasti kuntalaisaloitteen hyväksymistä.

Kiitos.

Tämän jälkeen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Ranto piti tunteikkaan puheenvuoronsa tuulivoiman puolesta ja lopuksi esitti, että kuntalaisaloite tulee hylätä.

Keskustelun aikana kuultiin taas monia puheenvuoroja, joissa hiukan sivuttiin puoluepolitiikkaakin, mutta lopuksi pääsimme taas äänestämään.

Äänestystulos ei ollut aivan samanlainen kuin edellisessä pykälässä, mutta äänten jakautuessa 30 - 5 kuntalaisaloitteen hyväksymisen puolesta, on tulos kuitenkin selkeä: Demokratia on puhunut ja kuntalaisten tahto on tapahtunut.

Tämä tuulivoima-taistelu on vaatinut niin meiltä luottamushenkilöiltä, kunnan viranhaltijoilta kun asiaan perehtyneiltä kuntalaisiltakin paljon voimavaroja. Nyt voimme kaikki huokaista helpotuksesta ja keskittyä muihin asioihin.

Toivon tämän Ilmajoella nyt tehdyn ratkaisun rohkaisemaan myös muita kuntia, kansalaisjärjestöjä, luottamushenkilöitä ja kuntalaisia nousemaan vastarintaan ylikansallisia tuulivoima-yhtiöitä vastaan ja osoittamaan tuuliovoimarakentamiseen alueita niin etäältä asutuksesta, että niistä ei varmasti ole häiriötä asukkaille.

Toivotan jokaiselle lukijalle hyvää joulun odotusta ja Jumalan siunausta tulevaan vuoteen.

PS. Minä olen jo joululahjani saanut, se oli tämä äänestystulos.

11 kommenttia . Avainsanat: #Tuulivoima , #tuulivoimakaava , #hylättiin , #Kunnanvaltuusto , #Kunnanhallitus , #suojaetäisyys , #päätösesitys , #puhe , #puhevaltuustolle , #äänin , #äänestystulos , #äänestys , #kannatettu ,

Tuulivoimaloiden purkukustannukset

Torstai 9.7.2020 - Juhana Lähdesmäki

Teksti on osittain kopioitua ja osittain omaani. Julkaistu myös Facebook-sivullani.
Monet perustelevat tuulivoimaloiden järkevyyttä kunnalle kiinteistöverotuotoilla.
Riski siitä, että purkukustannukset jäävät aikanaan kunnan maksettavaksi on kuitenkin merkittävä.
Alimpana olevassa linkissä yksi referenssi purkukuluista (500.000 €/voimala)
Vertailun vuoksi, kunnan kiinteistöverot ovat 225.000 €/voimala 15 vuoden ajalta (oletus 15.000 €/vuosi keskiarvona).
Santavuoren 17 voimalan on kerrottu uutena tuottavan kiinteistöveroa Ilmajoen kunnalle 300.000 €/vuosi, eli noin 17.650 €/voimala, mutta on otettava huomioon kiinteistöveron laskevan vuosittain voimalan käyttöiän lyhentyessä.
Eli jos kunta joutuu maksamaan purukulut niin tappiota tulee 275.000 € per mylly.
Hyvin realistinen skenaario on seuraava:
1. Bulvaani hankkii luvat
2. Luvitettu projekti myydään ulkomaille (Saksaan).
3. Uusi omistaja rakennuttaa voimalaitosalueen ja pyörittää toimintaa (esim. 12 vuotta). Uusi omistaja on oikeutettu syöttötariffitukeen koko toiminnan ajan.
4. Voimalaloiden käyttöikä tulee täyteen. Omistaja pesee kätensä ja myy voimalat eteenpäin, tätä varten perustetulle "romutusyhtiölle".
5. Romutusyhtiö menee konkurssiin. Vastuu voimaloiden purkamisesta siirtyy maanomistajalle.
6. Maanomistaja on varaton. Vastuu voimaloiden purkamisesta siirtyy kunnalle.
Opetus: äänestäjien ja kuntapäättäjien tulee olla valppaana ettei edellä kuvattu skenaario toteudu !
Lukuisia tuulivoima-alueita on jo suomessakin myyty ulkomaisille, kasvottomille sijoittajille. Ilmajoen Oksivuorelle voimala-aluetta suunnitteleva WPD-Finland Oy, täysin ulkomaisessa omistuksessa oleva yhtiö, on yleisötilaisuuksissa toimitusjohtajansa suulla kertonut, että yhtiö on hankekehittäjä, jonka ei ole tarkoituskaan jatkossa omistaa suunniteltua tuulivoima-teollisuusaluetta, vaan myydä se eteenpäin toiminnanharjoittajalle. Maanvuokrasopimukset mahdollistavat vuokrasopimusten siirron uusille toiminnanharjoittajille täysin rajoituksetta maanomistajaa kuulematta. Maanomistajalla ei sopimusten mukaan ole minkäänlaista oikeutta rajoittaa sopimusten siirtoa tai myöskään mahdollisuutta irtisanoa sopimusta. Tämä mahdollistaa edellä kuvatun toimintamallin, jossa purkukustannusten maksajaksi lopuksi jää maanomistaja tai kunta.
Myös suomalainen energiayhtiö St1 on ilmoittanut myyvänsä tuulivoima-toimintansa, joskin tässä tapauksessa ostajana on tiettävästi suomalaisten eläkeyhtiöiden perustama uusi yhtiö. Eläkeyhtiöt kuitenkin toimivat sijoittajina, joten niille merkitsee vain sijoituksen tuotto ja siksi ne saattavat myydä sijoituksensa hyvän tarjouksen saatuaan, joten ostajan suomalaisuus ei tässäkään tapauksessa takaa, että voimaloiden purku aikanaan hoidettaisiin vastuullisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #tuulivoima, #tuulivoimala, #purku, #purkukustannukset, #tuulivoimalanpurkukustannukset, #ilmajoki, #santavuori, #oksivuori, #tuulivoimaalueidenosayleiskaava, #tuulivoimakaava, #kaavoitus, #kaavamerkintä, #ilmajoenkunta, #kiinteistövero, #verotulot

Autoilun tulevaisuus

Tiistai 2.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Autoilun tulevaisuus

Näin eduskuntavaalien alla olemme kuulleet monenlaisia avauksia autoilun tulevaisuudesta. On selvää, että uusia ratkaisuja fossiilisten liikennepolttonesteiden korvaajaksi on löydettävä. Jo pitkään on julkinen keskustelu kuulostanut siltä, että sähköautot olisivat ainoa vaihtoehto tulevaisuuden liikkumisvälineeksi. On kuultu hurjia heittoja 700000 uuden sähköauton rekisteröinnistä Suomeen vuoteen 2030 mennessä ja polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä. Mielestäni nyt ei kuitenkaan ole oikea aika lukita poliittisilla päätöksillä ratkaisua vain yhteen teknologiaan, vaan on annettava markkinoiden toimia ja sitä kautta näemme, mikä teknologia lopulta on voittaja.

Yksi vaihtoehto tulevaisuuden polttoaineeksi saattaisi olla vety. Polttokennon on jo pitkään tiedetty olevan käyttökelpoinen vaihtoehto autojen voimanlähteeksi, mutta haasteena on ilmeisesti ollut vedyn tuotanto. Hiljattain uutisoitiin kuitenkin eurooppalaisen tutkijaryhmän kehittäneen pientuotantolaitoksen, jolla voitaisiin aurinkopaneeleilla tuotelulla energialla tuottaa vetyä autojen polttoaineeksi ja tulokset ovat ollee lupaavia.

Sähköautoja on enemmän ja vähemmän aktiivisesti kehitetty jo noin sadan vuoden ajan, eikä siitä huolimatta ole kyetty ratkaisemaan esimerkiksi riittäviin toimintamatkoihin ja latauksen nopeuteen liittyviä haasteita tai pakkasen vaikutusta akkujen kapasiteettiin. Myös sähköauton ajon aikainen lämmittäminen talviaikaan lyhentää toimintamatkaa merkittävästi. Tai jos sokean yksipuolisesti katsomme sähköautojen olevan päästöttömiä, ottamatta huomioon uuden sähköauton valmistamisesta syntyviä päästöjä, akkujen valmistamiseen tarvittavien koboltin ja litiumin louhimisesta ja rikastamisesta syntyviä valtavia ympäristökuormituksia ja verrataan niitä siihen, että jätettäisiin vaikkapa muutaman vuoden ikäinen käyttökelpoinen polttomoottoriauto vaihtamatta uuteen sähköautoon. Jotkut tutkijat väittävät, että dieselautolla voi ajaa 200000 km ennen kuin sen päästöt ylittävät pelkästään sähköauton valmistuksesta syntyvät päästöt.

Ratkaisematta on myös latausinfraan liittyvät kysymykset. Vaikka sähköntuotantoamme saataisiin kasvatettua riittävästi suuren sähköautokannan lataustarpeisiin ja vaikka Finngrid ilmoittaakin kantaverkon kapasiteetin olevan riittävä, nousee kysymykseksi paikallisten sähköverkkojen kapasiteetti ja ennen kaikkea kerros- ja rivitaloyhtiöiden sähköjärjestelmien kapasiteetti. Sähköautojen yleistyessä käytännössä kaikkien taloyhtiöiden sähköjärjestelmät vähintäänkin autopistokkeiden, maakaapelointien ja pääkeskusten osalta tulisivat uusittavaksi. Tähän ei ole tietääkseni keskustelussa juurikaan otettu kantaa.

Kun lisäksi verrataan käytöstä aiheutuvia päästöjä, niin ei voida unohtaa, ettei sähköntuotanto suinkaan ole päästötöntä, edes Suomessa. Meilläkin osa sähköstä tuotetaan fossiilisia polttoaineita ja turvetta polttamalla ja vihreäksi energiaksi väitetty tuulivoimakin on jo ennen ensimmäisenkään megawatin tuottamista tuottanut valtavia päästöjä ja ympäristön pilaantumista, esimerkiksi turbiinin valmistamisessa tarvittavien harvinaisten maametallien (mm. neodyymi, dysprosium, praseodyymi ja terbium ) louhinnan ja rikastamisen seurauksena, metallisen tornin valmistusprosessissa, komposiitista valmistettujen lapojen ja konehuoneen valmistusprosessissa ja pitkien meri- ja maakuljetusten seurauksena, sekä voimala-alueiden raivauksessa ja valtavan betoniperustuksen rakentamisen johdosta. Lisäksi on huomioitava, että voimaloiden suhteellisen lyhyen, noin 15 vuoden, toimintaiän jälkeen hyvin suuri osa voimalan materiaaleista on ongelmajätettä, esimerkiksi komposiittia, ja suuret määrät vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyjä ja glygolia.

Saksassa, jossa poliittisilla päätöksillä on ydinvoimaa ajettu alas ja rakennettu suunnattomat määrät tuuli- ja aurinkovoimaloita, on sittemmin herätty siihen toisiasiaan, että nuo ”sattumasähköä” tuottavat laitokset tarvitsevat tuekseen säätövoimaa, jota sitten tuotetaan ruskohiiltä polttamalla ja näitä polttolaitoksia ollaan parasta aikaa rakentamassa lisää, vaikka pyrkimyksenä  tulisi olla hiilen poltosta luopuminen.

Näistä syistä Suomen tulisi mielestäni keskittää lyhyellä aikajänteellä liikenteen päästövähennyksiin suunnattavat taloudelliset panostukset biopolttoaineiden kehittämiseen, jakeluverkon laajentamiseen ja niiden käytön edistämiseen verotuksellisin huojennuksin. Esimerkiksi ympäri maailmaa erittäin arvostetun Nesteen MyDieselin on testeissä todistettu pienentävän päästöjä niin paljon, että jopa monet vanhat dieselmoottorit saavuttavat nykyisten päästönormien vaatimustason. Lisäksi biodiesel ei tuota lainkaan nokipäästöjä. Myös biokaasu on erittäin kiinnostava vaihtoehto, jonka yleistyminen liikennepolttoaineena vaatisi paljon investointeja infrastuktuuriin. Varsin kiinnostavia kokeiluja on kuultu maatiloille sijoittuvista biokaasulaitoksista.

 

Juhana Lähdesmäki Nro 124

Toimitusjohtaja

Ilmajoki

kansanedustajaehdokas

Kristillisdemokraatit

Vaasan vaalipiiri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmasto , #päästöt , #sähköauto , #biodiesel , #mydiesel , #neste , #biokaasu , #polttokenno , #vety , #tuulivoima , #aurinkoenergia , #tuulivoimala , #ydinvoima , #auto

Vaaliteemoja eduskuntavaaleissa 2019

Lauantai 23.3.2019 - Juhana Lähdesmäki

Tahdon olla rakentamassa Suomea, joka on turvallinen jokaiselle.

Muista numero 124 

Tässä nostan esiin muutamia tärkeitä teemoja, joihin kevään vaaleissa valittava eduskunta joutuu ottamaan kantaa ja joihin haluan olla vaikuttamassa.

- Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lähipalveluina. Sosiaaliturvaa on uudistettava ja virtaviivaistettava, hyvä vaihtoehto on ns. Universal Credit -malliin pohjautuva Kristillisdemokraattien esittämä Kannustava Perusturva -malli, jossa olisi nykyisten sirpalemaisten tukien sijaan yksi yleistuki. 

- Työllistämisen esteitä ja kannustinloukkuja on poistettava. Työn vastaanottamisen on aina oltava houkuttelevampi vaihtoehto kuin tukien varaan jääminen.

- Vanhuksille on taattava hyvä ja arvokas hoito, palveluasuntoja on oltava tarjolla riittävästi ja hoitajamitoitus on perustuttava hoidontarpeen kartoittamiseen. Ei eutanasialle, laadukkaan saattohoidon saatavuus on varmistettava jokaiselle sen tarpeessa olevalle.

- Lapsille on varmistettava turvallinen ja terveellinen kouluympäristö. Valtiontukijärjestelmään on palautettava tuki koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja kunnostuksiin. On tuettava lasten luonnollista kehitystä omanlaisikseen tytöiksi ja pojiksi. On estettävä kyseenalaisten ideologioiden julistaminen oppilaille vierailijoiden tai opettajien toimesta. Lapselle on taattava oikeus tuntea biologiset vanhempansa ja kasvaa heidän hoidossaan jos se suinkin on mahdollista. Perheiden ja avioliittojen tukemiseksi on kehitettävä lisää tukitoimia.

- Translakia ei tule muuttaa nyt esitetyn mukaisesti. Alaikäisille ei missään tapauksessa tule sallia murrosikää estävien hormonihoitojen aloittamista tai sukupuolenvaihdokseen tähtäävien kirurgisten operaatioden suorittamista. Alaikäisille nuorille ei sallita tupakan tai alkoholin ostoa, eikä henkilöauton ajokorttia, joten missään tapauksessa alaikäinen ei ole henkisesti kypsä päättämään koko loppuelämäänsä vaikuttavista peruuttamattomista operaatioista. Myöskin translakiin kirjatun sterilisaatio vaatimuksen poistaminen laista on täysin absurdi ehdotus. Jos biologinen nainen haluaa muuttaa sukupuolensa mieheksi, miksi hänen täytyisi voida sen jälkeen synnyttää.

- Sanan- ja uskonnonvapaus ovat oleellinen osa länsimaista yhteiskuntaa ja niiden loukkaamista en voi hyväksyä. Erityisesti sananvapauden loukkauksiin tulee puuttua nykyistä herkemmin.

- Emme voi hyväksyä vuoden 2015 kaltaista turvapaikanhakijoiden vyöryä. EU:n ulkorajojen täytyy pitää. Emme voi sallia euroopassa vaeltavan valtavat määrät ihmisiä, joista ei tiedetä keitä he ovat ja miksi he ovat tulleet. Pakolaiskeskukset tulee perustaa kohdealueiden lähelle, missä apua voidaan antaa huomattavasti pienemmin kustannuksin kuin Suomessa. Voimme ottaa vastaan rajoitetun määrän jo turvapaikka-statuksen saaneita, lähinnä naisia ja lapsia, joista tiedämme keitä he ovat ja tunnemme heidän turvapaikkatarpeensa. Itse asettaisin etusijalle kristityt, jotka ovat kriisimaissa eniten vainottu ryhmä ja jotka lisäksi integroituvat keskimääräistä paremmin länsimaiseen yhteiskuntaan. Dublinin sopimusta täytyy jatkossa noudattaa, eli turvapaikkaa on haettava ensimmäisestä turvallisesta maasta jonne henkilö saapuu.

- Kehitysavun määrää nostettava, mutta apu on suunnattava luotettavien kolmannen sektorin toimijoiden kautta avun perille menon varmistamiseksi. Apua ei tule maksaa suoraan kohdemaiden viranomaisille, sillä usein kehitysapurahat päätyvät silloin asevarusteluun tai korruption ylläpitoon.

- Valtion velkaantumiskierre on saatava katkaistua. Säästöjä on etsittävä ennenkaikkea byrokratian purkamisen kautta. 

- Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Sukupolvenvaihdossäännöksiä on helpotettava huomattavasti. Yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava. Yrittäjän puolison työttömyysturva on varmistettava. Yrittämisestä on tehtävä houkutteleva vaihtoehto palkkatyölle ja mikro- sekä osa-aika yrittämiselle on tehtävä selkeämmät pelisäännöt.

- Kokonaisveroastetta on vähitellen saatava laskettua

- Turvallinen ja terveellinen asuinympäristö. Asukkaiden hyvinvointi on otettava huomioon kaikessa ympäristöön, kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvässä lainsäädännössä. Tuulivoimaloille säädettävä minimietäisyydet asuntoihin. Rakennusmääräyksiä ja valvonta ohjeita korjattava niin, että nykyisen kaltaisia rakennusten sisäilmaongelmia voidaan vähentää.

- Maaseudun elinvoimaisuuden varmistaminen. Maanviljelijöiden toimintaedellytykset on turvattava. Liikenneväylien kunnossapitoon koko maassa on osoitettava suurempi osa budjettivaroista. Myös alempien tieluokkien kuntoa on kohennettava.

Edellä luettelin hyvin pintapuolisesti teemoja, joihin haluan vaikuttamistyössäni keskittyä. Jos haluat tietää enemmän mielipiteistäni, voit kysyä niitä joko julkisesti näillä sivuilla tai viestillä tai sähköpostitse. Pyrin vastaamaan yhteydenottoihin käytettävissä olevan ajan mukaan.
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #vaalit , #eduskunta , #maahanmuutto , #sosiaaliturva , #yrittäjyys , #työ , #liikenne , #vanhukset , #lapset , #turvallisuus , #terveys , #tuulivoima , #asumisterveys , #ideologia , #translaki , #sukupuolenvaihdos , #sukupuolenkorjaus , #lapset ,

Rohkeita päättäjiä ihmisen asialla

Tiistai 12.3.2019 - Juhana Lähdesmäki

Hienoa, että Evijärven kunnanhallitus on tällä päätöksellään selkeästi osoittanut kunnioittavansa kunnan asukkaiden ja mökkiläisten elinympäristön rauhaa ja asumisturvallisuutta.

Mielestäni koko maassa tulisi viipymättä määrittää riittävät suojaetäisyydet teollisuusluokan tuulivoimaloiden ja asuinrakennusten välille. Nykyisten määräysten voimassa ollessa tuulivoimateollisuusalueita on rakennettu jopa alle kilometrin etäisyydelle vakituisista asuinrakennuksista.

Haluan puolustaa jokaisen kansalaisen oikeutta viihtyisään, turvalliseen ja terveelliseen asuinympäristöön.

Tuulivoimaloiden ihmisille ja eläimille aiheuttamista kielteisistä terveysvaikutuksista on tarjolla tutkimustietoa ulkomailta paljon, mutta jostain käsittämättömästä syystä Suomen päättäjät ja viranhaltijat eivät halua ottaa valmiiksi tuotettua ilmaista tietoa vastaan, vaan vetoavat kuin mantraan, että riittävää tutkimustietoa ei ole. Sipilän hallitus lupasi teettää luotettavat tutkimukset tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista, mutta sittemmin on tullut ilmi, että tutkimusten suorittamisesta tehdyt tarjoukset on monilta osin hylätty, joten vaikuttaa siltä, että luvattuja tutkimuksia ei tulla riittävässä laajuudessa lainkaan suorittamaan. Sitä vastoin vaikuttaa siltä, että tuulivoimalobbaajien teettämiä, täysin puolueellisia näennäistutkimuksia käytetään jatkossakin, virheellisesti, perustelemaan tuulivoimaloiden turvallisuutta.

Maailmalla on jo tuhansia teollista tuulivoimaa vastustavia kansalaisjärjestöjä, koska tuulivoima-alueiden lähellä asuvat ihmiset ovat raivoissaan kärsimiensä haittavaikutusten vähättelystä, asuntojensa arvon alenemisesta ja haittoja kokevien ihmisten leimaamisesta psyykkisesti sairaiksi.

Nyt on mielestäni aika tosissaan tarttua tuulivoiman uhrien kärsimyksiin ja tehdä toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi.

"KUNNANHALLITUS vastustaa Lappajärven Iso Saapasnevalle suunniteltua tuulivoimapuistoa. Se vaatii, että tuulivoimalapuiston osalta tulee noudattaa neljän kilometrin vähimmäisetäisyyttä asutuksesta. Evijärven puolella Pitkänsalon kylässä, 1–4 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista, on kuitenkin vakituista ja loma-asutusta sekä turkistarhausta. Kunnanhallitus vaatii myös, että ennen lopullisia päätöksiä selvitetään tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset ihmisiin ja eläimiin mahdollisimman kattavasti. Näiden selvitysten tulokset tulee huomioida suunnitelmien jatkotoimenpiteissä ja suunnitelmia tulee joko muuttaa kauemmaksi kunnan rajasta tai koko hankkeesta on luovuttava."

JARVISEUDUNSANOMAT.FI
Evijärven maanantain kunnanhallituksen päätöksiä
139
Tavoitetut henkilöt
32
Sitoutumiset

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #tuulivoima , #asumisterveys , #suojaetäisyys , #terveysvaikutukset