Blogi

Lyhytnäköistä politiikkaa

Tiistai 9.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Tekniikanmaailma kirjoitti siitä, miten liikenteen Co2 päästöt ovat kääntyneet nousuun kun Diesel-autoja syrjivä politiikka onkin saanut ihmiset hankkimaan uusia bensiini-autoja sähköautojen sijaan.

Tässä nähdään malliesimerkki, mihin lyhytnäköisellä vihreää ideologiaa syleilevällä politiikalla ajaudutaan.

Koko Euroopassa lähdettiin hyvin nopealla aikataululla demonisoimaan dieselautoja saastuttavina mörköinä, jopa kieltämään dieselien käyttö joillain kaupunkialueiĺla. Perusteena lähinnä dieseleiden hiukkaspäästöt, jotka nykyteknologialla kuitenkin on jo leikattu olelattomiksi hiukkassuodattimilla ja jotka poistuisivat biodieselin käytöllä.

Korvaajaksi päätettiin sähköautot, joiden teknologinen kehitys ei kuitenkaan ollut, eikä ole vieläkään, sillä tasolla että niistä olisi dieselien korvaajaksi. Haasteena erityisesti akustojen paino, toimintamatkat, latauksen hitaus, akkukapasiteetin lasku talviolosuhteissa ja latausinfrastruktuurin kehittymättömyys. Ratkaisematta ovat myös taloyhtiöiden sähköverkkojen kapasiteettiongelmat sähköautojen mahdollisesti yleistyessä.

Näin onkin ajauduttu siihen, että kuluttajat ovatkin hankkineet entistä enemmän bensiinikäyttöisiä autoja "pahojen dieseleiden" korvaajiksi ja Co2 päästöt ovat kääntyneet kasvuun.

Mielestäni Suomen tulisi lyhyellä aikajänteellä panostaa vero-helpotuksin biodieselin käytön kasvattamiseen ja sen jakeluverkon vahvistamiseen. Sähköautojen hankintatuet jättäisin kokonaan pois ja antaisin markkinoiden hoitaa tulevaisuuden teknologiavalinnat.

https://tekniikanmaailma.fi/dieselautojen-alamaki-kaansi-e…/

1 kommentti . Avainsanat: #ilmasto , #päästöt , #sähköauto , #biodiesel , #mydiesel , #neste , #biokaasu , #auto , #ekvaalit , #vaalit , #eduskuntavaalit , #vaalit2019 , #ekvaalit2019 , #eduskuntavaalit2019 , #diesel , #co2 , #co2päästöt , #bensa , #bensiini , #bensaauto ,

Ylen Ilmastopaneeli

Perjantai 5.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Katsoin eilen Ylen ilmasto-aiheisen vaalikeskustelun. Käsittämätöntä on se ennakkoasetelma, jolla aihetta lähestytään, ikään kuin Suomen Co2 päästöt olisivat se, joka nyt seuraavien kymmenen vuoden aikana tuhoaisivat maapallon.

Kirjoitin viime viikolla lyhyen blogi-tekstin ajatuksistani ilmastokeskustelusta: https://www.juhanalahdesmaki.com/blogi/2019/03/31/29594

Käsittämätöntä on mielestäni myös se asenteellisuus, jolla Ylen toimittajat suosivat puheenvuorojen jakamisessa Demarien, Vihreiden ja Vasemmistoliiton panelisteja. Tämä tuli räikeästi esiin myös puheenvuorojen pituuden rajoittamisessa, kun muiden puolueiden panelistien puheenvuoroja keskeytettiin.

Eija-Riitta Korhola kommentoi eilistä paneelikeskustelua tuoreessa blogissaan:

" Oli outoa kuulla eilen uudelleen ja uudelleen viittausta 1,5 asteen lämpenemiseen, ikään kuin Suomi voisi sen asian ratkaista. Me voimme tehdä vain oman osuutemme. " Tässä linkki blogiin: https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2019/04/05/parivaljakko-sanna-marin-ja-emma-kari-ei-ela-suomessa/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmasto , #päästöt , #ekvaalit2019 , #ekvaalit , #eduskuntavaalit , #eduskuntavaalit2019 , #vaalit , #vaalit2019 ,

Autoilun tulevaisuus

Tiistai 2.4.2019 - Juhana Lähdesmäki

Autoilun tulevaisuus

Näin eduskuntavaalien alla olemme kuulleet monenlaisia avauksia autoilun tulevaisuudesta. On selvää, että uusia ratkaisuja fossiilisten liikennepolttonesteiden korvaajaksi on löydettävä. Jo pitkään on julkinen keskustelu kuulostanut siltä, että sähköautot olisivat ainoa vaihtoehto tulevaisuuden liikkumisvälineeksi. On kuultu hurjia heittoja 700000 uuden sähköauton rekisteröinnistä Suomeen vuoteen 2030 mennessä ja polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä. Mielestäni nyt ei kuitenkaan ole oikea aika lukita poliittisilla päätöksillä ratkaisua vain yhteen teknologiaan, vaan on annettava markkinoiden toimia ja sitä kautta näemme, mikä teknologia lopulta on voittaja.

Yksi vaihtoehto tulevaisuuden polttoaineeksi saattaisi olla vety. Polttokennon on jo pitkään tiedetty olevan käyttökelpoinen vaihtoehto autojen voimanlähteeksi, mutta haasteena on ilmeisesti ollut vedyn tuotanto. Hiljattain uutisoitiin kuitenkin eurooppalaisen tutkijaryhmän kehittäneen pientuotantolaitoksen, jolla voitaisiin aurinkopaneeleilla tuotelulla energialla tuottaa vetyä autojen polttoaineeksi ja tulokset ovat ollee lupaavia.

Sähköautoja on enemmän ja vähemmän aktiivisesti kehitetty jo noin sadan vuoden ajan, eikä siitä huolimatta ole kyetty ratkaisemaan esimerkiksi riittäviin toimintamatkoihin ja latauksen nopeuteen liittyviä haasteita tai pakkasen vaikutusta akkujen kapasiteettiin. Myös sähköauton ajon aikainen lämmittäminen talviaikaan lyhentää toimintamatkaa merkittävästi. Tai jos sokean yksipuolisesti katsomme sähköautojen olevan päästöttömiä, ottamatta huomioon uuden sähköauton valmistamisesta syntyviä päästöjä, akkujen valmistamiseen tarvittavien koboltin ja litiumin louhimisesta ja rikastamisesta syntyviä valtavia ympäristökuormituksia ja verrataan niitä siihen, että jätettäisiin vaikkapa muutaman vuoden ikäinen käyttökelpoinen polttomoottoriauto vaihtamatta uuteen sähköautoon. Jotkut tutkijat väittävät, että dieselautolla voi ajaa 200000 km ennen kuin sen päästöt ylittävät pelkästään sähköauton valmistuksesta syntyvät päästöt.

Ratkaisematta on myös latausinfraan liittyvät kysymykset. Vaikka sähköntuotantoamme saataisiin kasvatettua riittävästi suuren sähköautokannan lataustarpeisiin ja vaikka Finngrid ilmoittaakin kantaverkon kapasiteetin olevan riittävä, nousee kysymykseksi paikallisten sähköverkkojen kapasiteetti ja ennen kaikkea kerros- ja rivitaloyhtiöiden sähköjärjestelmien kapasiteetti. Sähköautojen yleistyessä käytännössä kaikkien taloyhtiöiden sähköjärjestelmät vähintäänkin autopistokkeiden, maakaapelointien ja pääkeskusten osalta tulisivat uusittavaksi. Tähän ei ole tietääkseni keskustelussa juurikaan otettu kantaa.

Kun lisäksi verrataan käytöstä aiheutuvia päästöjä, niin ei voida unohtaa, ettei sähköntuotanto suinkaan ole päästötöntä, edes Suomessa. Meilläkin osa sähköstä tuotetaan fossiilisia polttoaineita ja turvetta polttamalla ja vihreäksi energiaksi väitetty tuulivoimakin on jo ennen ensimmäisenkään megawatin tuottamista tuottanut valtavia päästöjä ja ympäristön pilaantumista, esimerkiksi turbiinin valmistamisessa tarvittavien harvinaisten maametallien (mm. neodyymi, dysprosium, praseodyymi ja terbium ) louhinnan ja rikastamisen seurauksena, metallisen tornin valmistusprosessissa, komposiitista valmistettujen lapojen ja konehuoneen valmistusprosessissa ja pitkien meri- ja maakuljetusten seurauksena, sekä voimala-alueiden raivauksessa ja valtavan betoniperustuksen rakentamisen johdosta. Lisäksi on huomioitava, että voimaloiden suhteellisen lyhyen, noin 15 vuoden, toimintaiän jälkeen hyvin suuri osa voimalan materiaaleista on ongelmajätettä, esimerkiksi komposiittia, ja suuret määrät vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyjä ja glygolia.

Saksassa, jossa poliittisilla päätöksillä on ydinvoimaa ajettu alas ja rakennettu suunnattomat määrät tuuli- ja aurinkovoimaloita, on sittemmin herätty siihen toisiasiaan, että nuo ”sattumasähköä” tuottavat laitokset tarvitsevat tuekseen säätövoimaa, jota sitten tuotetaan ruskohiiltä polttamalla ja näitä polttolaitoksia ollaan parasta aikaa rakentamassa lisää, vaikka pyrkimyksenä tulisi olla hiilen poltosta luopuminen.

Näistä syistä Suomen tulisi mielestäni keskittää lyhyellä aikajänteellä liikenteen päästövähennyksiin suunnattavat taloudelliset panostukset biopolttoaineiden kehittämiseen, jakeluverkon laajentamiseen ja niiden käytön edistämiseen verotuksellisin huojennuksin. Esimerkiksi ympäri maailmaa erittäin arvostetun Nesteen MyDieselin on testeissä todistettu pienentävän päästöjä niin paljon, että jopa monet vanhat dieselmoottorit saavuttavat nykyisten päästönormien vaatimustason. Lisäksi biodiesel ei tuota lainkaan nokipäästöjä. Myös biokaasu on erittäin kiinnostava vaihtoehto, jonka yleistyminen liikennepolttoaineena vaatisi paljon investointeja infrastuktuuriin. Varsin kiinnostavia kokeiluja on kuultu maatiloille sijoittuvista biokaasulaitoksista.

Juhana Lähdesmäki Nro 124

Toimitusjohtaja

Ilmajoki

kansanedustajaehdokas

Kristillisdemokraatit

Vaasan vaalipiiri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmasto , #päästöt , #sähköauto , #biodiesel , #mydiesel , #neste , #biokaasu , #polttokenno , #vety , #tuulivoima , #aurinkoenergia , #tuulivoimala , #ydinvoima , #auto

Ilmastokeskustelu

Sunnuntai 31.3.2019 - Juhana Lähdesmäki

Ilmastokeskustelu

Olen huolestuneena seurannut ilmastokeskustelua näin vaalien alla. Monet poliitikot heittävät hyvin huolettomasti ehdotuksia lihan ja maidon verottamisesta, puun polton kieltämisestä tai polttomoottoriautojen kieltämisestä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Mielestäni nyt on kuitenkin syytä keskittää katse isoon kuvaan, sillä Suomen osuus maapallon hiilidioksidipäästöistä on 0,14% ja olemme jo kyenneet merkittävästi leikkaamaan päästöjämme. Lisäksi tulee huomioida, että vastuullisen metsänhoidon seurauksena Suomen metsien kyky sitoa hiilidioksidia on kasvanut vuoden 1990 21,4 miljoonasta tonnista vuoden 2005 31 miljoonaan tonniin. Vaikka Suomessa lopetettaisiin kotien lämmittäminen kokonaan huomenna, sen merkitys kokonaisuuteen olisi merkityksetön, sillä monet kehittyvät maat kasvattavat päästöjään vuodessa enemmän kuin koko Suomen päästöt ovat. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että lähteistä riippuen noin 50 – 60% Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy energiantuotannosta, 20 – 25% liikenteestä, 10% teollisuudesta ja vain 8 - 12% maataloudesta. Lisäksi on huomioitava se tosiasia, että vain noin 5% maapallon hiilidioksidipäästöistä johtuu ihmisen toiminnasta.

Mikäli esimerkiksi haittaverotuksella saattaisimme kotimaisen lihantuotannon vaikeuksiin, tuotettaisiin liha jatkossa maissa, joissa eläinten hyvinvointi ja kohtelu ei ole samalla tasolla kuin Suomessa ja joissa esimerkiksi antibiootteja syötetään karjalle ennaltaehkäisevästi. Tai jos saisimme kotimaisen teräksen tuotannon loppumaan kilpailukyvyttömänä, tuotettaisiin teräs jopa nelinkertaisesti suurempia päästöjä aikaan saaden esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa ja kuljetettaisiin Suomeen raskasta polttoöljyä käyttävillä, suunnattomia rikkipäästöjä tuottavilla aluksilla tai lentorahtina. Samat lainalaisuudet pätevät tietenkin kaikkeen muuhunkin tuotantoon.

Meidän on pidettävä huolta siitä, että eettisesti kestävä kotimainen maataloustuotanto ja kansainvälisesti katsottuna erittäin puhdas kotimainen teollisuustuotanto säilytetään kilpailukykyisenä, niin että työpaikat säilyvät Suomessa.

Mitä siis voimme tehdä? Mielestäni Suomi korkean teknologian maana voi olla kehittämässä kiertotalouden ratkaisuja, bioenergian tuotantoa ja muita ratkaisuja, joita voidaan sitten viedä kehittyviin maihin ja saada aikaan merkittävästi suurempia ympäristövaikutuksia kuin pienessä Suomessa puuhastelemalla. Luonnollisesti me jokainen voimme omilla päivittäisillä valinnoillamme omalta osaltamme olla vaikuttamassa ympäristön hyvinvointiin.

Juhana Lähdesmäki 124

Toimitusjohtaja, Ilmajoki

eduskuntavaaliehdokas

Kristillisdemokraatit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmasto , #ilmastonmuutos , #liha , #lihansyönti , #teollisuus , #hiilidioksidi , #päästöt ,

Ajatuksia ilmastonsuojelusta

Keskiviikko 13.3.2019 klo 12.31 - Juhana Lähdesmäki

Ilmastoasioissa yksi kaikkein korkeimmalle arvostamistani poliitikoista, Eija-Riitta Korhola on taas julkaissut uuden blogi-kirjoituksen.

Lue itse, voiko asiaa enää tämän selkeämmin esittää ?

Ilmastonmuutos keskustelu on valitettavasti Suomessa, kuten koko läntisessä maailmassa, ajautunut ideologiseksi vouhkaamiseksi, jossa kustannuksia kaihtamatta ja niiden vaikutuksia kansalaisille miettimättä, pyritään keinolla millä hyvänsä saamaan päästöt nollatasolle täällä länsimaissa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ottaa asiaan etäisyyttä ja keskittyä katsomaan suurta kuvaa. Vaikka me Suomessa huomenna lopettaisimme kaiken autoilun, tavarakuljetukset ja julkisenliikenteen, ja lisäksi lopettaisimme kotiemme lämmityksen, ei sillä olisi käytännössä minkään laista merkitystä koko maapallon saasteisiin. Siksi meidän on tärkeää poliittisin päätöksin ja jokaisen omilla valinnoillamme pyrkiä ohjaamaan niiden maiden ilmastotekoja, jotka yhteiskuntansa kehittyessä jatkuvasti kasvattavat päästöjään suunnattomasti.

Meidän täytyy ilmastoa suojellessamme ymmärtää, että jos ilmastonsuojelusyistä ajamme alas teollisuutta Euroopassa, tai haittaveroilla teemme sen kilpailukyvyttömäksi, tuotetaan tavarat sen jälkeen muualla moninkertaisesti suurempia päästöjä aiheuttaen ja kuljetetaan saastuttavilla konttialuksilla Eurooppaan.

Mitä me sitten voimme tehdä? Mielestäni on aivan oikein, että me Suomessa tuotekehityksen huippumaassa, tuemme yrityksiä jotka kehittävät koko ajan uutta puhtaampaa teknologiaa ja pyrimme auttamaan sen vientiä kehittyviin maihin.

"Monet ärsyyntyvät kun puhutaan päästöjen suhteellisista osuuksista, mutta ne antavat ongelmalle aivan välttämätöntä mittakaavaa. Suomen osuus globaaleista päästöistä on noin 0,1 % eli promille. EU:n osuus on kymmenen, ja vuonna 2040 sen arvioidaan putoavan 4 prosenttiin. Ei siksi, että olisimme niin hirveän hyviä. Pääsyy osuutemme pienenemiseen on, että muiden osuus nousee yhä edelleen. Juuri tähän nousuun tulisi löytää keinot puuttua, jos haluamme onnistua lopputuloksen kannalta. Ja eikö lopputulos kiinnosta?
Kioton pöytäkirja ei antanut siihen isoon ongelmaan eväitä, eikä Pariisin sopimuskaan näytä tuovan. Se laskee yhä Kiinan ja Intian kehitysmaiden joukkoon, eikä näille ole tiedossa vähennysvelvoitteita pitkään aikaan."

https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korh…/…/rakas-nuori/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #ilmasto , #päästöt ,