Blogi

Julkiset hankinnat ja hankintalaki

Sunnuntai 26.2.2023 - Juhana Lähdesmäki

Julkiset hankkeet ja hankintalaki

Olen koko yli kymmenen vuotta jatkuneen poliittisen urani ajan kauhistellut julkisia rakennushankkeita, niiden hitautta ja erityisesti niiden kustannustasoa, joka ylittää huimasti yksityisten hankkeiden kustannustason. Syitä on varmasti monia, mutta itse pidän suurimpana syyllisenä monimutkaista hankintalakia, joka estää tehokkaasti pienempien yritysten osallistumisen kilpailutuksiin, kun hankintalain osaamista ja henkilöstökapasiteettia monimutkaisten tarjousten tekemiseen ei ole. Kilpailutusten valmisteluprosesseissa syntyy usein tarjouspyyntöihin virheitä, joita joudutaan korjaamaan kesken kilpailutuksen, toisinaan jopa keskeyttämään kilpailutus. Heikon hankintaosaamisen vuoksi syntyy myös huonoja urakkasopimuksia. Hankintoihin liittyy valitettavasti myös poliittista taktikointia niin luottamushenkilöiden kuin virkamiestenkin taholta, kun kilpailutusvaiheessa tietyn hankkeen kustannukset halutaan saada näyttämään todellista pienemmiltä, jätetään joitain osia pois tarjouspyynnöstä, että hankkeelle saadaan hyväksyntä päätöksentekijöiltä. Sitten hankkeen edetessä teetetään lisätöinä tarjouspyynnöstä pois jätettyjä osia ja lisätyöt luonnollisesti hinnoitellaan kalliimmiksi. Tämä nostaa julkisten rakennushankkeiden kustannuksia entisestään.

Hankintalain ongelmat näkyvät myös pienemmissä kilpailutuksissa. Olipa kyseessä irtaimisto tai laitehankinnat, kiinteistöhuolto- tai ruokapalvelut, todellista kilpailuasetelmaa ei synny, kun monissa tarjouskilpailuissa tarjoajia on lopuksi vain kaksi tai kolme. Hankintalain hyvin hallitseva tarjouspyynnön laatija voi halutessaan jakaa tarjouspyynnön pienempiin kokonaisuuksiin, niin että myös pienemmät paikalliset yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun tai sen osaan. Usein näin toimimalla saadaan huomattavat kustannussäästöt hankinnassa. Valitettavasti tätä hankintalain suomaa mahdollisuutta käytetään julkisissa hankinnoissa liian harvoin.

Tarjouspyynnön laatijalla voi myös olla jo valmiiksi valittuna mieleisensä myyjä. Tällöin kilpailutuksen kriteerejä sopivasti muotoilemalla voidaan vaatimukset sovittaa vain yhdelle tarjoajalle myönteisiksi. Tällöin aito kilpailutilanne ei pääse toteutumaan ja tämä on myös omiaan nostamaan hankinnan kustannuksia.

Suuren ongelman muodostavat kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja valtion yhteisomistuksessa olevat ns. In-House yhtiöt, joita käyttämällä julkisyhteisöt kiertävät hankintalakia. Jo yhden osakkeen omistaminen tällaisesta yhtiöstä oikeuttaa vaikkapa kunnan ostamaan palvelun ilman kilpailutusta julkisten toimijoiden omistamasta yhtiöstä. Suorahankinta In-House yhtiöltä on tietenkin tilaajalle helppo tapa, kun kilpailutus voidaan ohittaa, mutta se myös varmasti nostaa kustannustasoa pitkällä aikavälillä aidon kilpailun puuttuessa.

Koska hankintajärjestelmä ei toimi, julkisiin hankintoihin hukataan vuosittain useita miljardeja liikaa veronmaksajien rahaa.  

Mielestäni hankintalakia on välttämätöntä uudistaa pikaisesti. Laki tarvitsee selkeyttämistä ja turhaa sääntelyä on tarpeen vähentää. Toisaalta myös laissa olevia porsaanreikiä jotka mahdollistavat lain kiertämisen on syytä tukkia.

Juhana Lähdesmäki

Eduskuntavaaliehdokas, KD

Ilmajoki

2 kommenttia . Avainsanat: #julkisethankinnat , #hankinta , #hankintalaki , #rakennushanke , #tarjous , #tarjouspyyntö , #kustannus , #kustannukset , #rakennushanke , #hanke ,